Usein kysyttyä rajavartijan peruskurssista

Kaikki erityistehtävät laitetaan Rajavartiolaitoksen sisäiseen hakuun, eli niihin haetaan valmiita raja- ja merivartijoita, jotka koulutetaan kyseiseen tehtävään. Kaikki saavat rajavartijan peruskurssilla samansisältöisen koulutuksen. Ketään ei siis peruskurssilla kouluteta esimerkiksi pintapelastajaksi tai koiranohjaajaksi.

Hakijalle tarjotaan opiskelijapaikkaa opiskelijavalintajärjestyksen ja hänen esittämiensä hallintoyksikkötoiveiden perusteella. Tarkka työyksikkö hallintoyksikön sisällä selviää kurssin aikana.

Voit hakea kurssille vaikka varusmiespalvelus olisi vielä kesken. Varusmiespalveluksen tulee olla suoritettuna hyväksytysti ennen kurssin alkua. Mikäli varusmiespalvelus on vielä kesken, liitä mukaan sotilaspassin sijaan todistus varusmiespalveluksesta: Todistus varusmiespalveluksesta (pdf)

Tutkinto tulee olla suoritettuna hakuajan päättymiseen mennessä.

Yläikärajaa rajavartijan peruskurssille ei ole. Huomioi kuitenkin varhainen eläköitymisikä.

Kyllä tuo 0,7 vaatimus on karsiva (merenkulkutehtäviin 1,0). Eli jos näkö on alle sen, estää se pääsemisen rajavartijan peruskurssille. Huomioithan, että silmälasien vahvuus ei ole sama asia kuin näön tarkkuus. Yleislääkäri tai terveydenhoitaja voi mitata näön tarkkuuden.

Huomioi kuitenkin, että näön voi korjata laserleikkauksella. Jos näkö ei pääsykokeessa täytä vaatimuksia, mahdollinen kurssivalinta on ehdollinen. Ennen kurssin aloittamista tehdään palvelukseenottotarkastus ja tuolloin näön tulee täyttää vaatimukset. Lisäksi värinäön tulee olla normaali. Ishiharan 24 taulun värinäkötestissä saa olla enintään 2 virhettä, mikäli virheitä on enemmän tulos on karsiva.

Pääsykokeessa testataan englanninkielen ja toisen kotimaisen kielen taidot. (Jos äidinkieli on suomi, tehdään ruotsin kielen koe ja jos äidinkieli on ruotsi, tehdään suomenkielenkoe. Tai jos äidinkieli on jokin muu, tehdään molempien kotimaisten kielien testit.)

Kielikokeet ovat kirjallisia, eivätkä ne sisällä puhumisen osakoetta. Voit valmistautua kokeeseen parhaiten, kun kertaat yleistä sanastoa ja luet kyseisellä kielellä kirjoitettuja tekstejä. Eli parannat omaa sanavarastoasi ja sitä kautta kielen ymmärtämistä.

Pohjoismaisessa uimataitotestissä:

• Uinti tapahtuu uinti syvyisessä vedessä, jossa ainakaan hyppyvaiheessa jalat eivät yllä uidessa pohjaan. 
• Hypyn saa suorittaa vapaamuotoisesti.
• Uimalaseja ei saa käyttää.
• Altaan päissä kääntyessä:
  • päädystä ei saa potkaista vauhtia
  • reunasta ei saa ottaa kiinni
  • jalkoja ei saa laittaa pohjaan.
• Testissä ei ole aikarajaa. 

Enintään 12 kuukautta vanha todistus suoritetusta pohjoismaisesta uimataitotestistä tulee toimittaa pääsykokeen II-osaan.

Todistus pohjoismaisesta uimataitotestistä (pdf) 

Tästä ei ole valmista listaa, vaan käytetään tapauskohtaista arviointia.

Keliakia ei ole este kurssille hakeutumiselle. Keliakia on kuitenkin este merellisiin tehtäviin pääsylle.