Suomen merelliseen turvallisuuteen ja yhteiseen meritilannekuvaan liittyvää yhteistyötä kehitetään Merelliset Toimijat -rakenteissa (METO). METO-yhteistyöhön osallistuvat Rajavartiolaitos, Merivoimat, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom ja Väylävirasto.
Nykyinen turvallisuustilanne edellyttää meritilannekuvan kehittämisen uudelleenarviointia. Nykyinen järjestely ei kaikilta osin enää vastaa muuttuneen toimintaympäristön asettamia vaatimuksia, joissa korostuu entistä vahvemmin yhteistyön merkitys ja kansainvälisen tietojenvaihdon rooli.
Suomen Nato-jäsenyyden myötä Suomella on aiempaa parempi mahdollisuus vaihtaa meritilannekuvaan liittyviä tietoja kansainvälisten liittolaisten kanssa.
Lisäksi EU-tasolla tapahtunut nopea kehitys on parantanut merelliseen turvallisuuteen liittyvien viranomaisten välisiä kansainvälisen tietojenvaihdon edellytyksiä. Tämä korostuu esimerkiksi EU:n lokakuussa 2023 päivitetyn merellisen turvallisuuden strategian (EUMSS) merialueiden valvonnan tietojenvaihtoympäristö CISE:ä koskevissa kirjauksissa.
METO-yhteistyörakenne on perustettu vuonna 1994. Viimeisen kolmenkymmen vuoden aikana METO-yhteistyöhön osallistuvien virastojen toimintakentissä on tapahtunut merkittäviä muutoksia, mutta samalla METO:n organisointi on kuitenkin pysynyt hyvin pitkälti muuttumattomana.
Hankeselvitys arvioi muutosta
Rajavartiolaitoksen johtaman Kansainvälisen meritilannekuvan kehittäminen 1 -hankkeen ensimmäisen osan tavoitteena oli selvittää mahdollisuudet METO-viranomaisten välisen yhteistyön kehittämiseksi, jotta yhteistyö vastaa parhaalla mahdollisella tavalla muuttuneen toimintaympäristön asettamia vaatimuksia.
Hankkeessa laadittavassa selvityksessä haluttiin selvittää:
- Kuinka METO-viranomaisten välinen meritilannekuvan tietojenvaihto ja siihen liittyvä kansainvälinen yhteistyö voitaisiin järjestää muuttuneessa tilanteessa
- Kuinka METO-viranomaisten välinen hallinnollinen yhteistyö organisoitaisiin tulevaisuudessa
- Kuinka yksittäisten METO-viranomaisten tilannekuvaan liittyvä yhteistyö on organisoitu, ja kuinka yhteistyötä olisi mahdollista kehittää huomioiden kaikkien METO-viranomaisten tarpeet
Tulokset ja miten niitä voi hyödyntää
Laurea-ammattikorkeakoulun yhteistyössä METO-viranomaisten edustajien kanssa laatima METO-yhteistoiminnan kehittämismahdollisuudet -selvitys valmistui lokakuussa 2024.
Selvityksen laadinnassa Laurea-ammattikorkeakoulu hyödynsi
- kyselytutkimuksia
- työpajoja
- asiantuntijahaastatteluja
- METO-viranomaisten selvitystä varten toimittamaa kirjallista materiaalia.
Selvityksen päätavoitteena oli kartoittaa METO-yhteistyön kehittämismahdollisuuksia ja selvittää, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet METO-yhteistyön muotoutumiseen. Lisäksi selvitettiin, kuinka kansainvälisiä merialueiden valvontaan liittyviä tietopalveluja voitaisiin nykyistä tehokkaammin hyödyntää METO-viranomaisten toimesta. Selvitys sisälsi myös eri vaihtoehtoja METO-viranomaisten tulevan yhteistyön rakenteeksi.
METO-yhteistoiminnan kehittämismahdollisuudet -selvityksen tulokset luovat erinomaisen pohjan Suomen merellisten viranomaisten yhteistoiminnan kehittämiseksi. Erityisesti selvityksessä esitellyt vaihtoehdot merialueiden valvonnan kansallisiin ja kansainvälisiin tietopalveluihin liittyvistä teknisistä toteutusvaihtoehdoista edesauttavat paitsi METO-viranomaisten, myös Suomen muiden merellisiin toimintoihin osallistuvien viranomaisten tilannekuvayhteistyön kehittämistä.
Selvityksen tuloksia tullaan aktiivisesti hyödyntämää Rajavartiolaitoksen johtamassa Kansainvälisen meritilannekuvan kehittäminen 1 -hankkeen toisessa osassa, jonka tavoitteena on saavuttaa tekninen valmius tietojen vaihtamiseksi EU:n yhteisen merialueiden valvonnan tietojenvaihtoympäristö CISE:n (Common Information Sharing Environment) kautta.
METO-yhteistyön rakenteen ja meritilannekuvayhteistyön kehittämiseen liittyvät keskustelut on määrä aloittaa METO-yhteistyön päätösvaltaisessa kokoonpanossa ”Valtakunnallinen METO” vuoden 2025 aikana.
