
Ulkopuolinen rahoitus
Ulkopuolisista rahoituslähteistä saatava rahoitus täydentää valtion talousarviosta Rajavartiolaitoksen toiminnan rahoittamiseksi saatavaa määrärahaa. Ulkopuolista rahoitusta voi hakea EU:n rahoitusinstrumenteista, kansainvälisistä tai kansallisista rahastoista, säätiöistä, järjestöiltä tai toisilta valtion virastoilta.
Ulkopuolisista rahoituslähteistä Sisäisen turvallisuuden rahasto on rahoituskaudella 2014–2020 ollut Rajavartiolaitokselle keskeisin rahoitusinstrumentti.
Muita Rajavartiolaitoksen käyttämiä ulkoisia rahoituslähteitä ovat muun muassa
- ENI (European Neighbourhood Instrument)
- FP7 tutkimuksen puiteohjelma/Horizon 2020
- EMKR (Euroopan meri- ja kalatalousrahasto)
- IBA (Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyön rahasto).
- turvapaikka- ja maahanmuuttorahasto (AMF)
- sisäisen turvallisuuden rahasto (ISF)
- raja- ja viisumirahoitusväline (BMVI) (osa yhdennettyä rajavalvontarahastoa (IBMF), jonka osaksi tulee myös tullitarkastuslaitteiden rahoitusväline (CCE)
Yhdennetyn rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineellä on komission esityksen mukaan tarkoitus tukea EU:n yhdennetyn rajavalvontajärjestelmän toimeenpanoa ja EU:n yhteistä viisumipolitiikkaa. Rahaston tuella on tavoitteena edistää laillisia rajanylityksiä, estää laitonta maahanmuuttoa ja rajat ylittävää rikollisuutta sekä tehokkaasti hallinnoida muuttovirtoja.
Sisäisen turvallisuuden rahasto 2014–2020
EU-rahoitusohjelmakaudella 2014–2020 sisäasioiden rahastoja on ollut kaksi:
- Sisäisen turvallisuuden rahasto ISF (Internal Security Fund), jonka ulkorajat- ja viisumipolitiikka -rahoitusväline ISF-Borders on ollut Rajavartiolaitokselle tärkeä ulkoinen rahoitusväline. Poliisitoimintaa on rahoitettu ISF-Police rahoitusvälineestä.
- Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto AMIF (Asulym, Migration and Integration Fund).
Suomen osuus sisäisen turvallisuuden rahaston ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineestä (ISF-B) on noin 64,8 miljoonaa euroa, josta noin 6 miljoonaa on kohdistettu viisumipolitiikkaan ja loput 56 miljoonaa euroa rajavalvontaan. ISF-B-rahoitusvälineestä on rahoitettu mm. maa- ja merirajatekniikan sekä rajatarkastuksiin liittyvien prosessien, laitteiden ja tietojärjestelmien kehittämistä, ajoneuvojen hankintaa, rajaturvallisuuskoulutusta ja yhdysmiestoimintaa.
Rajavartiolaitoksen ISF-rahoitetut hankkeet:
- vuonna 2015 myönnetty rahoitus (pdf)
- vuonna 2016 myönnetty rahoitus (pdf)
- vuonna 2017 myönnetty rahoitus (pdf)
- vuonna 2018 myönnetty rahoitus (pdf)
- vuonna 2019 myönnetty rahoitus (pdf)
- vuonna 2020 myönnetty rahoitus (pdf)
- ISF-rahaston kansallinen ohjelma ja toimeenpano-ohjelma
- AMIF-rahaston kansallinen ohjelma ja toimeenpano-ohjelma
- Vuonna 2021 myönnetty rahoitus (pdf).
Sisäasioiden rahastoista on säädetty kansallinen laki ja asetus.
Sisäasioiden rahastojen kansallisena vastuuviranomaisena toimii sisäministeriö. Lisätietoja sisäministeriön verkkosivuilta (eusa-rahastot.fi).
Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa on rahoituskaudella 2014–2020 kaksi Rajavartiolaitoksen tehtäviä koskevaa painopistettä: yhdennetyn meripolitiikan ja yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanon edistäminen.
Meripolitiikan rahoituksella pyritään edistämään kansallisen meripolitiikan vaikuttavuutta suuntaamalla rahoitusta eri viranomaissektoreiden välisen yhteistyön edistämiseen. Rajavartiolaitokselle Suomen toimintaohjelmasta on myönnetty rahoitusta seuraaviin meripolitiikkahankkeisiin:
Merellisen monialaonnettomuuden hallintajärjestelmän kehittäminen, EU-rahoitus 750 000 €
Hankkeessa pyritään laajentamaan Rajavartiolaitoksen päivittäisissä meripelastustehtävissä käyttämää meripelastustietojärjestelmää palvelemaan tehokkaammin kaikkien merellisten onnettomuustilanteiden hallintaan osallistuvien tahojen tietotarvetta ja tiedonjakamista. Hankkeen avulla tavoitellaan tehokkuutta ja oikea-aikaisuutta päätöksentekoon.
Kehityshanke uudesta valvontateknologiasta ja sen perusteella toteutettava soveltuvuustutkimus
EU-rahoitus 1,1 M €
Hankkeessa selvitetään ja testataan uudella valvontateknologialla varustettuja sensorialustoja pohjoisen Itämeren monisektoraalisessa valvontatyössä vuosina 2017–2020. Selvityksen perusteella arvioidaan uusien valvontateknologioiden käytettävyys, käyttöönoton hankinta- ja elinkaarikustannukset sekä vaikuttavuus verrattuna nykyisin käytössä oleviin teknologioihin. Hankkeen tavoitteena on lisäksi edistää innovaatiokumppanuuksia uusien valvontateknologioiden kehittämisessä ja käyttöönotossa.
Öljyntorjunnan operaatiotaitokonsepti OILART
EU-rahoitus 250 000 € (+ max. 250 000 € v. 2020 rahaston varojen salliessa)
Hankkeen tavoite on kehittää kansainvälistä öljyntorjuntakykyä kehittämällä Pohjoiselle Itämerelle öljyntorjunnan operaatiotaitokonsepti. Konseptin avulla määritellään, kuinka olemassa olevia öljyntorjuntajoukkoja kannattaa käyttää mahdollisimman tehokkaasti öljyonnettomuuden vaikutusten minimoimiseksi.
Rajavartiolaitokselle on myönnetty rahoitusta seuraaviin kalastuksenvalvontatehtäviin:
Kalastuksenseurantakeskuksen toiminnan varmistaminen
EU-rahoitus 280 000 €
Euroopan unionissa on uudistettu kaupallista kalastusta koskevat valvontasäännökset. Neuvoston valvonta-asetuksen mukaan jäsenvaltioiden on ylläpidettävä kalastuksenseurantakeskuksia (KSK), joiden tehtävänä on kalastustoiminnan ja pyyntiponnistuksen seuranta. Rajavartiolaitos hoitaa kalastuksenseurantakeskuksen tehtäviä. Kalastustoiminnan seuranta tapahtuu käytännössä seuraamalla alusten liikkeitä.
JDP-kampanjat eteläisellä Itämerellä
EU-rahoitus 1,4 M €
Rajavartiolaitos on osallistunut jo vuosia Euroopan kalastuksenvalvontavirasto EFCA:n (European Fisheries Control Agency) koordinoimiin yhteisen kalastuspolitiikan valvontakampanjoihin (JDP). Alusten mukaan tulee kalastustarkastajia sekä Suomen ELY-keskuksista että Itämeren muista rantavaltioista. Yhteisvalvontaoperaatiot ovat onnistuneet hyvin. Havaitut rikkomukset ja puutteet raportoinnissa ovat vähentyneet merkittävästi. Kampanjat ovat myös yhtenäistäneet valvontamenettelyjä eri jäsenvaltioissa.