Dávjá jerron mátkkošteami birra

Schengen-guvlui gullet čuovvovaš riikkat: Belgia, Bulgária, Čekkia, Dánmárku, Duiska, Espánnja, Estteeana, Frankriika, Greika, Hollánda, Islánda, Itália, Kroatia, Látvia, Liechtenstein, Lietuva, Luxemburg, Malta, Norga, Nuortariika, Polska, Portugal, Románia, Ruoŧŧa, Slovakia, Slovenia, Suopma, Sveica, ja Ungár.

Schengen-riikkaid gaskka johtin gohčoduvvo sisrádjejohtolahkan. Olgorádjejohtolagain fas dárkkuhit johtolaga Schengen-riikka ja Schengen-guvlui gullameahttun riikka gaskka.

Schengen-guovllu riikkaid gaskka eai leat dábálaččat mátkkoštanráddjehusat eaige rádjedárkkisteamit. Sáhtát rasttildit Schengen-guovllu olgorájá dušše rádjerasttildanbáikki bokte.

Sáhtát dárkkistit Schengen-visumdárbbu olgoministeriija neahttasiidduin.

Goalmmát riikka riikkavuloš lea eará go Davviriikkaid, EU-riikkaid, Liechtensteina dahje Sveicca riikkavuloš.

Prinsihpalaččat don it dárbbaš visuma, jus leat dakkár riikka riikkavuloš, mii lea visumii geatnegahtton ja leat mátkkošteamen girddi Suoma bokte Schengen-guovllu olggobealde ja joatkkát mátkát ain Schengen-guovllu olggobeallái.

Dát eaktuda, ahte bisut girdinstašuvnnas girdinmátkkiid gaskasaš áiggi ja joatkkát mátkát Suomas čuozáhatriikasat. Jus šattat vuordit iežat girdinmátkki ja vuolggát eret girdinstašuvnnas ovdamearkka dihtii idjadan dihtii hoteallas, dárbbašat visuma vai beasat Supmii.

Don dárbbašat goittotge čađajohtinmátkki várás girdingietti čađajohtinvisuma, jus leat Afganistana, Bangladesha, Eritrea, Etiopia, Ghana, Irak, Iran, Kongo demokráhtalaš dásseválddi, Nigeria, Pakistana, Somalia dahje Sri Lankan riikkavuloš.

Pássalága mielde pássahálddašeaddji galgá fuolahit das, ahte go son atná pássa mátkkoštanvuoigatvuođa duođaštussan, dasa merkejuvvon persovdnadieđut vástidit álbmotdiehtovuogádahkii merkejuvvon dieđuid. Pássa ii nappo dohkke mátkkoštanáššegirjin iige identitehta čájeheapmái, jus du namma dahje persovdnadovddaldat lea rievdan ja pássas oidnojit du boares dieđut. Mii ávžžuhit, ahte ođasmahtát pássa ovdal mátkkošteami.

Lassedieđuid pássa ohcamis ja dábálaš doaimmahanáiggiin oaččut poliissas.

Mánás galgá leat mielde iežas mátkkoštanáššegirji, go son mátkkošta olgoriikii. 

Juohke EU-riikkavuložis gáibiduvvo iežas mátkkoštanáššegirji (pássa dahje persovdnakoarta). Davviriikkaid riikkavuloš sáhttá mátkkoštit su agis beroškeahttá eará Davviriikkaide almmá virggálaš mátkkoštanáššegirjji haga. Dange dáhpáhusas mii ávžžuhit, ahte mátkkošteaddjis lea mielde mii nu eará eiseválddiid mieđihan áššegirji, mas eiseválddit sáhttet dárbbu mielde duođaštit identitehta. Mátkkošteaddji galgá dasa lassin dárkkistit, maid áššegirjjiid su atnin fievrridanfitnodagat dohkkehit identitehta duođašteapmái.

Vuolle 16-jahkásaš goalmmát riikka riikkavuloš sáhttá leat merkejuvvon fuolaheaddji mátkkoštanáššegirjái ja mátkkoštit suinna, juos fal fuolaheaddji pássas lea máná namma, riegádanjahki ja čieža jagi deavdán máná govva.

Máná rašes sajádaga dihte rádjedárkkistemiin, mat dahkkojit olgorájás, rádjebearráigeahččit fertejit giddet earenoamáš fuopmášumi agivuložiidda das beroškeahttá, mátkkoštitgo sii ollesolbmuin fárrolagaid vai okto.
 

Suoma nationála láhkaásaheamis ii leat gáibádus áššegirjjis, mainna addojuvvo fuolaheaddji lohpi máná mátkkošteapmái. Suoma riikkavuložiid buohta fuolaheaddjit leat addán miehtama, go leat ohcan mátkkoštanáššegirjji dahjege pássa dahje persovdnakoartta.

Mii ávžžuhit goittotge, ahte fuolaheaddjit čálášedje friddjahámat miehtama. Mánás livčče buorre leat mielde fuolaheaddjiid oktavuođadieđut. Du gánniha sihkkarastit maiddái čuozáhatriikka eiseválddiin, leatgo čuozáhatriikkas earenoamáš riikiiboahtima eavttut agivuloš mátkkošteaddjái. Dát boahtá das, ahte čuozáhatriikkas sáhttet gáibidit agivuloš mátkkošteaddjis ovdamearkka dihte notára nannen čálalaš miehtama.

Agivuloža mátkkošteapmái gáibiduvvon áššegirji

Rádjedárkkisteamis ii gáibiduvvo fuolaheaddji sierra miehtan. Suoma riikkavuložiid buohta fuolaheaddjit leat addán miehtama, go sii leat ohcan mátkkoštanáššegirjji dahjege ovdamearkka dihte pássa.  Mii ávžžuhit dattetge, ahte nubbi fuolaheaddji čálášii friddjahámat miehtama ja fárus livčče álo nuppi fuolaheaddji oktavuođadieđut.

Du gánniha sihkkarastit maiddái čuozáhatriikka eiseválddiin, leatgo čuozáhatriikkas earenoamáš riikiiboahtima eavttut olbmuide, geat mátkkoštit agivuložiin. Dát boahtá das, ahte čuozáhatriikkas dus sáhttet gáibidit notára nannen čálalaš miehtama.

Agivuloža mátkkošteapmái gáibiduvvon áššegirji

Váldde oktavuođa dan riikka ambassádii, ja sihkkaraste sis riikii boahtimii laktáseaddji áššiid. Sáhtát leat oktavuođas maiddái dan riikka ambassádii Suomas. 

Sáhtát vuolgit du orodanlohpemeannudeami áigge Suomas Schengen-guovllu olggobeallai. Váldde fárrui Sisafárrendoaimmahaga duođaštusa das, ahte ášši lea jođus. Dárbbašat goittotge gustojeaddji visuma, go máhcat Supmii ja Schengen-guvlui. Suoma ambassáda mearrida visuma mieđiheamis.

Sáhtát lohkat lasi duođaštusa birra Sisafárrendoaimmahaga neahttasiidduin.

Mátkkošteapmi eará Schengen-riikkaide eaktuda gustojeaddji visuma dahje orodanlobi.
 

Dus lea vuoigatvuohta leat Schengen-guovllus eanemustá 90 beaivvi man beare 180 beaivvi áigodaga áigge. Sáhtát sihkkarastit Eurohpá Komišuvnna rehkenastiin, man galle beaivvi dus lea orodanáigi báhcán. Gávnnat rehkenasti komišuvnna neahttasiidduin.

Goalmmát riikka riikkavuloš lea eará go Davviriikkaid, EU-riikkaid, Liechtensteina dahje Sveicca riikkavuloš.