Laki Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta (1171/2022, ilmoittajansuojelulaki) tuli voimaan 1.1.2023. Lailla pannaan täytäntöön Euroopan unionin ilmoittajansuojeludirektiivi. Sen tavoitteena on luoda tehokas suoja väärinkäytösten ilmoittajille, jotka työnsä yhteydessä havaitsevat Euroopan unionin tai kansallisten säädösten rikkomisia esimerkiksi julkisissa hankinnoissa, rahoituspalveluissa, elintarvikkeiden turvallisuudessa tai kuluttajansuojassa. 

Ilmoituskanavat

Rajavartiolaitoksen sisäiseen ilmoituskanavaan on pääsy vain Rajavartiolaitoksen palveluksessa olevilla. Muut henkilöt, kuten eläköityneet virkamiehet tai yhteistyökumppanien palveluksessa olevat voivat tehdä Rajavartiolaitoksen toimintaan liittyvän, työssään havaitsemansa ilmoittajansuojelulain soveltamisalaan kuuluvan ilmoituksen oikeuskanslerinviraston keskitettyyn ulkoiseen ilmoituskanavaan, josta se välitetään Rajavartiolaitoksen käsiteltäväksi. Tietoa ulkoisesta ilmoituskanavasta on oikeuskanslerinviraston verkkosivuilla:

Ilmoittajansuojelu | Valtioneuvoston oikeuskansleri

Ilmoituksen ulkoiseen ilmoituskanavaan voi tehdä oikeuskanslerinviraston sivulla olevan sähköisen lomakkeen lisäksi sähköpostitse tai suullisesti. Yhteystiedot ja ohjeet sekä edellytykset ilmoituksen tekemiselle ovat oikeuskanslerinviraston verkkosivuilla:

Miten ilmoitus tehdään? | Valtioneuvoston oikeuskansleri

Millaisista väärinkäytöksistä ilmoituksen voi tehdä?

Ilmoittajansuojelulakia sovelletaan sellaisten henkilöiden suojeluun, jotka ilmoittavat ilmoittajansuojeludirektiivin liitteessä tarkoitetun Euroopan unionin lainsäädännön tai sen kansallisen täytäntöönpanolainsäädännön tai muun kansallisen lainsäädännön rikkomisista seuraavilla lainsäädännön aloilla:

  1. julkiset hankinnat lukuun ottamatta puolustus- ja turvallisuushankintoja;
  2. finanssipalvelut, -tuotteet ja -markkinat;
  3. rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen;
  4. tuoteturvallisuus ja vaatimustenmukaisuus;
  5. liikenneturvallisuus;
  6. ympäristönsuojelu;
  7. säteily- ja ydinturvallisuus;
  8. elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuus sekä eläinten terveys ja hyvinvointi;
  9. Euroopan unionin toiminnasta annetun sopimuksen 168 artiklan tarkoittama kansanterveys;
  10. kuluttajansuoja;
  11. yksityisyyden ja henkilötietojen suoja sekä verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuus.

Lakia sovelletaan edellä tarkoitetuissa asioissa tekoihin tai laiminlyönteihin:

  1. jotka on säädetty rangaistavaksi;
  2. joista voi seurata rangaistusluonteinen hallinnollinen seuraamus; taikka
  3. jotka voivat vakavasti vaarantaa lainsäädännön yleisen edun mukaisten tavoitteiden toteutumista.

Ilmoittajan ei tarvitse esittää todisteita epäilemänsä väärinkäytöksen tueksi, mutta ilmoitukset pitää tehdä rehellisesti ja hyvässä uskossa. Ilmoittajalta voidaan kysyä lisätietoja asian selvittämiseksi.

Tahallinen perusteettoman ilmoituksen tekeminen on rangaistavaa ilmoittajansuojelulain 36 §:n nojalla. Lisäksi perättömän ilmoituksen tekijä saattaa syyllistyä muun muassa rikoslain 15 luvun 6 §:n mukaiseen väärään ilmiantoon tai 24 luvun 8 §:n mukaiseen yksityiselämään loukkaavan tiedon levittämiseen.

Ulkoiseen keskitettyyn ilmoituskanavaan ei voi tehdä ilmoitusta nimettömänä (ilmoittajansuojelulain 19 § 4 mom).