Suomen itsenäistyttyä valtioneuvosto teki maaliskuun 21. päivänä 1919 päätöksen, jolla rajan vartiointi määrättiin sisäasiainministeriön alaisille sotilaallisesti järjestetyille rajavartiojoukoille. Nykyiseen muotoonsa Rajavartiolaitos kehittyi viime sotien jälkeen, kun siihen liitettiin merivartiolaitos ja vartiointi aloitettiin myös Suomen länsi- ja pohjoisrajalla. Rajavartiolaitos on kehittänyt jatkuvasti kokoonpanoaan tehtävien ja ympäristön vaatimalla tavalla.
Rajavartiolaitos on ylpeä historiastaan, ja vaalii perinteitä muun muassa museotoiminnalla sekä tekemällä yhteistyötä kiltojen kanssa. Museotoimintaan on oleellisesti liittynyt perinnetoiminta, joka on pitkälti keskittynyt sodanajan rajajoukkojen toimintaan tai muihin viimesotien tapahtumiin. Perinnetoimintaa toteuttavat Raja- ja merivartiojoukkojen perinneyhdistys sekä Rajavartiolaitoksen toimintaan liittyvät killat.
Tutustu Rajavartiolaitoksen historiaan
Rajamuseo on valtakunnallinen Rajavartiolaitoksen historiaa esittelevä museo. Näyttelytilat sijaitsevat valtakunnan itärajan kupeessa Imatralla, Immolan kasarmialueella.
Merivartiomuseo luo kattavan katsauksen Rajavartiolaitoksen merellisen toiminnan ja kaluston historiaan. Merivartiomuseo toimii Kotkassa Merikeskus Vellamossa.
Vartiomuseo sijaitsee Raatteen tien itäpäässä.
Itärajan vartiointi Raatteessa alkoi vuonna 1918 Puolustusvoimien vastatessa siitä Rajavartiolaitoksen perustamiseen 21.3.1919 asti. Ensimmäiset varsinaiset rajavartijat tulivat Raatteeseen 1921. Tarton rauhan mukaisesti raja merkittiin ja vahvistettiin 1920, mikä sulki rajan virallisesti.
Raatteen kenttävartion vartiorakennus otettiin käyttöön 1.7.1923, kun aiemmin kenttävartio oli toiminut vuokratiloissa Raatevaaralla. 1920- ja 1930-luvuilla pakolaisia ja loikkareita pyrki valtakunnan rajojen yli ja raja oli levoton. Ennen Talvisodan syttymistä vuosina 1938–39 vartiorakennus peruskorjattiin, mutta Talvisodan taisteluissa vartiorakennus vaurioitui pahoin. Välirauhan aikana rakennusta korjattiin ja kenttävartio palasi takaisin rakennukseen. Jatkosodan aikana sotapoliisi käytti Raatteen vartiorakennusta tukikohtanaan.
Sodan jälkeen vuonna 1958 Raatteeseen valmistui uusi vartiorakennus, vanhan palvellessa jatkossa asuntoina 1970-luvulle saakka. Vuonna 1988 Raatteen vanha vartiorakennus muutettiin Vartiomuseoksi ja avattiin yleisölle kertomaan rajavartioaseman elämästä ennen sotia. Vartiomuseon aikaansaamisessa KR Killan Suomussalmen osasto oli aloitteellinen esittäen sen perustamista. Rakennus on entisöity vuoden 1939 asuunsa. Vartiomuseo on ennen sotia rakennetuista vartiorakennuksista ainoa, joka on säilynyt.
Nykyään Vartiomuseo on avoinna yleisölle kesäisin ja tilauksesta, siellä vierailee vuosittain noin 6 000 kävijää. Vartiomuseon toiminnasta vastaavat yhdessä Kainuun rajavartiosto, KR Kilta Suomussalmi ja Suomussalmen kunta.
Tervetuloa!
Osoite: Raatteentie 183, 89800 Suomussalmi kk (VisitSuomussalmi.fi)
Perinnehuoneella voi tutustua Kainuun rajavartioston historiaan, joka alkaa jo vuodesta 1919. Esittelyhuoneessa on aineistoa, joka havainnollistaa Kainuun rajavartioston toimintaa eri vuosikymmenillä. Nähtävillä on myös aineistoa Kajaanin Lehtikankaan Leirimäen esikunta-alueen historiasta, joka ulottuu 1880-luvulle asti.
Kesä-elokuun aikana Perinnehuoneeseen on mahdollista tutustua ennakkoon sovitusti arkipäivinä virka-aikaan, otathan yhteyttä henkilöstötoimistoon ([email protected]). Esittelyaika sovitaan aina tapauskohtaisesti.
Tervetuloa!
Lue lisää: Kainuun rajavartioston historiaa esillä Perinnehuoneessa | Rajamedia
Perinnetalo sijaitsee Lieksassa Timitranrannantie 4. Perinnetalo on avoinna vierailijoille etukäteen sopien puhelimitse 050 520 1157.
Toiminnasta vastaa Lieksan Rajakilta.
Tervetuloa!
Tutustu Rajavartiolaitoksen valmiusjoukkueiden ja lentotoiminnan historiaan Rajamuseon verkkonäyttelyiden kautta:
Mellakantorjujista kansainvälisiksi erikoisjoukoiksi: Rajavartiolaitoksen valmiusjoukkueet 1992−2022
Hengenpelastajia ja salakuljettajajahteja: Ilmojen rajamiesten tie 1930-luvulta nykypäivään