Runoilija – Kun vesibussi joutuu merihätään
Kesäpäivinä rannikollamme suhaa satoja pieniä matkustaja-aluksia, joissa jokaisessa kulkee kymmeniä, jopa satoja matkustajia. Merionnettomuuden riski on aina mahdollinen ja tällaisen matkustaja-aluksen onnettomuus muuttuu helposti suuronnettomuudeksi. Vaikka Rajavartiolaitos on meripelastuksen vastuuviranomainen, yksin ei kukaan pärjää isossa onnettomuudessa. Näistä lähtökohdista 3.5.2025 Porvoon edustalla järjestettiin meripelastusharjoitus ”Runoilija”.
Vapun jälkeisenä lauantaiaamuna kello 8.00, Porvoon merivartioasemalle kokoontui yli neljäkymmenen hengen joukko. Parin tunnin päästä he olisivat merihädässä, kun heitä kuljettanut, perinteikäs yli 100 vuoden ikäinen m/s JL Runeberg törmäisi kuvitteellisessa tilanteessa huviveneeseen. JL Runeberg sai törmäyksessä vuodon eikä päässyt omin voimin liikkumaan. Vuodon vuoksi myöskään hätähinaaminen ei ollut mahdollista. Päällikkö teki ratkaisun, että kaikki aluksella olleet matkustajat tuli evakuoida. Toisesta aluksesta ei rytäkässä saatu havaintoja, joten evakuoinnin lisäksi myös sen ja siinä olleiden etsintä jäi Meripelastuslohkokeskus Helsingin (MRSC Helsinki) pähkäiltäväksi.
Realistinen tilanne
Harjoituksen skenaario oli realistinen kuvaus tilanteesta, jollainen voisi minä hetkenä tahansa tapahtua kesäisenä päivänä. Kun MRSC Helsinki sai hätäilmoituksen vakavaääniseltä JL Runebergin kapteenilta, käynnistyi pelastusoperaatio, johon osallistui merivartioston lisäksi viranomaisia ensihoidosta (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS) ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta, sekä Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelta. Myös Suomen meripelastusseuran vapaaehtoiset meripelastajat olivat vahvasti mukana kolmella meripelastusyksiköllä ja alueen vapaaehtoiset palokunnat samoin kolmella veneyksiköllä.
Porvoon merivartioaseman yksikkö saapui ensimmäisenä Runebergille. Meneillään tilannekartoitus ja hätätilannepotilaiden triage, jossa avun tarpeessa olevia luokitellaan heidän loukkaantumisen vakavuuden perusteella.
Pelastustoimiin osallistuivat myös vapaaehtoiset meripelastajat Meripelastuslohkokeskus Helsingin johtamana. Kuvassa Meripelastusseuran pelastusvene Aktia Porvoo.
Kuka tekee ja mitä?
Työnjako oli selkeä, Suomenlahden merivartiosto vastasi meripelastustoimista, eli ihmisten pelastamisesta ja evakuoinnista mantereelle. Pelastustoimi perusti evakuointikeskuksen Porvoon merivartioasemalle, jossa HUS:in ja hyvinvointialueen henkilöstö luokitteli pelastetut heidän vammojensa kiireellisyyden perusteella, antoi heille välitöntä hoitoa kenttäolosuhteissa ja lopulta kuljettivat jatkohoitoa vaatineet alueen sairaaloihin. Pelastustoimi otti puolestaan johtovastuun ympäristönsuojelusta, sillä JL Runebergilta oli vaarassa valua öljyä mereen. Tätä varten pelastuslaitoksen yksiköt laskivat mereen 200 metriä öljypuomia. Harmaita hiuksia aiheutti törmäyksen toinen osapuoli, sillä aluksi sen tilasta ei tiedetty mitään. Harjoituksen aikana selvisi kuitenkin, että se oli päässyt ajamaan läheisen saaren rantaan, mutta sieltä oli ihmisiä pudonnut veteen. Lopulta myös meressä ja luodolle pelastautuneet ihmiset saatiin pelastettua.
Pelastuslaitoksen veneitä laskemassa öljyntorjuntapuomia. Öljyntorjunta saaristossa kuului pelastuslaitoksen johtovastuulle, aivan kuten se kuuluisi saaristossa todellisessakin tehtävässä.
Porvoon merivartioasema toimi evakuointipaikkana. Keltaiset teltat ovat pelastuslaitoksen suuronnettomuustelttoja, joissa hoidettiin loukkaantuneita ja ohjattiin jatkohoitoon.
Miten meni?
”Harjoitukseen osallistui noin 130 henkilöä. Oli ilo nähdä, kuinka kaikki olivat harjoituksessa täysillä mukana”, kertoo harjoituksen johtaja kaptl Jukka-Pekka Lumilahti Suomenlahden merivartiostosta. ”Ensimmäistä kertaa oman urani aikana maalihenkilöstössä mukana oli myös lapsia. Tämä toi omat haasteensa ja yllätyksellisyyden pelastajille”, jatkaa Lumilahti. JL Runeberg osoittautui pelastustoimien kannalta kinkkiseksi alukseksi, sillä sokkeloisen aluksen kolmelta kannelta pelastajilla oli täysi työ kantaa vakavasti loukkaantuneita ja saattaa lievemmin loukkaantuneita pelastusyksiköihin. ”Periaatteessa aluksen oma henkilökunta vastaa pelastustoimista aluksellaan. Todellisuudessa he tarvitsevat hätätilanteessa nopeasti apua runsaan matkustajamäärän johdosta”, sanoo Lumilahti. Usein parjattu viestiliikenne toimi tällä kertaa hyvin. Vaikka viestiliikennettä tuli niin sanotusti tuutin täydeltä, se oli selkeää johdettua ja toimivaa. Harjoituksessa hyödynnettiin myös viranomaisten kenttäjohtojärjestelmiä, mikä selvästi selkeytti viestiliikennettä.
Ahtaita käytäviä, jyrkkiä portaita, viranomaisten ja vapaaehtoisten yhteistyötä yhdistettynä loukkaantuneisiin ja hätääntyneisiin ihmisiin. Sitä on merellinen suuronnettomuus.
Suomenlahden merivartiosto haluaa kiittää kaikki mukana olleita. Harjoitus osoitti, että Suomessa vallitseva viranomaisten ja pelastajien välinen loistava yhteistyö kantaa hedelmää myös merellisissä onnettomuustilanteissa.
Seuraava vastaavanlainen, mutta merkittävästi suurempi meripelastusharjoitus järjestetään lokakuussa Hangossa.
Tietolaatikko:
• Rajavartiolaitos on johtava meripelastusviranomainen.
• Rajavartiolaitokseen kuuluva Suomenlahden merivartiosto vastaa meripelastustilanteiden johtamisesta Suomenlahdella.
• Pelastustoimen vastuulle kuuluu evakuointikeskuksen perustaminen, sekä ympäristövahinkojen torjunta saaristossa.
• Ensihoito vastaa loukkaantuneiden hoitamisesta ja heidän kuljettamisesta sairaaloihin ja muihin hoitopaikkoihin.
• Hyvinvointialueen Sosiaali- ja kriisipäivystys vastaa loukkaantumattomista henkilöistä.
• Vapaaehtoiset meripelastajat (Suomen Meripelastusseura) osallistuu meripelastustehtäviin viranomaisten johtamina.
• Vapaaehtoiset palokunnat toimivat tilanteesta riippuen pelastustoimen tai meripelastusviranomaisten johdossa.
• Vapaaehtoinen pelastuspalvelu oli tällä kertaa mukana maalihenkilöinä.
