Kysytyimmät
-
Suomi varautuu laaja-alaiseen vaikuttamiseen, jollaista muun muassa Itä-Euroopan maat ovat viime vuosina kohdanneet. Esteaita tehostaa rajavalvontaamme tässä ja nyt. Se tukee merkittävällä tavalla häiriötilanteiden hallintaa rajalla.
Fyysinen esteaita on käytännössä välttämätön välineellistetyn tai laajan laittoman maahantulon tilanteessa. Esteaita myös vähentää Suomen riippuvuutta Venäjän rajavalvonnan tehosta.
-
Hankkeen kokonaiskustannukset on arvioitu noin 380 miljoonaksi euroksi. Ne muodostuvat esteaidan, tien ja valvontajärjestelmän materiaali- ja rakentamiskustannuksista.
Raja-aukon viereen rakennetaan tie, suot ylitetään ponttonein, puusto poistetaan ja aitaa varten tehdään perustukset.
Kameratolpat ja valvontakamerat asennetaan 50 metrin välein. Esteaidan yhteyteen vedetään sähkö- ja tietoliikennekaapelit sekä hankitaan sähkö- ja tietoliikenneliittymät, joiden rakentamismatkat ovat monin paikoin pitkiä. Varavoimakoneet ja palvelimet asennetaan häiriönsietokyvyn parantamiseksi. Hälytystiedon käsittelyssä käytettävä tietojärjestelmä joudutaan uusimaan.Suomen alueellisen koskemattomuuden valvontaa esteaita tehostaa samalla tavalla kuin normaaliaikojen rajavalvontaa. Mahdolliset alueellisen koskemattomuuden loukkaukset havaitaan esteaidan alueella nykytilannetta paremmin ja aita estää maastoitse liikkuvan alueloukkauksen tekijän välittömän pääsyn syvemmälle Suomeen.
-
Esteaita on yhteensä noin neljä metriä korkea: kolme metriä korkea metalliverkkoaita, jonka päällä on kaksi lieriöestettä. Vankka ja syvä perustus ja jykevät aitatolpat kestävät ihmisjoukon ryntäyksen. Aitaelementtien rakenne estää välittömän läpäisyn. Ratkaisut ovat vähintään samaa tasoa, mitä esimerkiksi Baltian maissa on tehty.
Rajavartiolaitos pystyy vaikuttamaan välittömästi yrityksiin ylittää, läpäistä tai alittaa esteaita. Tekninen valvonta antaa hälytyksen ja partiot pääsevät paikalle nopeasti tietä pitkin.
Yksityiskohtaisemmat tiedot ovat viranomaisen salassa pidettävää tietoa.
-
Esteaitaa ei rakenneta sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviin.
-
Rajaesteaitoja on käytössä esimerkiksi Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Ne ovat perusratkaisultaan, mitoiltaan ja rakenteiltaan hyvin samanlaisia kuin Suomessa.
Yleistä
-
Pilotti toteutetaan vuoden 2023 aikana ja sen rakentaminen on aloitettu Pelkolassa 28.2.2023. Tärkeimmät kohdealueet toteutetaan vuosina 2023–2025 ja loput esteaidasta on tarkoitus toteuttaa vuosina 2024–2026.
-
Suomessa maasto- ja sääolosuhteet ovat vaativat. Maasto on vaihtelevaa ja paikoin haastavaa rakentamisen kannalta, ja myös talvi on pitkä.
Lisäksi esteaidan rakentamishanke on paras toteuttaa järkevän kokoisina urakoina. Eikä kyse ole vain tien ja aidan rakentamisesta, vaan teknisen valvonnan toteuttaminen vie myös oman aikansa.
Ja ennen kuin mitään voidaan tehdä, on kaikki useat sadat rajavyöhykkeen kiinteistönomistajat tavoitettava ja heille on annettava tiedoksi rajavartiolain mukaiset ilmoitukset.
Myös hankkeeseen liittyvään kilpailutukseen on varattava paljon aikaa. Kaiken edellä todetun johdosta rakentaminen tulee viemään useita vuosia.
-
Muut ratkaisut, kuten henkilöstön ja teknisen valvonnan lisääminen, eivät ole halvempia eivätkä vähennä yhtä hyvin riippuvuutta Venäjästä. Esimerkiksi laajamittaisen laittoman maahantulon tilanteessa ilman esteaitaa lisähenkilöstön tarve olisi jopa lähes tuhat rajavartijaa. Näin suuren henkilöstömäärän kouluttaminen kestäisi noin kymmenen vuotta, eikä lisähenkilöstölle olisi käyttöä normaalioloissa.
-
Esteaita ei estä turvapaikan hakemista, vaan päinvastoin nopeuttaa esimerkiksi maastoitse Suomeen tulevan turvapaikanhakijan pääsyä viranomaisavun piiriin.
Esteaita on välttämätön tilanteen hallitsemiseksi, kun turvapaikan hakeminen on keskitetty yhteen tai useampaan rajanylityspaikkaan. Tällaisia tilanteita voivat olla lyhyessä ajassa poikkeuksellisen suuri maahantulijoiden määrä tai muuttoliikkeen välineellistäminen valtion tai muun tahon toimesta.
Päätöksen turvapaikan hakemisen keskittämisestä tekee valtioneuvosto.
-
Pilottihanke toteutetaan ilman julkista kilpailutusta julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista annetun lain (1531/2011) 22 §:n 1 momentin 4 kohdan perusteella.
Seuraavasta vaiheesta, jossa esteaitaa rakennetaan rajanylityspaikoille lähialueineen, ei ole vielä tehty hankintamenettelypäätöstä. Rajavartiolaitos ilmoittaa hankinnoista osoitteessa hankintailmoitukset.fi.
-
Hallitus on päättänyt Rajavartiolaitoksen ja Sisäministeriön esityksestä esteaidan rakentamisesta itärajalle. Asiasta on parlamentaarinen yksimielisyys.
-
Suomen ja Venäjän rajaviranomaisten yhteistyöstä on sovittu valtiosopimuksissa. Esteaita ei muuta vakiintuneita yhteistyökäytäntöjä millään tapaa. Suomen ratkaisu ei eroa Venäjän ratkaisusta.
-
Rajavartiolaitoksen päätehtäviä ovat raja- ja meriturvallisuus sekä sotilaallinen maapuolustus. Rajaturvallisuuden ylläpitäminen on lainvalvontaviranomaisten tehtävä ja sitä kehitetään osana EU:n yhdennettyä rajaturvallisuutta. Meriturvallisuuden ylläpitäminen perustuu Suomea sitoviin kansainvälisiin sopimuksiin. Raja- ja meriturvallisuuteen liittyvät tehtävät eivät kuulu Naton vastuulle, joten niiden järjestelyt pysyvät ennallaan.
Sotilaallinen integraatio Natoon toteutetaan Puolustusvoimien johdolla. Prosessi tulee kestämään vuosia ja se saattaa vaikuttaa myös Rajavartiolaitoksen sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviin. Yksityiskohtaiset vaikutukset selviävät tämän prosessin aikana.
-
Muuttoliikkeen välineellistäminen tarkoittaa sitä, että laajamittainen maahantulo on toisen valtion järjestämää. Maahantulijoita käytetään tässä tapauksessa hyväksi Suomen poliittiseen painostukseen.
-
Itärajan esteaita tarvitaan nykyisessä turvallisuustilanteessa, sillä se lisää Rajavartiolaitoksen suorituskykyä itärajalla normaalioloissa, häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.
Se ehkäisee laitonta maahantuloa, nopeuttaa luvattomien rajanylittäjien paljastamista ja kiinniottoa, mahdollistaa laajamittaisen ja välineellistetyn maahantulon estämisen sekä tehostaa aluevalvontaa ja alueloukkausten torjuntaa.
Fyysinen esteaita itsessään on välttämätön laajan maahantulon tilanteessa, jolloin se toimii hidasteena ja mahdollisia ihmisjoukkoja ohjaavana elementtinä.
Esteaita antaa mahdollisuuden estää ihmisten Suomeen pääsyn tilanteessa, jossa valtioneuvosto on päättänyt kansainvälisen suojelun hakemisen keskittämisestä.
Sijainti ja ympäristö
-
Esteaitaa ei rakenneta yksittäisten luvattomien rajanylitysten estämiseksi, vaan välineellistetyn tai muun laajamittaisen laittoman maahantulon tilanteeseen. Vaikka esteaita tehostaa myös yksittäisten luvattomien rajanylitysten havaitsemista ja kiinniottoa, se ei tule niitä kaikkia estämään.
Esteaita rakennetaan alueille, joissa laajamittaisen laittoman maahantulon tilanne on todennäköisin. Suomen 1 340 kilometriä pitkällä itärajalla niin Suomen puolella kuin erityisesti Venäjän puolella on laajoja erämaa-alueita, joilla laajamittainen maahantulo on niin epätodennäköistä, ettei esteaitaa kannata niille alueille rakentaa.
-
Aluksi esteaita rakennetaan riskialtteimmille alueille eli käytännössä rajanylityspaikoille lähialueineen. Myöhemmin esteaita on tarkoitus rakentaa niille alueille, joissa rajan yli tai läheisyydessä kulkee muita kulku-uria.
-
Eläimet liikkuvat aitaamatta jäävien alueiden kautta tai aitaan tarkoituksellisesti tehtyjen porttien tai aukkojen kautta. Vesistöt ja esteen ja tien alle tehtävät siltarummut mahdollistavat myös eläinten kulkua.
Eläinten liikkumismahdollisuudet varmistetaan auki olevilla porteilla. Portit valvotaan kameravalvonnalla. Riistaporttien sijaintien tarkemmassa suunnittelussa hyödynnetään hankkeesta tehtävää ympäristöarviointia. Rajatilanteen niin vaatiessa portit voidaan sulkea.
-
Aidan suuntaamisessa huomioidaan ja mahdollisuuksien mukaan kierretään luonnonsuojelualueet. Esteaidasta on teetetty ympäristöselvitys ulkopuoliselta asiantuntijalta. Selvityksen tulokset huomioidaan esteaidan tarkemmassa suunnittelussa.
-
Vain, jos asiasta päästään sopimukseen maanomistajan kanssa. Lainsäädäntöön on kirjattu maa- tai vesialueen omistajille velvoitteita vain rajavyöhykkeelle.
(Rajavartiolain (15.7.2005/578) 50 §:n (8.7.2022/698) Esteet: Maa- tai vesialueen omistaja ja haltija ovat rajavyöhykkeellä velvollisia sallimaan valtion kustannuksella aidan tai muun esteen rakentamisen, jos se on välttämätöntä rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi.)
-
Maaston pirstaleisuus on haaste, mutta se pyritään huomioimaan tarkemmassa suunnittelussa. Pilotti antaa lisätietoa ja ratkaisuvaihtoehtoja mahdollisia seuraavia vaiheita varten.
-
Koko maarajaa ei laajasti ole kustannustehokasta tai järkevää aidata. Merkittävä osa Suomen rajasta on vaikeasti saavutettavaa aluetta suurille ihmisjoukoille.
Esteaita on suunniteltu rakennettavaksi riskianalyysin perusteella valituille alueille, joissa todennäköisyys sen tarpeelle on suurin.
-
Asiasta säädetään Rajavartiolaitoksesta annetun lain (578/2005) 50 ja 50 a §:ssä. Maa- tai vesialueen omistaja tai haltija on rajavyöhykkeellä velvollinen sallimaan valtion kustannuksella aidan tai muun esteen rakentamisen, jos se on välttämätöntä rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi (rajaeste) sekä kulku-uran rakentamisen ja esteiden, kulku-uran tai tien rakentamista ja ylläpitoa haittaavien puiden ja muun kasvillisuuden poistamisen ja välttämättömien maansiirto- ja vesirakennustöiden tekemisen.
Rajaesteitä ei saa rakentaa rikoslain 24 luvun 11 §:ssä tarkoitetuille kotirauhan piiriin kuuluville alueille. Muualle kuin Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten nojalla Suomen rajalle muodostetun raja-aukon reunaan rakennettavasta rajaesteestä aiheutuvasta vahingosta ja haitasta suoritetaan maa- tai vesialueen omistajalle tai haltijalle käyvän hinnan mukainen korvaus.
50 § ja 50 a § mukaisiin päätöksiin voidaan hakea muutosta hallinto-oikeudelta. Päätökset voidaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta.