Rajavartiolaitoksen merelliset kehitysprojektit tuottavat työkaluja operaatioiden suunnitteluun ja johtamiseen

Rajavartiolaitoksen merelliset kehitysprojektit tuottavat työkaluja öljy- ja kemikaalitorjuntaoperaatioiden johtamiseen, sekä merellisen harjoitustoiminnan toteuttamiseen ja arviointiin.

Elokuun lopulla Kotkan kantasatamassa käy vilske. Laiturissa lepää viranomaisaluksia Itämeren kaikilta laidoilta. Käynnissä on suurin Rajavartiolaitoksen johtama meriharjoitus moneen vuoteen. Kahden päivän ajan harjoittelemme ulkomaisten kollegoidemme kanssa yhteistoimintaa merellisessä suuronnettomuudessa, jossa ympäristövahinkojen torjunta on suuressa roolissa. Tilanne ei ole helppo, kun kaksi öljyä ja vaarallisia kemikaaleja kuljettavaa säiliöalusta törmää Suomenlahden meriväylällä. Tarvitaan älykästä johtamista, tehokkaaksi havaittuja toimintatapoja ja monialaista asiantuntemusta.

Näihin tarpeisiin pyrkivät vastaamaan Rajavartiolaitoksen kehityshankkeet. Meriturvallisuusyksikön OilArt- ja OilSarEx-projektien kehittämiä toimintaperiaatteita on testattu ja arvioitu eri hallintoyksiköiden kanssa useissa työpajoissa ja harjoituksissa viimeisen kahden vuoden aikana. Elokuinen Balex Delta on ensimmäinen mittava kansainvälinen harjoitus, jonka suunnittelussa projektit ovat olleet mukana alusta saakka.

Rajavartiolaitoksen merelliset kehityshankkeet pyrkivät tuottamaan hyödyllisiä työkaluja merivartiostojen ja koko laitoksen käyttöön – sekä harjoitustoiminnan, että todellisten tilanteiden varalle. OilArt-projekti rakentaa pitkäkestoisen öljyntorjuntaoperaation johtamisohjetta. OilSarEx kehittää työkaluja merellisen harjoitustoiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja evaluointiin. AlusKeto vuorostaan kartoittaa kemikaalionnettomuuksiin liittyviä suorituskykyjä, ja tunnistaa jatkokehityskohteita.

Testaamista ja vuorovaikutusta

Hankkeiden työskentelytapa on alusta saakka ollut vuorovaikutteinen ja korostanut testaamista sekä ennakointia. Parhaita tuloksia ei saada aikaan työskentelemällä alusta loppuun Rajaesikunnan kammioissa, vaan kokeilemalla ja arvioimalla tuotoksia erilaisissa työpajoissa ja harjoituksissa, yhdessä hallintoyksikköjen ja yhteistyöviranomaisten kanssa. 

Projektityön yhteydessä on kyetty tunnistamaan useita varautumiseen liittyviä kehittämistarpeita. Usein vasta testaamalla varmistutaan siitä mitkä ratkaisut vastaavat tarpeisiin parhaiten. Joskus voi olla jopa tarpeellista mokata, kerran tai pari.

”Kunkin harjoituksen tavoitteiden asettamisen yhteydessä määritellään mittarit, joiden toteutuessa harjoitustavoitteet voidaan katsoa saavutetuiksi”, kertoo OilSarExin projektipäällikkö Teemu Niemelä. ”Harjoituksen aikana käytetään arviointikysymyksiä, joilla seurataan harjoituksen kulkua tavoitteiden kannalta. Mittareihin ja arviointikysymyksiin perustuvan evaluoinnin tuloksena löydetään ne kohdat, jotka vaativat edelleen kehittämistä tai harjoittelua. Toisaalta todennetaan myös mitä ollaan opittu ja havaittu toimivaksi.”

Projektien tarkoituksena on tukea hallintoyksikköjä operatiivisten tehtäviensä toteuttamisessa parhaalla mahdollisella tavalla. OilArt, OilSarEx ja AlusKeto tähtäävät toiminnan kehittämiseen tulevaisuudessa tarve- ja suorituskykylähtöisesti. 

Työkaluja johtamisen tueksi

Kaikki kolme hanketta keskittyvät joko osin tai kokonaan ympäristövahinkojen torjuntaan. YVT on verrattain uutena vastuutehtävänä ollut ymmärrettävästi yksi kehitystoiminnan painopisteistä. Vuoteen 2027 ulottuvassa strategiassaan Rajavartiolaitos on linjannut yhdeksi tavoitteeksi kehittää kykyä johtaa ympäristöonnettomuuksien torjuntaa. Tämä on ollut viisas päätös, sillä suuri alusöljy- tai aluskemikaalionnettomuus on kompleksinen tilanne, jonka hoitamiseen kunnialla tarvitaan yllättävänkin monipuolista asiantuntijuutta ja moniviranomaisyhteistyötä – kansallisen tason lisäksi usein myös kansainvälisellä tasolla. Tilanteita on kyettävä arvioimaan monelta kantilta, ja muiden viranomaisten osaamista on kyettävä hyödyntämään.

”Eräs konkreettinen asia johon harjoitustoiminnassa on havahduttu, on kuinka paljon aikaa YVT-tehtävän suunnittelu vaatii”, Teemu Niemelä huomauttaa. ”Myös harjoituksiin valmistautuminen vaatii aikaa ja perehtymistä, yhtä lailla järjestäjiltä ja osallistujilta.”

”Oppimista tapahtuu ja kehitettävää löytyy, kun samoissa harjoituksessa on mukana useampia operaatiokokonaisuuden osa-alueita, sen sijaan että kutakin sektoria tai osiota harjoiteltaisiin erikseen”, kertoo oikeudellisen osaston rajavartioylitarkastaja Pertti Normia. ”Eri osioiden harjoittelu samanaikaisesti on hyvä suunta. Osallistujien pitää tällöin harkita kuinka kokonaisuutta johdetaan ja hallitaan.”

Suuri öljy- tai kemikaalionnettomuus asettaakin operaation johtamiselle erityisiä vaatimuksia. Valmiiksi pureskelluista toimintamalleista on vaativassa tositilanteessa hyötyä. Niiden synnyttäminen onkin erityisesti OilArt-hankkeen keskeinen tavoite.

”YVT-johtovastuu poikkeaa muista lakisääteisistä tehtävistämme siinä, kuinka paljon resurssien käyttöä ja kustannuksia täytyy operaation aikana arvioida”, Normia muistuttaa. ”Pelastustoimen johtajalla on velvollisuus ryhtyä hyvinkin laajoihin toimiin, joiden kustannusten tulee kuitenkin olla perusteltavissa jälkikäteen. Tämä on haastavaa, ja vaatii uudenlaista ajattelua verrattuna esimerkiksi meripelastukseen. Lisäksi se kuinka paljon tilanne vaatii resurssointia koko Rajavartiolaitokselta, voi onnettomuuden iskiessä tulla yllätyksenä.” 

Myös kansainvälisesti sovitut käytänteet ja säädökset tulee ottaa huomioon osana johtamisen kokonaisuutta. Ulkomaisen laivaston kutsuminen apuun velvoittaa avunpyytäjältä esimerkiksi valmiutta tukea aluksia huolloissa ja kaluston palautumisessa takaisin normaaleihin tehtäviin. Jäte- ja huoltologistiikka on yksi esimerkki monimutkaisesta asiakokonaisuudesta, josta suuressa alusöljyonnettomuudessa on kyettävä suoriutumaan. ”Ympäristövahinkojen torjunnan johtaminen on kaikkea tätä – ei vain merellä toimivien yksiköiden liikuttelua”, kertoo OilArt-hankkeen projektipäällikkö Kati Tahvonen. 

OilArt-projektin tärkein lopputuote on öljyntorjuntaoperaation johtamisohje, joka on määrä saattaa kansiin syksyn 2021 aikana. Tämän projektityön voi katsoa olevan jatkumoa meripelastusjärjestelmän kehittämiselle, jota sitäkin on vuosikymmenten saatossa saatujen kokemusten perusteella paranneltu. Esimerkiksi Estonian onnettomuus toi esiin tarpeen meripelastuslohkon johtoryhmän perustamiselle. Ympäristöonnettomuuksien saralla olemme onneksi välttyneet yhtä ankarilta oppitunneilta, mutta maailmalta löytyy varoittavia esimerkkejä. OilArtin operatiivisen johtamisohjeen valmistuttua tarkoituksena on laatia myös öljyntorjunnan taktiikkaa käsittelevä ohje, joka kokoaa yhteen torjuntaoperaation perusperiaatteet.

Raja öljyn ja kemikaalien välillä hämärtyy

Elokuun Balex 2021 -harjoitus on projekteille suurin käytännön ponnistus tähän saakka. OilArt ja OilSarEx ovat tukeneet tiiviisti Suomenlahden merivartiostoa, jolla on ollut valtava työ harjoituksen suunnittelussa ja järjestämisessä. Harjoitus on erinomainen tilaisuus testata hankkeiden kehittämiä toimintatapoja paitsi Rajavartiolaitoksen omassa toiminnassa, myös kansainvälisessä ympäristössä. Kerta on myös ensimmäinen, kun tämän kokoluokan suomalaisessa harjoituksessa harjoitellaan toimintaa kemikaalionnettomuudessa, yhdessä kansainvälisten alusyksiköiden kanssa.

Kiristyvien päästövähennysvaatimusten vuoksi laivaliikenteessä tullaan lähitulevaisuudessa ottamaan käyttöön monia uusia öljytyyppejä. Tämän kehityksen myötä jaottelu öljyyn ja ”muihin kemikaaleihin” hämärtyy. Liikenteessä tullaan näkemään lisääntyvä määrä erilaisia hybridiöljyjä. Erilaisten öljyjen ja kemikaalien ominaisuuksien ja käyttäytymisen ymmärtäminen kulloisissakin olosuhteissa edellyttää asiantuntemusta ja tutkittua tietoa. Öljy- ja kemikaalionnettomuuksin varautumista ei siis ole järkevää käsitellä erillään toisistaan. 

Kemikaalionnettomuuksiin liittyvien suorituskykyjen kehittämiseen tähtäävä AlusKeto-hanke on edennyt vaiheeseen, jossa skenaariotyön avulla kartoitetaan kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia. Hanke on jälleen kerran osoittanut ennakoinnin suuren merkityksen. ”Kun puhutaan ennakoinnista, on laadittava erilaisia skenaarioita, joiden pohjalta toimintaa lähdetään suunnittelemaan. Ennakointityökalujen käyttö onkin eräs keskeinen osa tutkimus-ja kehittämisprojektejamme", sanoo AlusKeto-hanketta johtava Rajavartiolaitoksen tutkimuspäällikkö Sari Lindblom. 

Myös AlusKeton yhteydessä yhteistyön merkitys korostuu – millään yksittäisellä viranomaisella ei ole riittäviä resursseja vaativimpien kemikaalionnettomuuksien hoitamiseen yksin. Hyvien yhteistyösuunnitelmien laatiminen erityisesti pelastuslaitosten kanssa on elintärkeää. 

AlusKeto-hanke on täysin omarahoitteinen, kun taas OilArt ja OilSarEx -projektit saavat rahoituksensa Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta, sekä Ulkoministeriön hallinnoimista IBA-määrärahoista.

Täysi hyöty irti projektityöstä

Projektit ovat esimerkkejä siitä, kuinka Rajavartiolaitoksen on mahdollista hyödyntää ulkoista rahoitusta rakentavalla ja huomattavaa lisäarvoa tuottavalla tavalla. Tällaiset hankkeet ovat hyvinkin riskitön ja turvallinen tapa kehittää toimintaamme, synnyttää tuoreita ajatuksia ja hankkia laitokseen uutta asiantuntijuutta.

Parhaassa tapauksessa hankkeen aikana syntyneistä ideoista on hyötyä muuhunkin kuin vain ennalta määrätyn tavoitteen saavuttamiseen. ”Työskentely OilArtin parissa avasi silmät sille, kuinka laajasta asiasta öljyntorjuntaoperaatiossa on kyse”, kertoo Vartiolentolaivueen Rajojenvalvontaupseeri Jukka-Pekka Lumilahti. ”Ennen projektia tästä ei ollut vastaavaa käsitystä. Tietämyksen lisääminen on ollut tärkeää. Olemme Vartiolentolaivueen tuoreimmassa suuronnettomuussuunnitelmassa ottaneet huomioon, että aktiiviselle lentotoiminnalle voi suuronnettomuudessa olla tarvetta useamman viikon ajan. Tämä huomio tehtiin OilArtin yhteydessä, mutta pätee yhtä lailla muihinkin pitkäkestoisiin suuronnettomuuksiin, ei pelkästään öljyntorjuntaan.”

Toinen esimerkki mahdollisuudesta soveltaa projektien oppeja laajemmin ovat OilArtissa rakennettavat tehostetun viestinnän ratkaisut, joita on mahdollista käyttää operatiivisen viestinnän keittämiseen laitoksen tasolla. Hallintoyksikköjen ja rajaesikunnan viestintäresurssien yhteistoiminta ja koordinointi erilaisissa häiriötilanteissa on yksi kehityskohteista, joihin projektityössä on havahduttu.

Toiminnan kehittämisen hankkeiden kautta voi nähdä sopivan hyvin Rajavartiolaitoksen arvoihin; ammattitaitoon, luotettavuuteen ja yhteistyökykyyn. Ulkoisen rahoituksen projekteille voi olla käyttöä jatkossakin, nykyisten hankkeiden päätyttyä. Tätä toimivaksi havaittua työkalua ei tule unohtaa. 

Teksti on julkaistu lyhennetyssä muodossa Rajamme Vartijat -lehdessä 2/2021.