Hyppää sisältöön

Rajavartiolaitoksen uusien vartiolaivojen ja lentokoneiden hankinnat etenevät

Julkaisuajankohta 13.4.2021 15.50
Uutinen
Virtaviivainen vartiolaiva ui vedessä. Vene on valkoinen ja sen keskellä kulkee sininen viiva.

Rajan uudet laivat ja lentokoneet vastaavat nykypäivän uhkiin ja tulevaisuuden haasteisiin.

Rajavartiolaitoksessa on käynnissä kaksi strategista hanketta, joissa hankitaan uusia vartiolaivoja ja monitoimilentokoneita. Suomen rajaturvallisuuden ylläpito, merellisen turvallisuuden varmistaminen sekä ympäristövahinkojen valvonta ja torjunta edellyttävät entistä monipuolisempaa ja kehittyneempää teknologiaa. 

Kesäkuisena aamuna 2019 merivartiosto vastaanotti Euroopan meriturvallisuusvirastolta EMSA:lta satelliittihavainnon mahdollisesta normaalia paljon suuremmasta öljypäästöstä. Alle tunnin kuluttua tiedosta Rajavartiolaitoksen Dornier-lentokone oli tarkistanut päästön. Iltapäivällä paikalla oli neljä öljyntorjunta-alusta ja reilun kahden vuorokauden kuluttua öljy oli kerätty. Haavoittuvan Itämeren rannikot ja saaristot välttyivät öljyvahingolta, kiitos lentokoneiden tehokkaan havainnointi- ja johtamiskyvyn ja laivojen kehittyneen öljyntorjuntakapasiteetin. 

Läheltä piti -tilanne ei kuitenkaan ollut ainoa eikä ennenkuulumaton. Itämeri on yksi maailman vilkkaimmin liikennöidyistä meristä ja niin ympäristöonnettomuuksien kuin muiden suuronnettomuuksien riski on todellinen. Hyvin palvelleet Dornier-koneet ja Tursas-luokan vartiolaivat ovat tulleet tiensä päähän, ja nopeasti muuttuva toimintaympäristö sekä Rajavartiolaitoksen lisääntyneet tehtävät edellyttävät uutta kalustoa.

Tällä hetkellä Rajavartiolaitoksella on käytössään kaksi vuonna 1995 hankittua Dornier 228 -lentokonetta, ja kolmesta käytössä olevasta vartiolaivasta kaksi, Tursas ja Uisko, ovat yli 30-vuotiaita. Lentokoneiden ja laivojen peruskorjaaminen ei ole enää järkevää, sillä niiden koneet ja valvontalaitteet ovat tulleet käyttöikänsä päähän eikä niillä pystytä toteuttamaan kaikkia nykypäivänä vaadittavia tehtäviä.

Uudenaikaiselta monitoimivartiolaivalta ja -lentokoneelta vaaditaan paljon: Alusten tulee pystyä kaikkein vaativimpiin meripelastus-, valvonta- ja ympäristövahinkojen torjuntatehtäviin Suomen haastavissa olosuhteissa. Niiden tulee olla käyttövalmiita ympäri vuoden ja kaikissa sääolosuhteissa. Rajaturvallisuuden ylläpitäminen edellyttää lisäksi nopeaa reagointi- ja toimintakykyä.

Uudet laivat vastaavat Itämeren turvallisuustilanteen muutokseen

Meriliikenne kapealla Itämerellä on kasvanut vuosikymmenien ajan. Samalla on kasvanut öljyn ja muiden vaarallisten aineiden, kuten kemikaalien sekä säteilevien ja ympäristölle haitallisten aineiden, kuljettaminen, mikä lisää ympäristövahinkojen riskiä. Myös matkustaja-alusliikenne on kasvussa Itämerellä. Esimerkiksi Itämeren satamissa vierailevien loistoristelijöiden suuret matkustajamäärät asettavat haasteita meripelastusjärjestelmälle ja nopealle evakuointikyvylle.

Onnettomuuden sattuessa nykyaikainen monitoimivartiolaiva pystyy menemään räjähdys- ja kemikaalivaaralliselle alueelle, jossa se tunnistaa kemikaalit ja kerää merestä ympäristölle vaarallisia aineita. Öljyä alus pystyy keräämään vähintään 1200 tonnia ja sen paaluvetokyky on vähintään sata tonnia. Alus pystyy laajamittaiseen ympäristövalvontaan, esimerkiksi rikkidioksidipäästöjen ja taustasäteilyn seurantaan. Se pystyy liikkumaan 80 senttimetriä paksussa kiinteässä jääkentässä ja se pysyy paikallaan ilman ankkurointia, mikä mahdollistaa ihmishenkien pelastamisen ja ympäristönsuojelutehtävät oloissa kuin oloissa. Alus voi majoittaa jopa 50 hengen miehistön. Rajavartiolaitoksen monitoimivartiolaivat ovat käytettävissä myös sotilaalliseen maanpuolustukseen sekä kansainvälisiin operaatioihin ja tehtäviin.

Pelastuskapasiteetti on vartiolaivan tärkeä ominaisuus. Monitoimivartiolaivasta käsin kyetään pelastamaan ihmisiä vedestä ja aluksista vaativissa olosuhteissa, ja laivan sisätiloihin mahtuu vähintään 600 ihmistä evakuoitaviksi. Meripelastushelikopterit voivat sekä laskeutua että tankata aluksella, ja alukselta käsin voidaan johtaa kahta operaatiota yhtä aikaa. Vartiolaiva toimii myös hätähinaajana. 

Monitoimivartiolaivat rakennetaan telakalla Suomessa. Näin VL2025-hanke myös työllistää ja tukee laadukasta suoma laista laivanrakennusalaa. Myös energiatehokkuus ja ympäristöystävällisyys ovat 
tärkeitä tekijöitä vartiolaivojen suunnittelussa. Aluksista tehdään polttoainejoustavia, jolloin tulevaisuuden vähäpäästöisten polttoaineiden käyttöön ottaminen on mahdollista. Lisäksi vartiolaivoihin harkitaan kalustoa, jolla voidaan parantaa koneistojärjestelmän käytön hyötysuhdetta, ja alusten järjestelmien välinen energianvaihto optimoidaan.

Lentokone on korvaamaton väline Suomen pitkillä rajoilla

Laivojen tavoin myös nykyaikaiset lentokoneet ovat ominaisuuksiltaan entistä monipuolisempia. Uusissa lentokoneissa on paitsi samat ominaisuudet kuin Dornereissa, myös kehittyneemmät tutkat ja skannerit, pidempi toiminta-aika ja -säde ja parempi kuljetuskapasiteetti. Reaaliaikaiset, salatut tietoliikenneyhteydet sekä muiden viranomaisten tukemiseen soveltuvat sensorit takaavat sen, että koneiden koko moderni suorituskyky on tehokkaassa käytössä. Uusin teknologia ja tehokas suunnittelu edistävät myös lentokoneiden ympäristöystävällisyyttä.

Rajavartiolaitoksen lentokoneiden tärkeimmät tehtävät ovat rajojen valvonta merellä ja maalla, etsintä ja pelastus sekä ympäristövahinkojen torjunta. Lentokoneesta käsin tehtävä rajojen valvonta on erityisen tehokasta Suomen pitkillä maa- ja merirajoilla. Etsinnässä ja pelastuksessa lentokoneiden nopea ja tarkka havainnointikyky on elintärkeää ihmishenkien ollessa vaarassa. Ympäristönvahinkojen torjunnassa lentokoneet ovat korvaamattomia, sillä ainoastaan ilmasta käsin voidaan luotettavasti havainnoida haitallisia päästöjä ja ohjata torjuntatoimia. 

Monitoimilentokoneita käytetään myös sotilaallisen maanpuolustuksen tehtävissä, alueellisen koskemattomuuden turvaamisessa, kansainvälisessä yhteistyössä, muiden viranomaisten tukemisessa sekä monissa muissa tehtävissä, kuten kalastuksenvalvonnassa sekä jää- ja levätilanteen seurannassa.

”Sveitsiläiset linkkuveitset”

Rajavartiolaitoksen uusia monitoimivartiolaivoja ja - lentokoneita tullaan käyttämään mitä erilaisimmissa tehtävissä, usein myös yhdessä. Monitoimilentokoneet mahdollistavat sellaisen valvonnan, havainnoinnin ja pelastus- ja torjuntatoimien koordinoinnin, joita ei muilla välineillä voida tehdä. Vartiolaivat puolestaan toimivat liikkuvina johtopaikkoina sekä tukialuksina monissa eri viranomaisten operaatioissa. Laivojen monipuoliset johto- ja suunnittelutilat mahdollistavat useamman operaation yhtäaikaisen johtamisen. Kokonaistilannekuvan ylläpitämisen ja tehokkaan vuorovaikutuksen takaavat lentokoneiden ja laivojen modernit tietoliikenneyhteydet sekä johtamisjärjestelmät. 

– Valtioiden välinen toiminta Itämerellä on kiristynyt ja myös rikollinen toiminta vaihtaa suuntaansa nopeasti. Suomen turvallisuuteen vaikuttavat tapahtumat tulee huomata hyvissä ajoin. Siihen lentokone on erinomainen väline erityisesti merialueilla ja Kaakkois-Suomessa, toteaa Rajavartiolaitoksen ilma-alusteknisen yksikön päällikkö, MVX-hankkeen hankepäällikkö, kommodori Ari Laaksonen.

Laaksonen muistuttaa myös kybertuvallisuudesta, joka on maailman mittakaavassa koko ajan merkityksellisempi asia. Uusien lentokoneiden on kyettävä vastaamaan monenlaisiin turvallisuusuhkiin – myös niihin, joista emme tänä päivänä vielä tiedä. 

Vartiolaiva 2025-hankkeen päällikkö, Rajavartiolaitoksen alusyksikön päällikkö, komentaja Marko Aheristo puolestaan muistuttaa, että Itämerellä tehdään paljon rauhanomaista yhteistyötä erityisympäristövahinkojen torjunnassa. Lisääntynyt liikennöinnin volyymi edellyttää parempaa kalustoa. 

– Suurkatastrofin sattuessa yhdenkään yksittäisen valtion kapasiteetti ei riitä yksin. Myös meillä täytyy olla kykyä pitkäkestoisiin operaatioihin ulkomerellä. Aluksen koolla on vaikutusta aluksen merikelpoisuuteen ja hyvä merikelpoisuus on puolestaan perusedellytys kaikelle työlle merellä, Aheristo sanoo. 

Rajavartiolaitoksen lentokone- ja laivahankinnat tukevat ja täydentävät toinen toistaan. Hankintojen myötä Rajavartiolaitos pystyy sekä toteuttamaan omia tehtäviään että palvelemaan muita viranomaisia nykyistäkin tehokkaammin, nopeammin ja varmemmin. 

Rajavartiolaitos vastaa rajojen valvonnan lisäksi meripelastuksesta ja merellisten ympäristövahinkojen torjunnasta, ja nämä sekä Rajavartiolaitoksen monet muut tehtävät edellyttävät uudenaikaista ja monikäyttöistä toimintakykyä niin merellä kuin ilmassa. Lentokone- ja laivahankkeilla Rajavartiolaitos varautuu myös tulevaisuuden uhkiin.

Kirjoittajat: Salla Nazarenko ja Eveliina Hannikainen. Artikkeli on julkaistu alun perin uudessa Rajamme vartijat 1/2021 -lehdessä. Lue koko lehti Rajavartiolaitoksen verkkosivuilta (pdf).

Raja - uutinen