Usein kysyttyä itärajan esteaidasta

Aluksi esteaita rakennetaan riskialtteimmille alueille eli käytännössä rajanylityspaikoille lähialueineen. Myöhemmin esteaita on tarkoitus rakentaa niille alueille, joissa rajan yli tai läheisyydessä kulkee muita kulku-uria.

Pilotti toteutetaan vuoden 2023 aikana ja sen rakentaminen on aloitettu Pelkolassa 28.2.2023. Tärkeimmät kohdealueet toteutetaan vuosina 2023–2025 ja loput esteaidasta on tarkoitus toteuttaa vuosina 2024–2026.

Suomessa maasto- ja sääolosuhteet ovat vaativat. Maasto on vaihtelevaa ja paikoin haastavaa rakentamisen kannalta, ja myös talvi on pitkä.

Lisäksi esteaidan rakentamishanke on paras toteuttaa järkevän kokoisina urakoina. Eikä kyse ole vain tien ja aidan rakentamisesta, vaan teknisen valvonnan toteuttaminen vie myös oman aikansa.

Ja ennen kuin mitään voidaan tehdä, on kaikki useat sadat rajavyöhykkeen kiinteistönomistajat tavoitettava ja heille on annettava tiedoksi rajavartiolain mukaiset ilmoitukset.

Myös hankkeeseen liittyvään kilpailutukseen on varattava paljon aikaa. Kaiken edellä todetun johdosta rakentaminen tulee viemään useita vuosia.

Haluamme selvittää kokeilulla kokonaisvaltaisesti esteaitahankkeen johtamista ja toteuttamista, esimerkiksi urakoiden kilpailutuksia ja maanomistajien kanssa neuvottelua maan lunastamisesta.

Pilottia ei tarvita varsinaisen aidan tai sen vieressä kulkevan tienkään testaamiseen. Tiedämme, että ne osataan rakentaa.

Suunnittelun ja valmistelun jälkeen pilotin rakentaminen on aloitettu 28.2.2023. Pilotin tavoitteena on valmistua kesän 2023 aikana. Sen rakentaminen maksaa kuusi miljoonaa euroa.

Hankkeen kokonaiskustannukset on arvioitu noin 380 miljoonaksi euroksi. Ne muodostuvat esteaidan, tien ja valvontajärjestelmän materiaali- ja rakentamiskustannuksista.

Muut ratkaisut, kuten henkilöstön ja teknisen valvonnan lisääminen, eivät ole halvempia eivätkä vähennä yhtä hyvin riippuvuutta Venäjästä. Esimerkiksi laajamittaisen laittoman maahantulon tilanteessa ilman esteaitaa lisähenkilöstön tarve olisi jopa lähes tuhat rajavartijaa. Näin suuren henkilöstömäärän kouluttaminen kestäisi noin kymmenen vuotta, eikä lisähenkilöstölle olisi käyttöä normaalioloissa.

Itärajan esteaita tarvitaan nykyisessä turvallisuustilanteessa, sillä se lisää Rajavartiolaitoksen suorituskykyä itärajalla normaalioloissa, häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.

Se ehkäisee laitonta maahantuloa, nopeuttaa luvattomien rajanylittäjien paljastamista ja kiinniottoa, mahdollistaa laajamittaisen ja välineellistetyn maahantulon estämisen sekä tehostaa aluevalvontaa ja alueloukkausten torjuntaa.

Fyysinen esteaita itsessään on välttämätön laajan maahantulon tilanteessa, jolloin se toimii hidasteena ja mahdollisia ihmisjoukkoja ohjaavana elementtinä.

Esteaita antaa mahdollisuuden estää ihmisten Suomeen pääsyn tilanteessa, jossa valtioneuvosto on päättänyt kansainvälisen suojelun hakemisen keskittämisestä.

Esteaita ei estä turvapaikan hakemista, vaan päinvastoin nopeuttaa esimerkiksi maastoitse Suomeen tulevan turvapaikanhakijan pääsyä viranomaisavun piiriin.

Esteaita on välttämätön tilanteen hallitsemiseksi, kun turvapaikan hakeminen on keskitetty yhteen tai useampaan rajanylityspaikkaan. Tällaisia tilanteita voivat olla lyhyessä ajassa poikkeuksellisen suuri maahantulijoiden määrä tai muuttoliikkeen välineellistäminen valtion tai muun tahon toimesta.

Päätöksen turvapaikan hakemisen keskittämisestä tekee valtioneuvosto.

Aidan on tarkoitus olla paljastaja ja este, hidaste sekä ohjata ihmisjoukkoja. Vaikka aita kierrettäisiinkin, se täyttää silloinkin tehtäväänsä toimimalla hidasteena ja helpottamalla viranomaisten tilanteen hallintaa. Esimerkiksi Puolassa ihmisjoukot yrittivät enemmänkin rikkoa aidan tai ylittää sen kuin lähetä kiertämään sitä.

Koko maarajaa ei laajasti ole kustannustehokasta tai järkevää aidata. Merkittävä osa Suomen rajasta on vaikeasti saavutettavaa aluetta suurille ihmisjoukoille.

Esteaita on suunniteltu rakennettavaksi riskianalyysin perusteella valituille alueille, joissa todennäköisyys sen tarpeelle on suurin.

Asiasta säädetään Rajavartiolaitoksesta annetun lain (578/2005) 50 ja 50 a §:ssä. Maa- tai vesialueen omistaja tai haltija on rajavyöhykkeellä velvollinen sallimaan valtion kustannuksella aidan tai muun esteen rakentamisen, jos se on välttämätöntä rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi (rajaeste) sekä kulku-uran rakentamisen ja esteiden, kulku-uran tai tien rakentamista ja ylläpitoa haittaavien puiden ja muun kasvillisuuden poistamisen ja välttämättömien maansiirto- ja vesirakennustöiden tekemisen.  

Rajaesteitä ei saa rakentaa rikoslain 24 luvun 11 §:ssä tarkoitetuille kotirauhan piiriin kuuluville alueille. Muualle kuin Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten nojalla Suomen rajalle muodostetun raja-aukon reunaan rakennettavasta rajaesteestä aiheutuvasta vahingosta ja haitasta suoritetaan maa- tai vesialueen omistajalle tai haltijalle käyvän hinnan mukainen korvaus.    

50 § ja 50 a § mukaisiin päätöksiin voidaan hakea muutosta hallinto-oikeudelta. Päätökset voidaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta.  
 

Eläimet liikkuvat aitaamatta jäävien alueiden kautta tai aitaan tarkoituksellisesti tehtyjen porttien tai aukkojen kautta. Vesistöt ja esteen ja tien alle tehtävät siltarummut mahdollistavat myös eläinten kulkua.

Eläinten liikkumismahdollisuudet varmistetaan auki olevilla porteilla. Portit valvotaan kameravalvonnalla. Riistaporttien sijaintien tarkemmassa suunnittelussa hyödynnetään hankkeesta tehtävää ympäristöarviointia. Rajatilanteen niin vaatiessa portit voidaan sulkea. 

Aidan suuntaamisessa huomioidaan ja mahdollisuuksien mukaan kierretään luonnonsuojelualueet. Esteaidasta on teetetty ympäristöselvitys ulkopuoliselta asiantuntijalta. Selvityksen tulokset huomioidaan esteaidan tarkemmassa suunnittelussa.

Vain, jos asiasta päästään sopimukseen maanomistajan kanssa. Lainsäädäntöön on kirjattu maa- tai vesialueen omistajille velvoitteita vain rajavyöhykkeelle.

(Rajavartiolain (15.7.2005/578) 50 §:n (8.7.2022/698) Esteet: Maa- tai vesialueen omistaja ja haltija ovat rajavyöhykkeellä velvollisia sallimaan valtion kustannuksella aidan tai muun esteen rakentamisen, jos se on välttämätöntä rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi.)
 

Maaston pirstaleisuus on haaste, mutta se pyritään huomioimaan tarkemmassa suunnittelussa. Pilotti antaa lisätietoa ja ratkaisuvaihtoehtoja mahdollisia seuraavia vaiheita varten.

Pilottihanke toteutetaan ilman julkista kilpailutusta julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista annetun lain (1531/2011) 22 §:n 1 momentin 4 kohdan perusteella.

Seuraavasta vaiheesta, jossa esteaitaa rakennetaan rajanylityspaikoille lähialueineen, ei ole vielä tehty hankintamenettelypäätöstä. Rajavartiolaitos ilmoittaa hankinnoista osoitteessa hankintailmoitukset.fi.

Hallitus on päättänyt Rajavartiolaitoksen ja Sisäministeriön esityksestä esteaidan rakentamisesta itärajalle. Asiasta on parlamentaarinen yksimielisyys.