Ulkopuolinen rahoitus

Ulkopuolisista rahoituslähteistä Sisäisen turvallisuuden rahasto on rahoituskaudella 2014–2020 ollut Rajavartiolaitokselle keskeisin rahoitusinstrumentti.

Muita Rajavartiolaitoksen käyttämiä ulkoisia rahoituslähteitä ovat muun muassa

ENI (European Neighbourhood Instrument)
FP7 tutkimuksen puiteohjelma/Horizon 2020
EMKR (Euroopan meri- ja kalatalousrahasto)
IBA (Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyön rahasto).

EU:n sisäasioiden rahastoilla tuetaan nimensä mukaisesti sisäasiain hallinnonalan kehitystoimia ja tarpeita. Rahoitusvälineet noudattavat EU:n monivuotista budjettikehystä (MFF, Multiannual Financial Framework), joten rahoitusohjelman toimintakausi on aina seitsenvuotinen.

Ohjelmakaudella 2014–2020 Rajavartiolaitos on saanut tukea Sisäisen turvallisuuden rahastosta (ISF, Internal Security Fund) ja käynnissä olevalla ohjelmakaudella 2021–2027 Rajavartiolaitokselle keskeisin rahoituslähde on Yhdennetyn rajaturvallisuuden - ja viisumipolitiikan rahoitustukiväline (BMVI, Border management & Visa Instrument).

Sisäasioiden rahastojen kansallisena vastuuviranomaisena toimii sisäministeriö. Lisätietoja sisäministeriön verkkosivuilta (eusa-rahastot.fi).

Sisäisen turvallisuuden rahasto 2014–2020

Sisäisen turvallisuuden rahaston logo. EU-rahoitusohjelmakaudella 2014–2020 sisäasioiden rahastoja on ollut kaksi:

Sisäisen turvallisuuden rahasto ISF (Internal Security Fund), jonka ulkorajat- ja viisumipolitiikka -rahoitusväline (ISF-Borders) on ollut Rajavartiolaitokselle keskeisin rahoitusväline. Poliisitoimintaa on rahoitettu ISF-Police rahoitusvälineestä.
Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto AMIF (Asulym, Migration and Integration Fund).

Suomen osuus sisäisen turvallisuuden rahaston ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineestä (ISF-B) on noin 64,8 miljoonaa euroa, josta noin 6 miljoonaa on kohdistettu viisumipolitiikkaan ja loput 56 miljoonaa euroa rajavalvontaan. ISF-B-rahoitusvälineestä on rahoitettu muun muassa maa- ja merirajatekniikan sekä rajatarkastuksiin liittyvien prosessien, laitteiden ja tietojärjestelmien kehittämistä, ajoneuvojen hankintaa, rajaturvallisuuskoulutusta ja yhdysmiestoimintaa.

Rajavartiolaitoksen ISF-rahoitetut hankkeet:

Yhdennetyn rajaturvallisuuden- ja viisumipolitiikan rahoitusväline (BMVI) 2021–2027

Ohjelmakaudella 2021–2027 EU:n sisäasioiden rahoitusvälineitä on kolme:

Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto AMIF
Sisäisen turvallisuuden rahasto ISF
Rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukiväline BMVI

Rajavartiolaitokselle keskeisimmällä BMVI-rahoitusvälineellä tuetaan EU:n yhdennetyn rajavalvontajärjestelmän toimeenpanoa sekä yhteistä viisumipolitiikkaa. Käytännön tavoitteina on muun muassa rajaturvallisuuden vahvistaminen, laittoman maahanmuuton estäminen ja toisaalta laillisen sujuvoittaminen, EU:n tietojärjestelmien ja niiden yhteentoimivuuden toimeenpano sekä viisuminmyöntöprosessin kehittäminen.

BMVI-rahoitustukivälineen Suomen rahoitusosuus ohjelmakaudella 2021–2027 on noin 78 miljoonaa euroa.

Rajavartiolaitoksen BMVI-rahoitetut hankkeet:

Rajavartiolaitokselle vuonna 2022 myönnetty BMVI-rahoitus (pdf)

Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa on rahoituskaudella 2014–2020 kaksi Rajavartiolaitoksen tehtäviä koskevaa painopistettä: yhdennetyn meripolitiikan ja yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanon edistäminen.

Meripolitiikan rahoituksella pyritään edistämään kansallisen meripolitiikan vaikuttavuutta suuntaamalla rahoitusta eri viranomaissektoreiden välisen yhteistyön edistämiseen. Rajavartiolaitokselle Suomen toimintaohjelmasta on myönnetty rahoitusta seuraaviin meripolitiikkahankkeisiin:

Merellisen monialaonnettomuuden hallintajärjestelmän kehittäminen, EU-rahoitus 750 000 €

Hankkeessa pyritään laajentamaan Rajavartiolaitoksen päivittäisissä meripelastustehtävissä käyttämää meripelastustietojärjestelmää palvelemaan tehokkaammin kaikkien merellisten onnettomuustilanteiden hallintaan osallistuvien tahojen tietotarvetta ja tiedonjakamista. Hankkeen avulla tavoitellaan tehokkuutta ja oikea-aikaisuutta päätöksentekoon.

Kehityshanke uudesta valvontateknologiasta ja sen perusteella toteutettava soveltuvuustutkimus

EU-rahoitus 1,1 M €

Hankkeessa selvitetään ja testataan uudella valvontateknologialla varustettuja sensorialustoja pohjoisen Itämeren monisektoraalisessa valvontatyössä vuosina 2017–2020. Selvityksen perusteella arvioidaan uusien valvontateknologioiden käytettävyys, käyttöönoton hankinta- ja elinkaarikustannukset sekä vaikuttavuus verrattuna nykyisin käytössä oleviin teknologioihin. Hankkeen tavoitteena on lisäksi edistää innovaatiokumppanuuksia uusien valvontateknologioiden kehittämisessä ja käyttöönotossa.

Öljyntorjunnan operaatiotaitokonsepti OILART

EU-rahoitus 250 000 € (+ max. 250 000 € v. 2020 rahaston varojen salliessa)

Hankkeen tavoite on kehittää kansainvälistä öljyntorjuntakykyä kehittämällä Pohjoiselle Itämerelle öljyntorjunnan operaatiotaitokonsepti. Konseptin avulla määritellään, kuinka olemassa olevia öljyntorjuntajoukkoja kannattaa käyttää mahdollisimman tehokkaasti öljyonnettomuuden vaikutusten minimoimiseksi.

Rajavartiolaitokselle on myönnetty rahoitusta seuraaviin kalastuksenvalvontatehtäviin:

Kalastuksenseurantakeskuksen toiminnan varmistaminen

EU-rahoitus 280 000 €

Euroopan unionissa on uudistettu kaupallista kalastusta koskevat valvontasäännökset. Neuvoston valvonta-asetuksen mukaan jäsenvaltioiden on ylläpidettävä kalastuksenseurantakeskuksia (KSK), joiden tehtävänä on kalastustoiminnan ja pyyntiponnistuksen seuranta. Rajavartiolaitos hoitaa kalastuksenseurantakeskuksen tehtäviä. Kalastustoiminnan seuranta tapahtuu käytännössä seuraamalla alusten liikkeitä.

JDP-kampanjat eteläisellä Itämerellä

EU-rahoitus 1,4 M €

Rajavartiolaitos on osallistunut jo vuosia Euroopan kalastuksenvalvontavirasto EFCA:n (European Fisheries Control Agency) koordinoimiin yhteisen kalastuspolitiikan valvontakampanjoihin (JDP). Alusten mukaan tulee kalastustarkastajia sekä Suomen ELY-keskuksista että Itämeren muista rantavaltioista. Yhteisvalvontaoperaatiot ovat onnistuneet hyvin. Havaitut rikkomukset ja puutteet raportoinnissa ovat vähentyneet merkittävästi. Kampanjat ovat myös yhtenäistäneet valvontamenettelyjä eri jäsenvaltioissa.

Lisää aiheesta

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelma - Meri- ja kalatalousrahasto (merijakalatalous.fi)