Suomella on oltava itsenäinen ja uskottava kyky ylläpitää rajaturvallisuuttaan. Turvallisuusympäristön muuttumisen vuoksi Rajavartiolaitos arvioi esteaidan rakentamisen osalle itärajaa tarpeelliseksi.

Esteaita tehostaisi rajavalvontaamme tässä ja nyt. Se tukisi merkittävällä tavalla häiriötilanteiden hallintaa rajalla. Fyysinen esteaita olisi käytännössä välttämätön välineellistetyn tai laajan laittoman maahantulon tilanteessa. Esteaita myös vähentäisi Suomen riippuvuutta Venäjän rajavalvonnan tehosta. Venäjä toteuttaa Venäjältä Suomeen suuntautuvan liikenteen rajavalvontaa ja estää näin laittoman maahantulon yrityksiä. Jos Venäjä vähentää rajavalvontaansa, tämä voi aiheuttaa Suomen päässä lisäpainetta laittoman maahantulon hallintaan. Suomi ei voi tukeutua Venäjän rajavalvonnan tehoon.  

Suunnitelmamme mukaan esteaitaa tulisi rakentaa noin 200 kilometrin matkalle 1 300 kilometriä pitkälle itärajallemme. Pääosa esteestä sijoittuisi kaakkoisrajalle, joka on rajojen valvonnan painopistealuetta. Lisäksi itärajan rajanylityspaikoilla ja niiden läheisyydessä esteaidan tyyppisistä rakenteista olisi hyötyä. Koko rajan pituudelle estettä ei ole järkevää rakentaa.

Esteaita on aidan, sen viereisen tien ja puustosta vapaan aukon sekä teknisen valvontajärjestelmän muodostama kokonaisuus. Esteaita olisi tärkeä rajavalvonnan työkalu. Edes tämä kokonaisuus ei ole yksinään ratkaisu mihinkään uhkaan, vaan on osa rajojen valvonnan kokonaisuutta. Aita antaa Rajavartiolaitokselle lisää reagointiaikaa ja helpottaa ratkaisevalla tavalla häiriötilanteiden hallintaa paljastamalla, estämällä, hidastamalla ja ohjaamalla ihmisten liikkumista rajalla. Aidan viereen rakennettavan tien avulla Rajavartiolaitos pystyy reagoimaan huomattavasti nopeammin tapahtumiin valtakunnan rajalla. Muut keinot rajavalvonnan tehostamiseksi, kuten henkilöstön ja teknisen valvonnan lisääminen raja-alueille eivät ole esteaitaa halvempia eivätkä nopeampia ratkaisuja.

Suunnitellun esteaidan rakentaminen kestää 3–4 vuotta riippuen rahoituksesta ja hankinnan sujuvuudesta. Esteen elinkaari olisi noin 50 vuotta.

Yksityiskohtainen suunnitelma on Julkisuuslain 24.1 § 5 ja 9 kohtien mukaisesti salassa pidettävä viranomaisen asiakirja.

Miten hanke etenee?

Itärajan esteaita -hanke käynnistyy pilottivaiheella, jolla testataan hankkeen johtamiseen ja toimeenpanoon valittujen ratkaisujen toimivuutta sekä noin kolmen kilometrin pituisen esteaidan rakentamista. Pilottihanke toteutetaan ilman julkista kilpailutusta julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista annetun lain (1531/2011) 22 §:n 1 momentin 4 kohdan perusteella.

Kevään 2023 aikana rakennetaan noin kolmen kilometrin mittainen esteaita Pelkolaan Imatralle. Pelkolan lisäksi pilotin aikana rakennetaan noin 200 metrin mittainen esteaita Immolan varuskunnan alueelle osaksi Raja- ja merivartiokoulun koulutusympäristöä. Tätä hyödynnetään myös valvontatekniikan testialueena.

Pilotin on tavoitteena valmistua kesän 2023 aikana.