Ympäristövahinkojen torjunta merialueilla

Ympäristövahinkojen torjunta merellä perustuu kustannustehokkaisiin monitoimialuksiin. Esimerkiksi Rajavartiolaitoksen vartiolaivat ovat tällaisia monitoimialuksia. Aluksilla on oma päivittäinen tehtävänsä, minkä lisäksi niillä on kyky ryhtyä nopeasti öljyntorjuntaan. Alukset on pysyvästi varustettu öljyntorjuntaan tarvittavilla laitteistoilla.

Suomen nykyinen öljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjuntavalmius on hyvä, muttei riittävä. Tavoittelemme tilannetta, jossa kykenisimme yhdessä naapurimaiden kanssa torjumaan Suomenlahdella ja pohjoisella Itämerellä 30 000 tonnin, Saaristomerellä ja Pohjanlahdella 5 000 tonnin suuröljyvahingon. Luvut perustuvat näillä merialuilla liikkuvien säiliöalusten kokoon.

Tehokkaat torjuntatoimet edellyttävät hyvää johtamisvalmiutta. Rajavartiolaitoksen vastuulla olevat ympäristövahinkojen torjuntatehtävät johdetaan Suomenlahden merivartioston ja Länsi-Suomen merivartioston johtokeskuksista. Myös meripelastustehtävät johdetaan samoista keskuksista.

Varsinaisten torjuntatoimien lisäksi huolehdimme myös laajemman kansallisen torjuntakyvyn toimeenpanosta. Tämä tarkoittaa sitä, että toimeenpanemme ja kehitämme torjuntavalmiutta vastaamaan Itämeren erityisolosuhteita, riskejä, ja meriliikenteessä tapahtuvia muutoksia. Täytämme Suomea koskevat kansainväliset velvoitteet. Onnettomuustilanteisiin varautumisen lisäksi teemme myös päivittäin työtä ympäristövahinkojen ennaltaehkäisemiseksi. 

Merellisten ympäristövahinkojen torjuntaan osallistuu useita eri toimijoita. Kulloisiinkin torjuntatoimiin osallistuvien viranomaisten määrä vaihtelee onnettomuuden paikan ja laajuuden mukaan.

Merellisten öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunnan yleinen ohjaus, seuranta ja kehittäminen kuuluu sisäministeriölle. Käytännössä Rajavartiolaitos huolehtii riittävän torjuntavalmiuden hankkimisesta ja ylläpidosta, sekä alan ammatillisesta jatko- ja täydennyskoulutuksesta.

Jos ympäristövahinko tapahtuu avomerellä Suomen talousvyöhykkeellä tai aluevesillä, Rajavartiolaitos vastaa torjunnan johtamisesta. Mikäli vahinko sattuu lähempänä rantaa, tai on lähtöisin rannalla olevasta rakennelmasta, on pelastuslaitos johtovastuussa. Johtovastuun raja on sovittu tarkemmin merivartiostojen ja alueellisten pelastuslaitosten yhteisissä suunnitelmissa.

Ahvenanmaan avomerialueella ympäristövahinkojen torjunnasta vastaa Rajavartiolaitos ja sisemmillä merialueilla Ahvenanmaan maakuntahallitus. Käytännössä vastuualueen rajana toimii liikennealue II, jonka ulkopuolella torjunnasta vastaa Rajavartiolaitos. Järjestely on käytännössä yhtenevä manner-Suomen vastuiden kanssa.

Muita ympäristövahinkojen torjuntaan osallistuvia toimijoita ovat esimerkiksi Puolustusvoimat, Suomen ympäristökeskus, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Metsähallitus, ELY-keskukset, sekä yksityiset yritykset, joiden kanssa Rajavartiolaitos on tehnyt palvelusopimuksen. Lisäksi vapaaehtoisilla toimijoilla on tärkeä rooli. Laajan öljy- tai aluskemikaalivahingon torjunta edellyttää myös kansainvälistä yhteistyötä. Yhteistyöstä on sovittu kansainvälisillä sopimuksilla.

Ympäristövahingosta kärsinyt alue saattaa vaatia pitkäkestoisia ennallistamistoimia. Tätä jälkitorjuntaa johtavat kunnat. ELY-keskus ohjaa ja sovittaa yhteen jälkitorjuntatöitä, mikäli toiminta ulottuu usean kunnan alueelle.