Hyppää sisältöön
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
  • Выберите язык По-русски
  • Vállje giela Davvisámegiella
Rajavartiolaitos
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Tehtävämme
    • Rajojen valvonta
    • Rajatarkastukset
    • Meripelastus
    • Ympäristövahinkojen torjunta
    • Rikostorjunta
    • Maanpuolustus ja varusmiespalvelus
    • Kansainvälinen yhteistyö
  • Asiointi ja ohjeet
    • Ohjeita matkailijoille
    • Ohjeita liikenteenharjoittajille
    • Rajavyöhykelupa
    • Ohjeita vesilläliikkujille
    • Yhteystiedot
    • Palaute
  • Tarinoita Rajalta
    • Rajavartiolaitoksen historia
    • Rajamuseo
    • Merivartiomuseo
    • Yhdistys ja killat
    • Rajamme vartijain säätiö
    • Rajamuseon verkkonäyttelyt
  • Vastuullinen toimija
    • Arvot ja eettinen säännöstö
    • Tutkimus ja kehittäminen
    • Hankkeet
    • Ilmoittajansuojelu
    • Kirjasto ja tietopalvelu
    • Koulutus
    • Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
  • Tietoa meistä
    • Johto ja organisaatio
    • Hallintoyksiköt
    • Strategia, suunnittelu ja seuranta
    • Vuosikertomukset ja vastuullisuusraportti
    • Tule töihin Rajalle
    • Rajakoirat
    • Kalusto
    • Ulkopuolinen rahoitus
    • Kuvaus asiakirjajulkisuudesta
    • Tietosuoja ja henkilötietojen käsittely
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Venäjän kansalaisten maahantulon rajoitukset
    • Ukrainan sodan vaikutukset ukrainalaisten maahantuloon
    • Sosiaalinen media
    • Kuulutukset ja yleistiedoksiannot
    • Itärajan esteaita
    • Vartiolaivojen hankinnat
    • Monitoimilentokoneiden hankinta
  • Rajavartiolaitos
  • fi
  • Tarinoita Rajalta
  • Rajamuseon verkkonäyttelyt
  • Ilmojen rajamiesten tie 1930-luvulta nykypäivään

Hengenpelastajia ja salakuljettajajahteja: Ilmojen rajamiesten tie 1930-luvulta nykypäivään

 

Rajavartiolaitoksen lentotoiminnan katsotaan käynnistyneen 14.8.1930 Tullin luovuttaessa Merivartiolaitokselle kotimaista valmistetta olleen VL Sääski II -lentokoneen. Suomessa tuolloin vallinnut kieltolaki antoi sytykkeen laajalle kansainväliselle alkoholin salakuljetukselle. Salakuljetuksen vastaista työtä haluttiin tehostaa ottamalla lainvalvontatyöhön mukaan lentokalustoa.  

(Hyväksymällä kaikki evästeet näet sivustolle upotetut Youtube-videot.)

 

  • Suksilaskutelineillä varustettu kaksitasoinen lentokone lumisessa maisemassa. Lentokoneen edessä seisoo koneen lentäjä pukeutuneena vanhanaikaisiin nahkaisiin lentovarusteisiin.

    Valokuva 1: VL Sääski II LK-1 

    Merivartiolaitoksen Sääski oli kaksipaikkainen avo-ohjaamoinen kaksitaso, joka oli varustettu suksi- tai kellukelaskutelineillä. Kone oli pääasiallisesti sijoitettu Ahvenanmaalle Degerbyhyn.

    Kone ei jaksanut kaksihenkisen miehistön ja polttoaineen lisäksi nousta ilmaan radiovarustuksen kanssa. Tästä johtuen miehistön oli käytettävä metallista viestinheittosuppiloa. Miehistö kirjoitti tekemänsä havainnot paperille, sulki viestin vedenpitävään suppiloon ja heitti viestin alas. Jos sää oli tyyni ja mahdollisti laskeutumisen, voitiin viesti antaa suusanallisestikin vastaanottajalle. Talvisin Sääsken ponttoonit riisuttiin pois ja tilalle asennettiin sukset.

    Koneessa oli usein pirtusalakuljettajien kiväärinluotien osumia. Laivojen ja veneiden lisäksi salakuljettajat toivat talvisin Virosta Suomeen laitonta alkoholia hevoskaravaanein. Merivartiolaitoksen lentäjät havaitsivat karavaanit Suomenlahden jäällä, vaikka reet oli maalattu valkoisiksi. Lentokoneen tekemät havainnot pirtukaravaanin sijainnista, ajosuunnasta ja hevosten lukumäärästä ilmoitettiin eteenpäin viranomaisille. 
     

  • Lentokone ripustettuna näyttelytilaan.

    Valokuva 2: VL Sääski II LK-1 Merikeskus Vellamossa

    Nykyään VL Sääski II LK-1 on nähtävillä Kotkassa Merikeskus Vellamossa.  
     

  • Vesitasolentokone rantautuneena järven rantaan Pohjois-Suomessa. Koneen edessä paikallisia saamelaisia lentokonetta katsomassa.

    Valokuva 4: Junkers F-13 Lapissa 

    Keväällä 1932 annettiin asetus Merivartiolaitoksen lentokoneiden käyttämisestä ambulanssiliikenteessä.

    Ambulanssilentokoneilla sai kuljettaa kiireellistä hoitoa tarvitsevia potilaita, tai vastaavasti potilaan luo voitiin kuljettaa lääkäri tai sairaanhoitaja. Potilaskuljetuksia varten koneisiin asennettiin tekohengityslaitteet. Kaukaisimmat ambulanssilennot lennettiin aina Enontekiötä, Utsjokea ja Petsamoa myöten.  

  • Ponttoonikellukkeilla varustettu metallirakenteinen vesitasolentokone kelluu vedessä. Ponttoonin päällä seisoo virkapuvuissa koneen kolmehenkinen miehistö.

    Valokuva 3: Junkers F-13 

    Vuonna 1932 Merivartiolaitos hankki Aero Oy:ltä kaksi kokometallista kuusipaikkaista yksimoottorista Junkers F-13 vesitasoa. Lentokone LK-2 sijoitettiin Helsinkiin ja LK-3 Vaasaan. Vuonna 1934 hankittu LK-4 puolestaan Maarianhaminaan.

    Koneet varustettiin radioin ja ensiapuvälinein. Miehistöön kuuluivat ohjaaja, radisti-lääkintämies ja lentomekaanikko. Miehistön turvallisuutta paransivat käyttöön otetut laskuvarjot ja pelastusliivit.  
     

  • Lähikuva lentokoneen ikkunasta. Ikkunasta tähystää ulos yksi lentokoneen miehistön jäsen, joka pitää kädessään konepistoolia.

    Valokuva 5: Junkers F-13 konepistoolimies

    Voitto pirtun salakuljettajista saavutettiin 1930-luvun kuluessa. Myös Junkers F-13 -kalusto ehti osallistua salakuljettajajahteihin.

    Koneiden aseistukseen kuuluivat ohjaajan valopistooli, mekaanikon konepistooli ja radistin pikakivääri. Lisäksi kaikilla miehistön jäsenillä oli henkilökohtaisena aseenaan pistooli.

    Moottoriveneen ja laivan vanavesi oli selkeästi havaittavissa pimeässä yössäkin. Lentokoneesta käsin oli myös helppo havaita salakuljetusalusten hinaamat pirtutorpedot. Yleensä salakuljettajat pelästyivät lentokoneita ja pysähtyivät kun koneet syöksyivät moottorit ulvoen matalalla varoituslaukauksia ampuen. 

  • Kaksimoottorinen kellukkeilla varustettu lentokone maalle vedettynä huoltoa varten. Koneen edessä seisoo mies. Mekaanikko huoltaa yhtä koneen moottoreista.

    Valokuva 6: Koolhoven F.K.49

    Lentotoiminnan pikkuhiljaa kehittyessä ja kasvaessa volyymiltaan, tarvittiin lentokalustoa lisää. Välillä tehtiin myös huonoiksi osoittautuneita kalustohankintoja. Yksi näistä oli hollantilaisten Koolhoven F.K.49 -koneiden hankinta.

    Merivartiolaitos osti kaksi konetta kuljetus- ja merivalvontakäyttöä varten. Ensimmäinen koneista saapui Suomeen 1940. Toinen tilattu kone jäi saamatta.

    Koolhoven F.K.49:n käyttöönottoa riivasivat konetyypin jatkuvat tekniset ongelmat. Erityisesti moottorit osoittautuivat epäluotettaviksi. Koolhovenista luovuttiinkin vain kahdeksantoista lentotunnin jälkeen. 

  • Jatkosodan aikainen valokuva vesitasokoneesta järven rannalla. Kone valmistautuu starttiin. Rannalla seisoo ihmisjoukko vilkuttamassa koneelle.

    Valokuva 7: Junkers W34 kaukopartiolento syksyllä 1941 (SA-kuva)

    Ilmavoimat osti 1930-luvun alussa Saksasta ja Ruotsista Junkers W34 -kuljetuskoneita. Talvisodan jälkeen syksyllä 1940 kaksi Junkersia luovutettiin Merivartiolaitoksen käyttöön. Jatkosodan aikana koneita käytettiin eri kuljetustehtävissä, erityisesti kaukopartioiden ja haavoittuneiden kuljetuksiin.

    Sodan jälkeen Rajavartiolaitos käytti Junkers W34 -kalustoa vuoteen 1950 saakka. 

  • Yksimoottorinen kellukkeilla varustettu lentokone seisoo lentokentän asfaltilla. Koneen edessä seisoo kaksi miehistön jäsentä ja miesten välissä pieni poika.

    Valokuva 8: DHC-2 Beaver

    1950-luvun alussa Rajavartiolaitos hankki kaksi De Havilland Canada DHC-2 Beaver -konetta tehostamaan syrjäseutujen sairaskuljetuksia ja muita kuljetuslentotarpeita. DHC-2 Beaver oli kuusipaikkainen metallirakenteinen kuljetuslentokone, joka oli varta vasten suunniteltu Kanadan haastaviin erämaaolosuhteisiin. 1950-luvun puolivälissä hankittiin kolmas kone, joka sijoitettiin Rovaniemelle. 

    Kaksi aiemmin ostettua Beaveria operoivat Turusta ja Vaasasta käsin. Vuoden 1958 tilastojen mukaan sairaankuljetuslennoilla synnytystapauksia oli melko vähän. Lapsihalvaus- ja poliotapaukset olivat etusijalla. Vaikeat vatsahaavat, syöpäpotilaat, umpisuolentulehdukset, aivokalvontulehdukset ja keuhkokuumetapaukset kuuluivat myös ambulanssilentojen piiriin. Rajavartiolaitoksen Beaver-koneilla lennätettiin myös presidentti Urho Kekkosta hiihtoretkille Lappiin. 

    Beaver-kalusto palveli Rajavartiolaitoksen lentokuljetustarpeita hyvin ja tyypin käyttö päättyi vasta vuonna 1988. Koneista OH-MVM on nähtävillä Merikeskus Vellamossa ja OH-MVL Suomen Ilmailumuseossa Vantaalla. 

  • Video: Sairaankuljetus­lento

    DHC-2 Beaver -sairaankuljetuslento.

    Hyväksymällä kaikki evästeet näet sivustolle upotetut Youtube-videot. Videoiden tekstitykset ovat saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Jos haluat videon tekstitykset päälle, klikkaa ”C”-ikonia.

    Video Youtubessa: Sairaankuljetuslento.

  • Lehtileike Rajajääkäri-lehdestä.

    Valokuva 9: Rajajääkäri vuodelta 1962

    Lehtileike Rajajääkäri-lehden numerosta 2/1962. Uutinen käsittelee sairaankuljetuslentoja.

  • Lehtileike Rajajääkäri-lehdestä.

    Valokuva 10: Rajajääkäri vuodelta 1960

    Lehtileike Rajajääkäri-lehden numerosta vuodelta 1960. Lehtileike käsittelee Rajavartiolaitoksen helikopteritoimintaa.

    Lentokone- ja helikopterimiehistöjen työ on mitä suurimmassa määrin tiimityöskentelyä lentotehtävän alusta loppuun.

  • Kansikuva helikopterin ohjaajan ohjekirjasta.

    Valokuva 11: SM-1-ohjekirja

    Rajavartiolaitoksen helikopteritoiminta alkoi vuonna 1960. Laitoksella oli käytössään yksi neuvostoliittolaista alkuperää ollut Mil Mi-1M -helikopteri ja kaksi saman tyypin puolalaista lisenssiversiota SM-1S/600.

    Rajan ensimmäiset helikopterilentäjät saivat tyyppikoulutuksensa Puolassa. Pelastushelikopteritoiminta Suomessa käynnistyi Rajavartiolaitoksen Immolan, Kajaanin ja Ivalon helikopteritukikohdista käsin vuonna 1961.

  • Helikopteri lentää matalalla puuston ja kasviston yläpuolella. Helikopterin oviaukossa ulkona kopterista seisoo mies.

    Valokuva 12: SM-1 maatalous­näyttelyssä Nuijamaalla elokuussa 1963

    SM-1-kalustolla lennettiin perinteisten ambulanssi- ja kuljetuslentojen lisäksi myös maarajojen valvontalentoja. Tosin alkuvaiheessa lentosäännöt ja ohjeet vaativat, että rajavalvontalennot suoritettaisiin viiden kilometrin etäisyydeltä raja-aukosta.

    Kokemusten lisääntyessä lentotoiminta monipuolistui mm. Suomenlahdella lennettyjen etsintä- ja pelastuslentojen muodossa. Helikopteritoiminnan alkuvuosina uusi kalusto herätti mielenkiintoa suuren yleisön keskuudessa ja helikoptereita esiteltiinkin rajaseudun siviiliväestölle mm. maatalousnäyttelyiden ja messutapahtumien yhteydessä.

  • Helikopteri on laskeutunut pellolle. Kopterin edessä seisoo kaksi maastopukuista sotilasta. Sotilaskotisisar tarjoilee sotilaille kahvia kahvipannusta.

    Valokuva 13: Onttolan lentävä sotilaskoti kesällä 1962

    Helikoptereilla kyettiin myös tukemaan sotilaskotisisarten tärkeää työtä. Kesällä 1962 Pohjois-Karjalan rajavartioston järjestämien sotaharjoitusten yhteydessä nähtiin lentävän sotilaskodin vierailu.

    Nykyään helikopteri OH-HRC on nähtävillä Suomen Ilmavoimamuseossa Tikkakoskella. 

  • Video: Helikopterin pelastuslento

    Helikopterin pelastuslento Lapissa 1960-luvun alussa.

    (Hyväksymällä kaikki evästeet näet sivustolle upotetut Youtube-videot. Videoiden tekstitykset ovat saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Jos haluat videon tekstitykset päälle, klikkaa ”C”-ikonia.)

    Video Youtubessa: Helikopterin pelastuslento.

  • Pelastustehtävässä ollut helikopteri on laskeutunut ja purkaa matkustajia. Pieni poika on juuri astunut ulos helikopterista.

    Valokuva 14: Alouette pelastamassa Pelkosenniemen tulvan uhreja 1965

    Rajan helikopterikalusto monipuolistui vuonna 1964, jolloin tv-persoona Niilo Tarvajärven ja säveltäjä Barbara Helsingiuksen vetämä kansalaiskeräys ”Ilmasilta” tuotti niin hyvin, että Suomen Punainen Risti kykeni ostamaan ranskalaisvalmisteisen Sud Aviation SE 3130 Alouette II -helikopterin.

    Kone luovutettiin Rajavartiolaitoksen käyttöön ja se sijoitettiin Ivaloon. Koneen toiminta-aika täydellä tankilla oli kolme tuntia lentomatkan ollessa 470 kilometriä. 

  • Ambulanssihelikopteri on laskeutunut sairaalan katolle. Koneen lentäjä taivuttelee kasaan taitettavia paareja. Kopterin edessä seisoo kaksi ensihoitajaa. Potilas makaa paareissa kopterin sisällä.

    Valokuva 15: AB 206 sairaan­kuljetuslento

    Vuonna 1968 Rajavartiolaitos otti käyttöön ensimmäisen seitsemästä italialaisen Agustan lisenssivalmistamasta Agusta Bell 206 -helikopterista. Ensimmäinen AB 206 sijoitettiin Immolaan ja toinen Helsinkiin. 1970-luvun alussa hankittiin kaksi kopteria lisää, joista yksi sijoitettiin Turkuun ja toinen Ivaloon. Vuonna 1974 hankittiin yksi lisäkopteri Turkuun ja vuonna 1980 toinen lisäkopteri. Näiden lisäksi saatiin vielä yksi Agusta Bell 206 Ilmavoimilta.

    Ominaisuuksiltaan Agusta Bell 206 soveltui aiempia konetyyppejä paremmin meripelastustyöhön. Koneeseen mahtui ohjaajan lisäksi neljä matkustajaa. Paaripotilas mahdutettiin kopterin sisätiloihin.

    Helikoptereita käytettiin mukana kadonneiden etsinnöissä. Pohjois-Suomessa helikopterin mukaan otettiin usein myös jälkikoira. Tulet ja savut näkyivät etsivälle kopterille hyvin. Myös autiotuvat ja niiden vieraskirjat tarkastettiin tehokkaasti helikoptereita käyttämällä. Rajavartiolaitoksen helikopterit oli tuolloin varustettu laitteilla, joilla kyettiin havaitsemaan hätälähettimien lähettämät viestit ja signaalit.

  • Helikopteri on laskeutunut pellolle. Kopterin lentäjä pitää kopterin ovea auki. Helikopterin takana kävelee sotilaspukuinen mies. Helikopterin edessä kävelee loukkaantunut kyynärsauvoja käyttävä maastopukuinen varusmies.

    Valokuva 16: Loukkaantunut Lapin rajavartioston varusmies 1970-luvulla

    1970-luvulle tultaessa helikopterimiehistöjen tehtäväkentäksi vakiintuivat:

    1. maa- ja merirajojen valvonta
    2. nopeat yhteyslennot
    3. etsintä- ja pelastuspalvelu
    4. sairaslennot.

     

    Rajan helikopterikalusto näki palveluskäyttöä myös sotilaallisen maanpuolustuksen tehtävissä, kuten sotaharjoitusjoukkojen kuljetuksissa.

  • Kaksi mustavalkoista valokuvaa neuvostoliittolaisista tähystystorneista. Kuvan vasemmassa yläkulmassa leima: salainen.

    Valokuva 17: Kylmän sodan aikaista lentotähystystä

    1970-luvun mittaan helikoptereiden käyttö maa- ja merirajojen partio- ja valvontalennoilla tehostui.

    Vartiostot käyttivät toiminta-alueilleen sijoitettuja helikoptereita Neuvostoliiton rajajoukkojen toiminnan ja liikkeiden valvontaan ja seurantaan.

  • Puolustusvoimien viestilomake. Päivämäärä 5.9.1991.

    Valokuva 18: Elokuu 1991 Kaakkois-Suomen rajavartioston käsky

    Rajavartiolaitos tehosti toimintaansa Moskovan elokuun 1991 vallankaappausyrityksen aikana. Itärajalla tuolloin vallinneesta tilanteesta pyrittiin pääsemään selville myös helikopterien valvontalennoin.

  • Sivustapäin kuvattu kaksimoottorinen lentokone talvimaisemassa. Koneen kyljessä teksti Rajavartiolaitos.

    Valokuva 19: Piper Navajo

    Rajavartiolaitos hankki DHC-2 Beaver -koneiden seuraajaksi vuosina 1976 ja 1979 kaksi yhdysvaltalaista valmistetta olevaa Piper PA-31 Navajo -lentokonetta. Koneita käytettiin erityisesti merivalvontalennoilla.

    Varustuksensa puolesta Navajot kykenivät operoimaan myös mittarilento-olosuhteissa, toisin sanoen myös pimeällä ja huonoissa sääolosuhteissa.

    Koneista ensimmäisenä hankittu OH-PRA tuhoutui polttoaineen loputtua pakkolaskussa Oulun Liminganlahdella kesällä 1992. Myöhemmin hankittu OH-PRB myytiin siviilikäyttöön 1994.

  • Ilmasta käsin kuvattu neuvostoliittolainen tiedustelualus Itämerellä. Kuvan alareunassa selitetekstiä.

    Valokuva 20: Merivalvontaa ilmasta

    Neuvostoliittolainen tiedustelualus kuvattuna Itämerellä Rajavartiolaitoksen lentokoneesta käsin. Valvontalennoilla tehdyt havainnot analysoitiin tarkasti kaikkia yksityiskohtia myöten.

  • Maanpinnalta ylöspäin otettu valokuva pelastushelikopterista. Helikoperin ovella seisoo miehistön jäsen, joka käyttää vinssiä. Vinssin varassa laskeutuu pintapelastaja.

    Valokuva 21: Mil Mi-8 pintapelastus­varustuksessa

    Meripelastustyötä ja tähän liittyvää pelastushelikoptereiden hankintaa ja käyttöä tarkasteltiin 1970- ja 1980-lukujen taitteessa. Hallitus päätti alkuvuodesta 1980, että Rajavartiolaitokselle hankittaisiin kolme neuvostoliittolaista keskiraskasta Mil Mi-8 -helikopteria, jotka varustettaisiin meripelastustyötä varten.

    Tämä kehitys johti vuonna 1981 Rajavartiolaitoksen lentotoiminnan keskittämiseen uuden hallintoyksikön, Vartiolentolaivueen alaisuuteen. Meripelastuspalvelun johtamisesta muodostuikin yksi Rajavartiolaitoksen näkyvimmistä päätehtävistä.

    Meripelastuspäivystys aloitettiin Turussa 1.6.1981. Neuvostoliittolaiset Mi-8:t varustettiin Suomessa länsimaisella avioniikalla ja tutkalla, pelastusvinssillä sekä ambulanssivarustuksella.

  • Maanpinnan tasolta ylöpäin otettu kuva helikopterista, joka pystyttää tähystystornin koppia.

    Valokuva 22: Mil Mi-8 pystyttää Kaakkois-Suomen rajavartioston Vilkon vartion tornia joulukuussa 1982

    Kuljetuskäyttöön suunniteltu Mil Mi-8 ei kuitenkaan soveltunut täysin meripelastustyöhön ja Rajavartiolaitoksen ensimmäinen Mi-8 tuhoutui jo huhtikuussa 1982 harjoituslennolla kopterin molempien moottoreiden pysähdyttyä meren yllä. Onnettomuus johti yhden miehistön jäsenen menehtymiseen hyisessä meressä.

    Mi-8-kalusto soveltui sen sijaan hyvin erinäisiin kuljetustehtäviin, kuten itäisen maastorajan tähystystornien pystyttämiseen. 1980-luvun lopulla kalusto luovutettiin Ilmavoimien käyttöön.

  • Helikopteri leijunnassa matalalla meren yllä. Kopterin oviaukko on auki ja yksi miehistön jäsen käyttää vinssiä. Vinssin varassa veteen on laskettu pintapelastaja, joka auttaa veden varassa olevaa ihmistä.

    Valokuva 23: AB 412 meripelastus­harjoituksessa

    Vuodesta 1985 lähtien pelastuspalvelua on voitu suorittaa Agusta Bell 412 -helikoptereilla. Kaksimoottorinen kevyt helikopteri on monipuolisesti varustettu.

    Koptereista löytyy meripelastus- ja lääkintävarustus, pimeänäkölaitteet ja lämpökamera, sää- ja etsintätutka, valonheitin sekä pelastusvinssi. Lisäksi kopterit kyetään varustamaan 1000 litran sammutuspussilla, jolla kyetään torjumaan metsäpaloja.

    Rajavartiolaitoksella on käytössään viisi AB 412 -helikopteria.

  • Rajakoiraa lasketaan valjaiden varassa ulos helikopterissa vinssin kanssa. Koira on kiinni kouluttajassaan valjailla.

    Valokuva 24: Rajakoira AB 412:n kyydissä

    Pelastustöissä ja muissa operaatioissa käytettävät rajakoirat saavat oman siirtymämenetelmä­koulutuksensa, jonka aikana koirat totutetaan toimimaan helikopterissa.

  • Erikoisjoukkojen miehiä laskeutuu köyden varassa laivan kannelle yläpuolella leijuvasta helikopterista.

    Valokuva 25: Valmiusjoukkueen köysilaskeutuminen helikopterista

    Helikoptereita käytetään myös Rajavartiolaitoksen valmiusjoukkueiden kuljetustehtävissä, sekä tarvittaessa myös erinäisissä poliisin ja muiden viranomaisten virka-aputehtävissä.

  • Kolme helikopteria on laskeutunut nurmikentälle. Etummaisesta helikopterista joukko miehiä purkaa ulos varusteita.

    Valokuva 26: Immolan suurharjoitus vuonna 1993

    Vuodesta 1988 lähtien Mi-8-kalustoa ryhdyttiin korvaamaan nykyaikaisilla ranskalaisilla AS-332 Super Puma -helikoptereilla.

    Koptereista löytyy monipuolinen meripelastus ja lääkintävarustus. Jäänpoistojärjestelmä mahdollistaa lennot jäätävissä olosuhteissa. Pimeänäkölaitteet ja lämpökamera ovat hyödyllisiä apuvälineitä kadonneiden etsinnöissä. Lentomiehistöön kuuluu viisi henkeä ja kopteri kykenee ottamaan kyytiin enimmillään 20 matkustajaa.

    Rajavartiolaitoksen koko tuolloinen helikopterikalusto otti osaa Immolassa vuonna 1993 järjestettyyn valmiusosastojen suurharjoitukseen. Tänä päivänä Rajavartiolaitoksella on käytössä viisi Super Pumaa. 

  • Pelastuslautta kelluu myrskyävässä meressä. Lautalla helikopterista laskettu pintapelastaja ja kaksi pelastettavaa ihmistä.

    Valokuva 27: Autolautta Estonian uppoaminen syyskuussa 1994

    Autolautta Estonia upposi yöllä 28.9.1994 kovassa syysmyrskyssä Utön eteläpuolella. Pelastusoperaatioon osallistui Rajavartiolaitoksen kaksi Super Pumaa, kaksi Agusta Bell 412:a sekä Piper Navajo.

    Myrskyinen sää ja kova aallokko yhdessä pimeyden lisäksi vaikeuttivat suuresti pelastustöitä. Onnettomuus vaati 852:n ihmisen hengen. 137 laivalla ollutta pelastettiin helikoptereihin sekä apuun tulleisiin aluksiin. 

  • Autolautta Estonian pelastustöihin osallistuneen helikopterin kuusihenkinen miehistö ryhmäkuvassa kopterin edessä.

    Valokuva 28: Estonia-operaatioon osallistuneen Super Puman miehistö

    Rajavartiolaitoksen helikoptereista Super Puma OH-HVG pelasti merestä 44 ihmistä ja Agusta Bell 412 OH-HVD seitsemän henkeä. Muut Rajavartiolaitoksen ilma-alukset valitettavasti vain veden varaan menehtyneitä.

    Estonian suuronnettomuus osoitti selkeästi, että vain tehokkaalla ja asianmukaisella kalustolla, sekä hyvän koulutuksen saaneella osaavalla lentomiehistöllä kyetään reagoimaan vastaavanlaisissa vaikeissa tilanteissa.

    Operaatio on ollut tähän mennessä yksi Rajavartiolaitoksen haastavimmista rauhan ajan operaatioista. Helikopterimiehistöt joutuivat toimimaan kovan fyysisen ja psyykkisen rasituksen alaisina.

  • Video: Estonia-onnettomuus, lentäjä muistelee

    Super Puma -lentäjä Veikka Miettinen muistelee Estonia-onnettomuutta.

    (Hyväksymällä kaikki evästeet näet sivustolle upotetut Youtube-videot. Videoiden tekstitykset ovat saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Jos haluat videon tekstitykset päälle, klikkaa ”C”-ikonia.)

    Video Youtubessa: Estonia-onnettomuus, lentäjä muistelee.

  • Ilmakuva lentävästä kaksimoottorisesta valvontalentokoneesta saaristomaisen yllä.

    Valokuva 29: Dornier Do-228

    Vuonna 1995 Rajavartiolaitoksen lentokalusto uudistui Saksasta hankittujen kahden Dornier Do-228 -lentokoneiden myötä. Dornierit varustettiin eritoten meri- ja ympäristövalvontatehtäviin.

    Koneen miehistöön kuuluu kaksi ohjaajaa ja kaksi järjestelmistä vastaavaa operaattoria. Dornier-koneiden matkalentonopeus on noin 300 kilometriä tunnissa ja toiminta-aika viisi tuntia.

    Monipuolisuutensa ansiosta Rajavartiolaitoksen Dornier-kalustoa on viime vuosina käytetty myös kansainvälisissä tehtävissä, erityisesti Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin johtamissa operaatioissa Välimerellä.

  • Ilmasta kuvattu öljypäästö Kotkan satamassa.

    Valokuva 30: Öljypäästö Kotkan satamassa

    Dornier-koneiden varustukseen kuuluu

    • merivalvontatutka
    • SLAR-sivukulmatutka öljypäästöjen havainnointiin
    • infrapuna/uv-skanneri öljypäästöjen laajuuden arviointiin
    • lämpökamera etsintä- ja valvontatehtäviin.
  • Ilmasta käsin kuvattu levämuodostelma merellä Helsingin lähistöllä.

    Valokuva 31: Levää Helsingin edustalla kesällä 2018

    Merialueilla tapahtuvien ympäristövahinkojen torjumisen lisäksi Rajavartiolaitoksen lentokalustolla seurataan myös levälauttojen esiintymistä Suomen rannikkoalueella ja Itämerellä.

  • Helikopteri pudottaa sammutuspussista vettä palavan kesämökin päälle saaristossa.

    Valokuva 32: Super Puma mökkipaloa sammuttamassa Naantalin Rymättylässä

    Rajavartiolaitoksen helikopterikalusto osallistuu aina tarvittaessa myös metsä- ja tulipalojen sammutuksiin.

    Super Pumaan asennettavalla sammutuspussilla kyetään pudottamaan tulipalon päälle 2000 litraa vettä.

  • Helikopterin sisältä otettu kuva kopterin miehistöstä työssään. Kuvassa kolme miehistön jäsentä, joista yhtä ollaan vinssaamassa alas.

    Valokuva 33: Vinssausharjoitus

    Lentokone- ja helikopterimiehistöjen työ on mitä suurimmassa määrin tiimityöskentelyä lentotehtävän alusta loppuun. 

  • Ilmakuva lentävästä helikopterista. Kopteri on väriltään valkoinen, vihreä ja oranssi. Helikopterissa teksti Rajavartiolaitos.

    Valokuva 34: AW 119 Koala

    2010-luvun alussa Rajavartiolaitos korvasi käytöstä poistuneet Agusta Bell 206 -helikopterit uusilla AgustaWestland AW 119 -koptereilla. Uuden kaluston myötä Rajavartiolaitoksen lentotoiminnan suorituskyky kohosi entisestään.

    Koala-helikoptereita on käytössä yhteensä neljä kappaletta.

  • Miehittämätön ilma-alus, drone on noussut ilmaan laivan kannelta.

    Valokuva 35: Dronen testausta VL Turvalla

    2000-luvun nopea tekninen kehitys on tuonut tullessaan miehittämättömät ilma-alukset, tuttavallisemmin dronet. Kauko-ohjattavien ilma-alusten käyttö on lisääntynyt ympäri maailmaa viranomaiskäytössä, myös Suomessa.

    Valvonta- ja etsintätehtävissä käytettävät dronet voidaan varustaa monipuolisella kamera- ja sensoritekniikalla. Ne tarjoavat myös Rajavartiolaitokselle kokonaan uusia suorituskykyjä.

    Miehittämättömän Schiebel S-100 -järjestelmän merelliset koelennot suoritettiin Vartiolaiva Turvalla syksyllä 2019. Uudet miehittämättömät järjestelmät ovat kuitenkin vain työkaluja. Dronen tuottaman tiedon ja tilannekuvan analyysistä ja tulkinnasta sekä tarvittaviin toimenpiteisiin ryhtymisestä vastaa ihminen.

  • Kuva tiedotustilaisuudesta. Kuvassa vasemmalla lentovarusteisiin pukeutunut mies puhuu yleisölle. Oikealla kuvassa iso televisioruutu, jossa esitetään kaaviokuvaa lentokoneesta.

    Valokuva 36: MVX-projektin tiedotustilaisuus medialle

    Rajavartiolaitoksen monipuolistunut tehtäväkenttä ja turvallisuusympäristössä tapahtuneet muutokset johtivat siihen, että vuodesta 1995 käytössä olleet Dornier Do 228 -valvontalentokoneet ovat tulossa käyttöikänsä päähän. Ne eivät enää suorituskyvyltään vastaa täysin nykypäivän vaatimuksia.

    Rajavartiolaitos on käynnistänyt MVX-hankkeen, jonka tarkoituksena on korvata molemmat käytöstä poistuvat Dornier-koneet modernimmalla seuraajalla. Lue lisää lentokonehankintaa valmistelevasta hankkeesta.

Rajavartiolaitoksen logo

Rajavartiolaitos

Puhelinvaihde 0295 420 000
[email protected]

 

Meripelastuksen hälytysnumero,
vain meripelastuksen hätätilanteessa

0294 1000

 

  • Tehtävämme
  • Asiointi ja ohjeet
  • Tarinoita Rajalta
  • Vastuullinen toimija
  • Tietoa meistä
  • Ajankohtaista

Ota yhteyttä

  • Yhteystiedot
  • Anna palautetta Rajavartiolaitoksen toiminnasta tai verkkosivustosta.
  • Kirjaamo: [email protected]

Rajavartiolaitoksen laskutusosoite

  • Laskutusosoite

Rajavartiolaitos sosiaalisessa mediassa

  • Kaikki Rajavartiolaitoksen sosiaalisen median kanavat
  • Saavutettavuusseloste
  • Tietosuoja
  • Käyttöehdot

 

© 2020

  • Etusivu
  • Tehtävämme
    • Rajojen valvonta
    • Rajatarkastukset
    • Meripelastus
    • Ympäristövahinkojen torjunta
      • Ympäristövahinkojen torjuntamenetelmät ja kalusto
      • Ympäristövahinkojen valvonta ja ennaltaehkäisy
      • Kansainvälinen yhteistyö ja sopimukset
      • Ympäristövahinkojen torjunnan tietojärjestelmän uusiminen - tietoa sidosryhmille
    • Rikostorjunta
    • Maanpuolustus ja varusmiespalvelus
      • Tule varusmiespalvelukseen Rajalle
        • Varusmiespalvelus Onttolassa
        • Varusmiespalvelus Ivalossa
      • Erikoisrajajääkäriksi Rajalle
        • Hakeminen erikoisrajajääkärin koulutukseen
        • Usein kysyttyä erikoisrajajääkärin koulutuksesta
      • Viestintävarusmieheksi Rajalle
    • Kansainvälinen yhteistyö
  • Asiointi ja ohjeet
    • Ohjeita matkailijoille
      • Ohjeet matkustajille rajanylitykseen
      • Rajatarkastusautomaatti
      • Passi ja muut matkustusasiakirjat
        • Alaikäisen matkustamiseen vaadittava asiakirja
      • Ohjeet veneilijöille rajanylitykseen
        • Ohjeet merimiehille
        • Huvialusten rajatarkastukset Saimaan kanavalla
      • Usein kysyttyä matkustamisesta
      • Suomen itäisin piste
    • Ohjeita liikenteenharjoittajille
    • Rajavyöhykelupa
    • Ohjeita vesilläliikkujille
      • Ohjeita veneilijöille
      • Ohjeita jäällä liikkujille
      • Meripelastusohjeet
      • Apua! – Veneilijän turvallisuusopas
      • Hätä-/onnettomuustilanteiden toimenpidekortit kotimaanliikenteen matkustaja-aluksille
      • Hätäilmoitukset ja meriradioliikenne
      • Luvanvaraisten hätämerkkien käyttölupa
      • Hätämerkinantovälineiden hävittäminen
    • Yhteystiedot
      • Laskutusosoite
      • Puhelun hinta 0295-alkuisiin numeroihin
    • Palaute
      • Palaute toiminnasta
      • Palaute verkkosivuista
  • Tarinoita Rajalta
    • Rajavartiolaitoksen historia
    • Rajamuseo
      • Rajamuseon yhteystiedot ja kulkuyhteydet
    • Merivartiomuseo
    • Yhdistys ja killat
    • Rajamme vartijain säätiö
    • Rajamuseon verkkonäyttelyt
      • Ilmojen rajamiesten tie 1930-luvulta nykypäivään
      • Rajavartiolaitoksen valmiusjoukkueet 1992−2022
  • Vastuullinen toimija
    • Arvot ja eettinen säännöstö
      • Rajavartiolaitoksen eettinen säännöstö
    • Tutkimus ja kehittäminen
      • Tutkimuslupa
    • Hankkeet
      • ARESIBO
      • OILART
      • OILSAREX
      • ResQU2
      • VALVONTA 2
      • EU-HYBNET
      • D4FLY
      • CISE
      • Älykkäät rajat
        • EES
        • ETIAS
    • Ilmoittajansuojelu
    • Kirjasto ja tietopalvelu
    • Koulutus
      • Rajavartijakoulutus
        • Rajavartijan peruskurssille hakeminen ja pääsykokeet
        • Usein kysyttyä rajavartijan peruskurssista
      • Upseerikoulutus
        • Sotatieteelliset perustutkinnot
        • Upseerin jatkokoulutus
    • Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
  • Tietoa meistä
    • Johto ja organisaatio
    • Hallintoyksiköt
      • Kaakkois-Suomen rajavartiosto
      • Kainuun rajavartiosto
      • Lapin rajavartiosto
      • Pohjois-Karjalan rajavartiosto
      • Länsi-Suomen merivartiosto
      • Suomenlahden merivartiosto
      • Vartiolentolaivue
      • Raja- ja merivartiokoulu
    • Strategia, suunnittelu ja seuranta
      • Lait ja säädökset
    • Vuosikertomukset ja vastuullisuusraportti
    • Tule töihin Rajalle
      • Ilma-alusasentajaksi
      • Virkaehtosopimusasiakirjat
      • Sukeltajaksi
    • Rajakoirat
    • Kalusto
      • Ilmassa
      • Merellä
      • Maalla
    • Ulkopuolinen rahoitus
    • Kuvaus asiakirjajulkisuudesta
    • Tietosuoja ja henkilötietojen käsittely
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Ampuma- ja melutiedotteet
      • Blogit ja uutiskirjeet
    • Venäjän kansalaisten maahantulon rajoitukset
      • Usein kysyttyä maahantulon rajoituksista
    • Ukrainan sodan vaikutukset ukrainalaisten maahantuloon
      • Saapuminen Suomeen Ukrainan sodan seurauksena
    • Sosiaalinen media
    • Kuulutukset ja yleistiedoksiannot
    • Itärajan esteaita
      • Usein kysyttyä itärajan esteaidasta
    • Vartiolaivojen hankinnat
    • Monitoimilentokoneiden hankinta