Suomas galget leat iehčanas ja jáhkehahtti návccat bajásdoallat iežas rádjedorvvolašvuođa. Cagganáidi mii ceggejuvvo nuortarájá ala, lea mearkkašahtti oassi dáid návccaid. Cagganáidi beavttálmahttá Suoma rádjebearráigeahču dálá áigge. Dat doarju mearkkašahtti láhkai hehttehusdiliid hálddašeami rájá alde. Fysalaš cagganáidi lea geavatlaččat vealtameahttun gaskaoapmin váldojuvvon dahje viiddis lágahis riikiiboahtima dilis. Cagganáidi maiddái geahpeda Suoma sorjavašvuođa Ruošša rádjebearráigeahču beaktilvuođas.
Nuortarájá cagganáidefidnu ovdána
Rádjegozáhuslágádus lea ovdánan nuortarájá viiddes áidunmuddui. Dán rádjai Imatra Pelkolai leat ceggen sullii golbma kilomehtera ja Sállái sullii njeallje kilomehtera guhkkosaš pilohtaáiddiid. Plánain leat váldán vuhtii geavahan- ja bajásdoallanvásáhusaid, ja daid čoaggin joatkašuvvá vai sáhttet ávkkástallat daiguin fidnu maŋit muttuin.
Fidnus leat dál dahkkon eavttut čađahit dan dievaslaččat. Cagganáideguovlu lea jalgejuvvon juo Máttanuorta-Suomas, Davvi-Gárjilis ja Kainuus badjel 50 kilomehtera mátkkis; bargu joatkkašuvvá ja viidu.
Áidunmuttus mii dál álggahuvvo, ceggejuvvo vuos sullii 70 km cagganáidi riikkaidgaskasaš rádjerasttildanbáikkiide ja daid siidduide Máttanuorta-Suomas, Davvi-Gárjilis, Kainuus ja Davvenuortaeatnamis. Oktii buot gávcci áidunguovllu bohtet johtui geasi-čavčča áigge. Loahppačavčča čuohppagohtet ja jalgegohtet vuvddiid maiddái čuovvovaš muttu áidunguovlluin main leat rájá rasttildeaddji smávit geainnut dahje mat leat vástideaddji riskadási guovllut. Dát guovllut leat Máttanuorta-Suoma rájes gitta Lappi rádjai olli guovllus oktiibuot sullii 128 km.
Áidebargu lea jođus Nuijamaa–Vainikkala áidunguovllus mii lea 17 km guhki. Áidunguovllu ollislašgolloárvvoštallan lea sullii 22,3 miljon euro mii sisttisdoallá ee. vuvddiid čuohppama ja jalgema, eananhuksenbargguid, cagganáiddi, betoŋgagovddohatelemeanttaid, el- ja diehtojohtolatuvssahagaid oktan kábelhuksemiiguin, teknihkalaš gohcima, várrerávdnjevuogádaga, eananeaiggátbuhtadusaid ja prošeavtta jođiheami.
Oppalašplána mielde cagganáidi huksejuvvo sullii 200 kilomehtera mátkái nuortarájá ala. Nuortarájá guhkkodat lea 1 300 kilomehtera. Mihttomearrin lea oažžut oppa cagganáiddi gárvvisin 2026. Eanaš eastagis boahtá leat máttanuortarájás mii lea rájáid bearráigeahču deaddočuokkesguovlu. Oppa rájá guhkkodahkii eastaga ii leat jierbmi hukset.
Cagganáidi čoaggana ollisvuođas masa gullet áidi, luodda dan guoras, gárssohat ja teknihkalaš gohcinvuogádat. Das šaddá dehálaš rádjebearráigeahču bargoneavvu. Dátge ollisvuohta ii leat okto čoavddus mange áitagii, muhto lea oassi rájáid bearráigeahču ollisvuođas. Cagganáidi addá Rádjegozáhuslágádussii lasi reagerenáiggi ja álkidahttá mearrideaddji láhkai hehttehusdiliid hálddašeami go dat iktá, caggá, goazaha ja stivre olbmuid lihkadeami rájá alde. Luottain mii ráhkaduvvo áidegurrii, Rádjegozáhuslágádus bastá reageret dáhpáhusaide rájá alde sakka jođánabbot go dál. Eará vuogit rádjebearráigeahču beavttálmahttimii dego bargoveaga ja teknihkalaš gohcima lasiheapmi rádjeguovlluide eai livčče hálbbit eaige jođánut čovdosat go cagganáidi. Cagganáiddi eallingeardi lea sullii 50 jagi, muhto teknihkalaš gohcinvuogádaga gártet ođasmahttit sullii logi jagi gaskkaid.
Pilohta- ja plánenmuttu vásáhusaid vuođul leat gávnnahan, ahte fidnu organiseren, áigetávval, bušeahta ráhkadeapmi ja cagganáiddi vuođđočoavddus leat lihkostuvvan. Vásáhusaid vuođul cagganáiddi ráhkadusaide leat dahkan smávva rievdadusaid. Áidefierpmis šaddá mehter beale alit (3,5 m) ja deahttásut vai dat lasihit cagganárvvu. Áiddi, verráhiid ja biikastreaŋgasylindarcakkiid giddehusat ja ráhkadusat leat buoriduvvon. Njuoska eatnamiidda huksejuvvo govddohatluodda man sajálduhttinvuohki lea maiddái rievdaduvvon. Cagganáidi huksejuvvo rádjegárssahahkii riikarájá oktavuhtii. Teknihkalaš gohcima čovdosat ovdánahttojuvvojit nu, ahte dat doibmet ain buorebut.
Pilohtamuttu áigge lea ráhkaduvvon maiddái oppa cagganáidefidnui gustovaš birasčielggadeapmi. Máttanuorta-Suoma EJB-guovddáš dagai birasčielggadeami vuođul mearrádusa, ahte nuortarájá cagganáidái ii heivehuvvo birasváikkuhusaid árvvoštallamis addon lága (252/2017) čuovvu árvvoštallanmeannudeapmi. Čielggadeamis ovdanboahtán mearkkašahtti birasváikkuhusat váldojuvvojit vuhtii cagganáidefidnus nu, ahte dan váikkuhusat fidnašuvvet dohkálaš dássái. Geavahanvásáhusaid lassin čuvvot ee. mo eallit láhttejit áideguoras.
Siidu lea oažžumis maiddái nuortalašgillii: Nuõrttraaj cõggâmčuâll