Suomella on oltava itsenäinen ja uskottava kyky ylläpitää rajaturvallisuuttaan. Rakennettava itärajan esteaita on merkittävä osa tätä kykyä. Esteaita tehostaa rajavalvontaamme tässä ja nyt. Se tukee merkittävällä tavalla häiriötilanteiden hallintaa rajalla. Fyysinen esteaita on käytännössä välttämätön välineellistetyn tai laajan laittoman maahantulon tilanteessa. Esteaita myös vähentää Suomen riippuvuutta Venäjän rajavalvonnan tehosta.
Itärajan esteaita -hanke etenee
Rajavartiolaitos on siirtynyt itärajan esteaidan laajamittaiseen rakentamisvaiheeseen. Tähän mennessä Imatran Pelkolaan on rakennettu noin kolmen kilometrin ja Sallaan noin neljän kilometrin pituiset pilottiaidat. Käyttö- ja ylläpitokokemuset on huomioitu suunnitelmissa ja niiden kerääminen jatkuu hyödynnettäväksi hankkeen myöhemmissä vaiheissa.
Hankkeessa on nyt luotu edellytykset sen täysimääräiselle toimeenpanolle. Esteaita-alueelta on jo poistettu puustoa Kaakkois-Suomessa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa noin 100 kilometrin matkalta; työ jatkuu ja laajenee.
Nyt jatkuvassa rakennusvaiheessa tehdään ensiksi noin 70 km esteaitaa kansainvälisille rajanylityspaikoille sivustoineen Kaakkois-Suomessa, Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Koillismaalla. Yhteensä kahdeksan kohdealuetta käynnistyy kesän - syksyn aikana. Loppusyksyllä aloitetaan puuston poisto myös seuraavan vaiheen kohdealueilla, joissa on rajan yli johtavia pienempiä teitä tai ovat vastaavan riskitason alueita. Näitä alueita on Kaakkois-Suomesta Lappiin ulottuvalla alueella yhteensä noin 128 km.
Kokonaissuunnitelman mukaan esteaitaa rakennetaan noin 200 kilometrin matkalle 1 300 kilometriä pitkälle itärajallemme. Koko esteaita on tarkoitus saada valmiiksi vuonna 2026. Pääosa esteestä tulee sijoittumaan kaakkoisrajalle, joka on rajojen valvonnan painopistealuetta. Koko rajan pituudelle estettä ei ole järkevää rakentaa.
Esteaita on aidan, sen viereisen tien ja puustosta vapaan aukon sekä teknisen valvontajärjestelmän muodostama kokonaisuus, joka tulee olemaan tärkeä rajavalvonnan työkalu. Edes tämä kokonaisuus ei ole yksinään ratkaisu mihinkään uhkaan, vaan on osa rajojen valvonnan kokonaisuutta. Esteaita antaa Rajavartiolaitokselle lisää reagointiaikaa ja helpottaa ratkaisevalla tavalla häiriötilanteiden hallintaa paljastamalla, estämällä, hidastamalla ja ohjaamalla ihmisten liikkumista rajalla. Aidan viereen rakennettavan tien avulla Rajavartiolaitos pystyy reagoimaan huomattavasti nykyistä nopeammin tapahtumiin valtakunnan rajalla. Muut keinot rajavalvonnan tehostamiseksi, kuten henkilöstön ja teknisen valvonnan lisääminen raja-alueille, eivät olisi esteaitaa halvempia eivätkä nopeampia ratkaisuja. Esteaidan elinkaari on noin 50 vuotta, mutta tekninen valvontajärjestelmä joudutaan uusimaan noin kymmenen vuoden välein.
Pilotti- ja suunnitteluvaiheen kokemusten perusteella hankkeen organisointi, aikataulu, budjetointi ja esteaidan perusratkaisu on todettu onnistuneiksi. Kokemusten perusteella esteaidan rakenteisiin on tehty pieniä muutoksia. Aitaverkosta tulee puoli metriä korkeampi (3,5 m) ja estearvon lisäämiseksi tiheämpi. Aidan, porttien ja lieriöesteiden kiinnityksiä ja rakenteita on parannettu. Kosteille alueille rakennettavan ponttonitien asennustapaa on myös muutettu. Esteaita rakennetaan raja-aukolle valtakunnan rajaviivan tuntumaan. Teknisen valvonnan ratkaisuja kehitetään edelleen toimivammiksi.
Pilottivaiheen aikana on laadittu myös koko esteaitahanketta koskeva ympäristöselvitys. Kaakkois-Suomen ELY-keskus teki ympäristöselvityksen perusteella päätöksen, ettei itärajan esteaitaan ei sovelleta ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (252/2017) mukaista arviointimenettelyä. Selvityksessä todetut merkittävät ympäristövaikutukset otetaan huomioon esteaitahankkeessa siten, että sen vaikutukset voidaan saada hyväksyttävälle tasolle. Käyttökokemusten lisäksi seurataan mm. eläinten käyttäytymistä aidalla.
Hyväksymällä kaikki evästeet näet sivulle upotetun videon. Voit myös katsoa sen YouTubessa: Itärajan esteaita -hankkeen pilottivaiheen rakentaminen.
Sivu on saatavilla myös pohjoissaameksi ja koltansaameksi.