Suomella on oltava itsenäinen ja uskottava kyky ylläpitää rajaturvallisuuttaan. Rakennettava itärajan esteaita on merkittävä osa tätä kykyä. Esteaita tehostaa rajavalvontaamme tässä ja nyt. Se tukee merkittävällä tavalla häiriötilanteiden hallintaa rajalla. Fyysinen esteaita on käytännössä välttämätön välineellistetyn tai laajan laittoman maahantulon tilanteessa. Esteaita myös vähentää Suomen riippuvuutta Venäjän rajavalvonnan tehosta.

Itärajan esteaita -hanke etenee

Rajavartiolaitos on aloittanut itärajan esteaidan rakentamisen. Imatran Pelkolaan on rakennettu noin kolmen kilometrin pituinen pilottiaita. Nyt on käynnistetty seuraavan eli niin sanotun PRIO 1 -vaiheen toimeenpano, jossa esteaitaa rakennetaan rajanylityspaikoille lähialueineen noin 70 kilometriä vuosien 2024−2025 aikana. Kokonaissuunnitelman mukaan esteaitaa rakennetaan noin 200 kilometrin matkalle 1 300 kilometriä pitkälle itärajallemme. Esteaita on tarkoitus saada valmiiksi vuonna 2026. Pääosa esteestä tulee sijoittumaan kaakkoisrajalle, joka on rajojen valvonnan painopistealuetta. Koko rajan pituudelle estettä ei ole järkevää rakentaa.

Esteaita on aidan, sen viereisen tien ja puustosta vapaan aukon sekä teknisen valvontajärjestelmän muodostama kokonaisuus.

Esteaita on aidan, sen viereisen tien ja puustosta vapaan aukon sekä teknisen valvontajärjestelmän muodostama kokonaisuus, joka tulee olemaan tärkeä rajavalvonnan työkalu. Edes tämä kokonaisuus ei ole yksinään ratkaisu mihinkään uhkaan, vaan on osa rajojen valvonnan kokonaisuutta. Esteaita antaa Rajavartiolaitokselle lisää reagointiaikaa ja helpottaa ratkaisevalla tavalla häiriötilanteiden hallintaa paljastamalla, estämällä, hidastamalla ja ohjaamalla ihmisten liikkumista rajalla. Aidan viereen rakennettavan tien avulla Rajavartiolaitos pystyy reagoimaan huomattavasti nykyistä nopeammin tapahtumiin valtakunnan rajalla. Muut keinot rajavalvonnan tehostamiseksi, kuten henkilöstön ja teknisen valvonnan lisääminen raja-alueille eivät olisi esteaitaa halvempia eivätkä nopeampia ratkaisuja. Esteaidan elinkaari on noin 50 vuotta, mutta tekninen valvontajärjestelmä joudutaan uusimaan noin kymmenen vuoden välein.

Pilotti on ollut tärkeä osa hankkeen etenemistä. Sillä on testattu hankkeen johtamiseen ja toimeenpanoon valittujen ratkaisujen toimivuutta, esteaidan rakentamisen kustannustasoa, yhteydenpitoa ja korvausten maksamista maanomistajille sekä itse esteaidan rakentamista. Pilottivaiheen aikana on laadittu myös koko esteaitahanketta koskeva ympäristöselvitys. Kaakkois-Suomen ELY-keskus teki ympäristöselvityksen perusteella päätöksen, ettei itärajan esteaitaan sovelleta ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (252/2017) mukaista arviointimenettelyä. Selvityksessä todetut merkittävät ympäristövaikutukset otetaan huomioon esteaitahankkeessa siten, että sen vaikutukset voidaan saada hyväksyttävälle tasolle.

Kaksi rajavartijaa ja rajavartiokoira kulkee esteaidan viereisellä tiellä.

Itärajan esteaidan pilotin rakentaminen Pelkolassa saatiin valmiiksi loppukesästä 2023 ja parasta aikaa sen käytöstä ja ylläpidosta kerätään kokemuksia hyödynnettäväksi hankkeen myöhemmissä vaiheissa. Käyttökokemusten lisäksi tarkastellaan muun muassa eläinten käyttäytymistä aidalla. Hankkeen pilotointivaiheesta aiheutuneet maanomistajakorvaukset on maksettu.

Sallan rajanylityspaikan kohdealue valmistui vuoden 2024 alussa. Loppujen PRIO 1 -vaiheen kohdealueiden hankintojen kilpailutus on käynnistynyt. Esteaidan rakentaminen näillä alueilla on suunniteltu aloitettavan keväällä 2024, sen jälkeen kun rakentamispäätökset on annettu tiedoksi maanomistajille ja puusto on poistettu esteaidan alueelta.

Kaivinkone rajavyöhykkeellä.

 

Hyväksymällä kaikki evästeet näet sivulle upotetun videon. Voit myös katsoa sen YouTubessa: Itärajan esteaita -hankkeen pilottivaiheen rakentaminen.