Usein kysyttyä matkustamisesta

Kyllä, esitä rajatarkastuksessa uusi passisi ja vanha passisi, jossa on voimassa oleva viisumisi tai oleskelulupasi. Ota molemmat passit mukaasi, kun matkustat.

Rajatarkastuksessa ei edellytetä erillistä huoltajan suostumusta. Suomen kansalaisten kohdalla huoltajat ovat antaneet suostumuksensa, kun he ovat hakeneet matkustusasiakirjaa eli esimerkiksi passia. Suosittelemme kuitenkin, että toinen huoltaja kirjoittaisi vapaamuotoisen suostumuksen ja mukana olisi aina toisen huoltajan yhteystiedot.

Sinun kannattaa varmistaa myös kohdemaan viranomaisilta, onko kohdemaalla erityisiä maahantuloedellytyksiä alaikäisen kanssa matkustaville henkilöille. Tämä johtuu siitä, että kohdemaassa sinulta saatetaan vaatia esimerkiksi kirjallinen notaarin vahvistama suostumus.
 

Suomen kansallisessa lainsäädännössä ei ole vaatimusta asiakirjasta, jolla annetaan huoltajan lupa lapsen matkustamiseen. Suomen kansalaisten kohdalla huoltajat ovat antaneet suostumuksensa, kun he ovat hakeneet matkustusasiakirjaa eli esimerkiksi passia tai henkilökorttia. 

Suosittelemme kuitenkin, että huoltajat kirjoittaisivat vapaamuotoisen suostumuksen. Lapsella olisi hyvä olla mukana huoltajien yhteystiedot. Sinun kannattaa varmistaa myös kohdemaan viranomaisilta, onko kohdemaalla erityisiä maahantuloedellytyksiä alaikäiselle matkustajalle. Tämä johtuu siitä, että kohdemaassa saatetaan vaatia alaikäiseltä matkustajalta esimerkiksi kirjallinen notaarin vahvistama suostumus.
 

Lapsella tulee olla mukana oma matkustusasiakirja, kun hän matkustaa ulkomaille.
Jokaiselta EU-kansalaiselta vaaditaan oma matkustusasiakirja (passi tai henkilökortti). Pohjoismaiden kansalainen voi matkustaa iästään riippumatta muihin Pohjoismaihin ilman virallista matkustusasiakirjaa. Tässäkin tapauksessa suosittelemme, että matkustajalla on mukana jokin muu viranomaisen myöntämä asiakirja, josta viranomaiset voivat tarvittaessa todentaa henkilöllisyyden. Matkustajan tulee lisäksi tarkistaa, mitä asiakirjoja hänen käyttämänsä kuljetusyhtiöt hyväksyvät henkilöllisyyden todentamiseen.

Alle 16-vuotias kolmannen maan kansalainen voi olla merkittynä huoltajan matkustusasiakirjaan ja matkustaa tämän kanssa, mikäli huoltajan passissa on lapsen nimi, syntymävuosi sekä seitsemän vuotta täyttäneen lapsen valokuva.

Lasten haavoittuvasta asemasta johtuen ulkorajalla tehtävissä rajatarkastuksissa rajavartijoiden on kiinnitettävä erityistä huomiota alaikäisiin riippumatta siitä, matkustavatko he aikuisen seurassa vai yksin.
 

Voit poistua oleskelulupakäsittelysi aikana Suomesta Schengen-alueen ulkopuolelle. Ota mukaasi Maahanmuuttoviraston vireilläolotodistus. Tarvitset kuitenkin voimassaolevan viisumin, kun palaat Suomeen ja Schengen-alueelle. Suomen edustusto päättää viisumin myöntämisestä.
Voit lukea lisää vireilläolotodistuksesta Maahanmuuttoviraston verkkosivuilta.

Matkustaminen muihin Schengen-maihin edellyttää voimassaolevaa viisumia tai oleskelulupaa.
 

Voit tarkastaa Schengen-viisumitarpeen ulkoministeriön verkkosivuilta. 

Kolmannen maan kansalainen on muu kuin Pohjoismaiden, EU-maiden, Liechtensteinin tai Sveitsin kansalainen.

Passilain mukaan passinhaltijan on huolehdittava siitä, että kun hän käyttää passia matkustusoikeuden osoituksena, siihen merkityt henkilötiedot vastaavat väestötietojärjestelmään merkittyjä tietoja. Passi ei siis kelpaa matkustusasiakirjaksi eikä henkilöllisyyden osoittamiseen, jos nimesi tai henkilötunnuksesi on muuttunut ja passissa näkyvät vanhat tietosi. Suosittelemme, että uusit passin ennen matkustamista. Lisätietoja passin hakemisesta ja yleisistä toimitusajoista saat poliisilta.

Tämä riippuu siitä, onko sinulla vielä viisumivapaata aikaa jäljellä. Jos oleskeluluvan umpeutumisesta ei ole kulunut 90 päivää (viisumivapausaika) enempää, voit matkustaa Schengen-alueella viisumivapautesi turvin. Tämä johtuu siitä, että oleskeluluvalla oleskeltua aikaa ei oteta huomioon, kun lasketaan lyhytaikaista viisumivapaata oleskelua.

Mikäli 90 päivää on kulunut oleskelulupahakemuksen jättämisestä ja viisumivapaata oleskeluaikaa ei ole jäljellä, viisumivapaan maan kansalainen voi poistua Suomesta suoraan Schengen-alueen ulkopuolelle ja palata Schengen-alueen ulkopuolelta suoraan Suomeen. Ota mukaasi Maahanmuuttoviraston vireilläolotodistus. Voit lukea lisää vireilläolotodistuksesta Maahanmuuttoviraston verkkosivuilta. 

Ole yhteydessä kohdemaan suurlähetystöön, ja varmista heiltä maahantuloon liittyvät asiat. Voit olla yhteydessä myös kohdemaan edustustoon Suomessa. Löydät edustustojen yhteystietoja Ulkoministeriön verkkosivuilta.

Sinulla on oikeus olla Schengen-alueella enintään 90 päivää minkä tahansa 180 päivän jakson aikana. Voit varmistaa Euroopan Komission laskurilla, kuinka monta päivää sinulla on oleskeluaikaa jäljellä. Löydät laskurin komission verkkosivuilta.

Kolmannen maan kansalainen on muu kuin Pohjoismaiden, EU-maiden, Liechtensteinin tai Sveitsin kansalainen.
 

Schengen-alueeseen kuuluvat seuraavat maat: Alankomaat, Belgia, Espanja, Islanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Latvia, Liechtenstein, Liettua, Luxemburg, Malta, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Sveitsi, Tanska, Tšekki, Unkari ja Viro. 

Schengen-maiden välillä liikkumista kutsutaan sisärajaliikenteeksi. Ulkorajaliikenteellä taas tarkoitetaan liikennettä Schengen-maan ja Schengen-alueeseen kuulumattomaan maan välillä. 
Schengen-alueen maiden välillä ei ole normaalisti matkustusrajoituksia eikä rajatarkastuksia. Voit ylittää Schengen-alueen ulkorajan vain rajanylityspaikan kautta.