Usein kysyttyä itärajan esteaidasta

Suomi varautuu laaja-alaiseen vaikuttamiseen, jollaista muun muassa Itä-Euroopan maat ovat viime vuosina kohdanneet. Esteaita tehostaa rajavalvontaamme tässä ja nyt. Se tukee merkittävällä tavalla häiriötilanteiden hallintaa rajalla.

Fyysinen esteaita on käytännössä välttämätön välineellistetyn tai laajan laittoman maahantulon tilanteessa. Esteaita myös vähentää Suomen riippuvuutta Venäjän rajavalvonnan tehosta.

Hankkeen kokonaiskustannukset on arvioitu noin 380 miljoonaksi euroksi. Ne muodostuvat esteaidan, tien ja valvontajärjestelmän materiaali- ja rakentamiskustannuksista.

Raja-aukon viereen rakennetaan tie, suot ylitetään ponttonitie- ja geoverkkoratkaisuilla, puusto poistetaan ja aitaa varten tehdään perustukset.

Kameratolpat ja valvontakamerat asennetaan 50 metrin välein. Esteaidan yhteyteen vedetään sähkö- ja tietoliikennekaapelit sekä hankitaan sähkö- ja tietoliikenneliittymät, joiden rakentamismatkat ovat monin paikoin pitkiä. Varavoimakoneet asennetaan häiriönsietokyvyn parantamiseksi. Hälytystiedon käsittelyssä käytettävä tietojärjestelmä uusitaan.

Suomen alueellisen koskemattomuuden valvontaa esteaita tehostaa samalla tavalla kuin normaaliaikojen rajavalvontaa. Mahdolliset alueellisen koskemattomuuden loukkaukset havaitaan esteaidan alueella nykytilannetta paremmin ja aita estää maastoitse liikkuvan alueloukkauksen tekijän välittömän pääsyn syvemmälle Suomeen.

Esteaita on yhteensä noin 4,5 metriä korkea: 3,5 metriä korkea metalliverkkoaita, jonka päällä on kaksi lieriöestettä. Vankka ja syvä perustus ja jykevät aitatolpat kestävät ihmisjoukon ryntäyksen. Aitaelementtien rakenne estää välittömän läpäisyn. Ratkaisut ovat vähintään samaa tasoa, mitä esimerkiksi Baltian maissa on tehty.

Rajavartiolaitos pystyy vaikuttamaan nopeasti yrityksiin ylittää, läpäistä tai alittaa esteaita. Tekninen valvonta antaa hälytyksen ja partiot pääsevät paikalle nopeasti tietä pitkin.

Yksityiskohtaisemmat tiedot ovat viranomaisen salassa pidettävää tietoa. 

Esteaitaa ei rakenneta sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviin.

Rajaesteaitoja on käytössä esimerkiksi Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Ne ovat perusratkaisultaan, mitoiltaan ja rakenteiltaan hyvin samanlaisia kuin Suomessa.

Suomessa maasto- ja sääolosuhteet ovat vaativat. Maasto on vaihtelevaa ja paikoin haastavaa rakentamisen kannalta, ja myös talvi on pitkä.

Lisäksi esteaidan rakentamishanke on paras toteuttaa järkevän kokoisina urakoina. Eikä kyse ole vain tien ja aidan rakentamisesta, vaan teknisen valvonnan toteuttaminen vie myös oman aikansa.

Ja ennen kuin mitään voidaan tehdä, on kaikki useat sadat rajavyöhykkeen kiinteistönomistajat tavoitettava ja heille on annettava tiedoksi rajavartiolain mukaiset päätökset.

Myös hankkeeseen liittyvään kilpailutukseen on varattava paljon aikaa. Kaiken edellä todetun johdosta rakentaminen tulee viemään useita vuosia.

Muut ratkaisut, kuten henkilöstön ja teknisen valvonnan lisääminen, eivät ole halvempia eivätkä vähennä yhtä hyvin riippuvuutta Venäjästä. Esimerkiksi laajamittaisen laittoman maahantulon tilanteessa ilman esteaitaa lisähenkilöstön tarve olisi jopa lähes tuhat rajavartijaa. Näin suuren henkilöstömäärän kouluttaminen kestäisi noin kymmenen vuotta, eikä lisähenkilöstölle olisi käyttöä normaalioloissa.

Esteaita ei estä turvapaikan hakemista, vaan päinvastoin nopeuttaa esimerkiksi maastoitse Suomeen tulevan turvapaikanhakijan pääsyä viranomaisavun piiriin.

Esteaita on välttämätön tilanteen hallitsemiseksi, kun turvapaikan hakeminen on keskitetty yhteen tai useampaan rajanylityspaikkaan. Tällaisia tilanteita voivat olla lyhyessä ajassa poikkeuksellisen suuri maahantulijoiden määrä tai muuttoliikkeen välineellistäminen valtion tai muun tahon toimesta. 

Päätöksen turvapaikan hakemisen keskittämisestä tekee valtioneuvosto.

Lisäksi esteaidalla on suuri merkitys myös tilanteessa, joissa laki väliaikaisista  toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi on otettu käyttöön.

Esteaitahanke toteutetaan pääosin julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista annetun lain (1531/2011) mukaisessa rajoitetussa menettelyssä, jossa Rajavartiolaitos julkaisee hankinnasta hankintailmoituksen ja johon halukkaat toimittajat voivat pyytää saada osallistua. Ainoastaan Rajavartiolaitoksen valitsemat ehdokkaat voivat tehdä tarjouksen. 

Rajavartiolaitos ilmoittaa hankinnoista osoitteessa hankintailmoitukset.fi (avautuu uudessa välilehdessä).

Hallitus on päättänyt Rajavartiolaitoksen ja Sisäministeriön esityksestä esteaidan rakentamisesta itärajalle. Asiasta on parlamentaarinen yksimielisyys.

Suomen ja Venäjän rajaviranomaisten yhteistyöstä on sovittu valtiosopimuksissa. Esteaita ei muuta vakiintuneita yhteistyökäytäntöjä millään tapaa. 

Muuttoliikkeen välineellistäminen tarkoittaa sitä, että laajamittainen maahantulo on toisen valtion järjestämää. Maahantulijoita käytetään tässä tapauksessa hyväksi Suomen poliittiseen painostukseen. 

Itärajan esteaita tarvitaan nykyisessä turvallisuustilanteessa, sillä se lisää Rajavartiolaitoksen suorituskykyä itärajalla normaalioloissa, häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Se tulee olemaan yksi uusi, pysyvä lisäelementti rajavartioinnin toteuttamisessa ja operatiivisessa toiminnassa.

Se ehkäisee laitonta maahantuloa, nopeuttaa luvattomien rajanylittäjien paljastamista ja kiinniottoa, mahdollistaa laajamittaisen ja välineellistetyn maahantulon estämisen sekä tehostaa aluevalvontaa ja alueloukkausten torjuntaa.

Fyysinen esteaita itsessään on välttämätön laajan maahantulon tilanteessa, jolloin se toimii hidasteena ja mahdollisia ihmisjoukkoja ohjaavana elementtinä.

Esteaita antaa mahdollisuuden estää ihmisten Suomeen pääsyn tilanteessa, jossa valtioneuvosto on päättänyt kansainvälisen suojelun hakemisen keskittämisestä.

Esteaitaa ei rakenneta yksittäisten luvattomien rajanylitysten estämiseksi, vaan välineellistetyn tai muun laajamittaisen laittoman maahantulon tilanteeseen. Vaikka esteaita tehostaa myös yksittäisten luvattomien rajanylitysten havaitsemista ja kiinniottoa, se ei tule niitä kaikkia estämään.

Esteaita rakennetaan alueille, joissa laajamittaisen laittoman maahantulon tilanne on todennäköisin. Suomen 1 340 kilometriä pitkällä itärajalla niin Suomen puolella kuin erityisesti Venäjän puolella on laajoja erämaa-alueita, joilla laajamittainen maahantulo on niin epätodennäköistä, ettei esteaitaa kannata niille alueille rakentaa.

Aluksi esteaita rakennetaan riskialtteimmille alueille eli käytännössä rajanylityspaikoille lähialueineen. Myöhemmin esteaita on tarkoitus rakentaa niille alueille, joissa rajan yli tai läheisyydessä kulkee muita kulku-uria.

Ensiksi rakennetaan noin 70 kilometriä esteaitaa kansainvälisille rajanylityspaikoille ja niiden sivustoille Kaakkois-Suomessa, Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Koillismaalla. Yhteensä kahdeksan kohdealuetta käynnistyy kesän - syksyn aikana. Loppusyksyllä aloitetaan puuston poisto myös seuraavan vaiheen kohdealueilla, joissa on rajan yli johtavia pienempiä teitä tai jotka ovat vastaavan riskitason alueita. Näitä alueita on Kaakkois-Suomesta Lappiin ulottuvalla alueella yhteensä noin 128 kilometriä.

Eläimet liikkuvat aitaamatta jäävien alueiden kautta tai aitaan tarkoituksellisesti tehtyjen porttien tai aukkojen kautta. Vesistöt ja esteen ja tien alle tehtävät siltarummut mahdollistavat myös eläinten kulkua.

Eläinten liikkumismahdollisuudet varmistetaan auki olevilla porteilla. Portit valvotaan kameravalvonnalla. Riistaporttien sijaintien tarkemmassa suunnittelussa hyödynnetään hankkeesta tehtävää ympäristöarviointia. Rajatilanteen niin vaatiessa portit voidaan sulkea. 

Aidan suuntaamisessa huomioidaan ja mahdollisuuksien mukaan kierretään luonnonsuojelualueet. Esteaidasta on teetetty ympäristöselvitys ulkopuoliselta asiantuntijalta. Selvityksen tulokset huomioidaan esteaidan tarkemmassa suunnittelussa.

Vain, jos asiasta päästään sopimukseen maanomistajan kanssa. Lainsäädäntöön on kirjattu maa- tai vesialueen omistajille velvoitteita vain rajavyöhykkeelle.

(Rajavartiolain (15.7.2005/578) 50 §:n (8.7.2022/698) Esteet: Maa- tai vesialueen omistaja ja haltija ovat rajavyöhykkeellä velvollisia sallimaan valtion kustannuksella aidan tai muun esteen rakentamisen, jos se on välttämätöntä rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi.)
 

Maaston pirstaleisuuden ei arvioida olevan merkittävä ongelma. Järvet ja isoimmat joet jätetään aitaamatta, koska ne eivät ole alueita, joiden kautta Suomeen todennäköisesti suuntautuisi laajamittaista laitonta maahantuloa. Vaikeat maastonkohdat voidaan kiertää rajavyöhykkeellä pysyen. Lisäksi esteaitaa mahdollisesti jääviä aukkoja voidaan vahventaa tai esteaitaa voidaan jatkaa tilapäisillä estelaiteratkaisuilla.

Koko maarajaa ei laajasti ole kustannustehokasta tai järkevää aidata. Merkittävä osa Suomen rajasta on vaikeasti saavutettavaa aluetta suurille ihmisjoukoille.

Esteaita on suunniteltu rakennettavaksi riskianalyysin perusteella valituille alueille, joissa todennäköisyys sen tarpeelle on suurin.

Asiasta säädetään Rajavartiolaitoksesta annetun lain (578/2005) 50 ja 50 a §:ssä. Maa- tai vesialueen omistaja tai haltija on rajavyöhykkeellä velvollinen sallimaan valtion kustannuksella aidan tai muun esteen rakentamisen, jos se on välttämätöntä rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi (rajaeste) sekä kulku-uran rakentamisen ja esteiden, kulku-uran tai tien rakentamista ja ylläpitoa haittaavien puiden ja muun kasvillisuuden poistamisen ja välttämättömien maansiirto- ja vesirakennustöiden tekemisen.  

Rajaesteitä ei saa rakentaa rikoslain 24 luvun 11 §:ssä tarkoitetuille kotirauhan piiriin kuuluville alueille. Muualle kuin Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten nojalla Suomen rajalle muodostetun raja-aukon reunaan rakennettavasta rajaesteestä aiheutuvasta vahingosta ja haitasta suoritetaan maa- tai vesialueen omistajalle tai haltijalle käyvän hinnan mukainen korvaus.    

50 § ja 50 a § mukaisiin päätöksiin voidaan hakea muutosta hallinto-oikeudelta. Päätökset voidaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta.