Suomas fertejit leat iehčanas ja jáhkehahtti návccat doalahit rádjádorvvolašvuođa buorrin. Dorvvolašvuođabirrasa rievdama dihtii Rádjegozáhuslágádus árvvoštallá, ahte cagganáiddi ceggen lea dárbbašlaš muhtin sajiin nuortarájás. Cagganáidi beavttálmahtášii min rádjágoziheami dás ja dál. Dat doarjjošii mearkkašahtti láhkai hehttehusdiliid hálddašeami rájá alde ja fysalaš cagganáidi livččii praktihkas vealtameahttun dakkár dilis, mas riikii bohtet biergasiiguin dahje riikiiboahtin lea viiddis.

Ruošša goziha johtolaga, mii boahtá Ruoššas Supmii ja eastá dákko bokte jus riikii geahččalit boahtit lágaheamet. Jus Ruošša geahpeda rádjegoziheami, dát sáhttá dagahit Suoma bealde lassedeattu lágahis riikiiboahtima hálddašeapmái. Suopma ii sáhte doarjalit Ruošša rádjegoziheami beaktilvuhtii.

Plánamet mielde cagganáiddi galggašii cegget sullii 200 kilomehtera nuortarádjáseamet, mii leat 1300 kilomehtera guhkki. Stuorámus oassi eastagis boađášii máttanuortarádjái, mii lea rájáid goziheami váldoguovlu. Dasa lassin nuortarájá rádjerasttildanbáikkiin ja daid lahkosis cagganáiddi lágan ráhkadusain livččii ávki. Olles rádjái eastaga ii leat jierpmálaš cegget.

Cagganáidi livččii dehálaš rádjegoziheami bargoreaidu, mii čohkiida áiddis, teknihkalaš goziheames ja geainnus. Iktimiin olbmuid johtima rájás ja eastimiin johtima, goahcamiin ja stivremiin, áidi addá Rádjegozáhuslágádussii eambbo áiggi reageret ja álkidahttá mearrideaddji láhkai hehttehusdiliid hálddašeami. Geainnuin, mii huksejuvvo áiddi báldii, Rádjegozáhuslágádus sáhttá reageret mearkkašahtti láhkai jođánabbot dáhpáhusaide váldegotti rájás. Eará vuogit beavttálmahttin dihtii rádjegoziheami, dego bargoveaga ja teknihkalaš goziheami lasiheapmi rádjeguovlluide, eai leat hálbbibut go cagganáiddi huksen eaige maiddái jođánut čovdosat.

Plánejuvvon cagganáiddi ceggen bistá 3–4 jagi. Dasa váikkuhit ruhtadeapmi ja ceggema njuovžilvuohta. Eastta seillošii sullii 50 jagi.

Dárkilis plána lea Almmolašvuođalága (julkisuuslaki) 24.1. § 5 ja 9 čuoggáid mielde áššegirji, mii galgá dollojuvvot suollemassan.

Mot fidnu ovdána?

Nuortarájá cagganáidi -fidnu álgá pilohttamuttuin, mas testejuvvo, mot fidnu jođiheapmái ja ollašuhttimii válljejuvvon čovdosat doibmet ja lassin dan muttus ceggejuvvo sullii golmma kilomehtera guhkkosaš cagganáidi. Pilohttafidnu ollašuhttojuvvo almmá almmolaš gilvalahttima haga bealuštan- ja dorvvolašvuođaháhkamušain addojuvvon lága (puolustus- ja turvallisuushankinnoista annettu laki) (1531/2011) 22§ 1 momeantta 4 čuoggá vuođul.

Giđa 2023 áigge huksejuvvo sullii golmma kilomehtera guhkkosaš cagganáidi Pelkolai Imatrai. Pelkola lassin pilohta áigge huksejuvvo sullii 200 mehtera guhkkosaš cagganáigi Immola fáktagotti guvlui oassin Rádje- ja mearragozáhusskuvlla skuvlabirrasis. Dát doaibmá maiddái gozihanteknihka testenguovlun.

Pilohtta galggašii gárvánit geasi 2023 áigge.