Ovdadutkama áigge leat dutkojuvvon earret eará eahpiduvvon roava ruhtabassamat, roava behttosat, roava bivdorihkkosat ja roava luonddusuodjalanrihkus. Eahpiduvvon rihkkosat leat dáhpáhuvvan golmma bálgosa guovllus.

Guovddášrihkusbolesa ja Lappi Rádjegozáhusa ovdadutkan viiddes opmodat-, ekonomiija-, ja bivdorihkkosiid ollisvuođas Davvi-Sámi guovllus lea gárvánan. Ovdadutkama áigge leat dutkojuvvon earret eará eahpiduvvon roava ruhtabassamat, roava behttosat, roava bivdorihkkosat ja roava luonddusuodjalanrihkus. Ovdadutkanollisvuođas leat buohkanassii sullii 15 rihkkosis várohuvvon olbmo. Dagut eahpiduvvojit dáhpáhuvvan jagiid 2020–2025 áigge. 

Guovddášrihkusboles lea vástidan dán ollisvuođas ekonomiija- ja opmodatrihkkosiid dutkamis ja Lappi Rádjegozáhus bealistis lea vástidan bivdo- ja luonddusuodjalanrihkkosiid dutkamis. 

Guovddášrihkusboles lea dutkan golmma bálgosa guovllus dáhpáhuvvan eahpiduvvon bohccuid suoládemiid ja suoláduvvon bohccuid čiehkama. Ovdadutkama áigge bođii ovdan lassin eahpádus roava behttosiin spire- ja johtolatvahágiid buhtadusmeannudeamis. Geassemánus 2025 boles ja Lappi Rádjegozáhus barge Davvi-Sámi guovllus viessodutkamiid ja válde olbmuid gitta ja maid válde alcces duođaštusmateriála, mii laktása eahpiduvvon rihkkosiidda. Geasi ja čavčča áigge dutkamiin ožžojuvvon materiála mannojuvvui čađa ja olbmot jearahallojuvvojedje. 

– Ovdadutkanollisvuohta lea leamaš hui viiddis ja rihkusáššit, mat leat leamaš dutkama vuolde, leat čielggaduvvon govččolaččat. Mu ipmárdusa mielde gažaldagas lea okta viidámus boazodollui láktaseaddji ovdadutkanollisvuohta, muitala rihkusnjunušboleskomissára Teemu Mäntyniemi Guovddášrihkusbolesis.

Ruhtabassanrihkkosa oasil áššis eahpiduvvo, ahte áššeoamasteaddjiin suoláduvvon bohccot leat luobahuvvon ja sirdojuvvon váruhuvvon olbmuid dahje sin lagašbiire boazoopmodahkan ja opmodaga álgovuođđu lea jávkaduvvon dan láhkai, ahte bohccot leat merkejuvvon sin bealljemearkkaide, pilttáide dahje dolvojuvvon sin namas njuovahahkii.

Lappi Rádjegozáhus dutkkai guovžža lobihis bivddu.

Lappi Rádjegozáhus lea dutkan roava bivdo- ja luonddusuodjalanrihkkosiid, mat eahpiduvvojit dáhpáhuvvan giđđat 2025. Ollisvuhtii gullet máŋggat sierra dáhpáhusat, mat laktásit váldooasis guovžža lobihis bivdui boazodoalloguovllus. Ovdadutkama vuođul rihkkosiid motiivan lea leamaš boazovahágiid geahpedeapmi. 

Eahpiduvvon daguid áigi lei cuoŋo–miessemánnu 2025, dalle meahcis lea vel viidát muohta ja johtin mohtorgielkkáiguin lea vejolaš. Giđa muohtadiliin ealliid luottaid sáhttá álkit vuohttit, mii addá vejolašvuođa čuovvut daid beaktilit guhkesge mátkkiid. Seamma áigge viiddes ja hárvet ássojuvvon meahcceguovllut, ja molsašuddi dálkedilit váttásmahttet gohcima ja váikkuhit duođaštusaid seailumii.

– Ovdadutkamis háhkkojuvvon dieđu vuođul guovžžat leat ohccojuvvon ja gurrojuvvon mohtorgielkkáiguin, man maŋŋá eallit leat vuojehuvvon johtui ja daid johtima leat čuvvon ovttasráđiid máŋggat olbmot. Guovžža čuovvuma ulbmilin lea ovdadutkama vuođul leamaš vuojehit guovžžaid dakkár sadjái, gos daid sáhttá goddit. Dasa lassin guorramis leat sáhttán geavahit veahkkin beatnaga, muitala dutkamajođiheaddji, lutnánta Frans Hietanen Rádjegozihanlágádusa Lappi Rádjegozáhusas.

Dutkamis leat boahtán ovdan maiddái áššit dan birra, ahte doaimma birra leat sáhtán soahpat ovddalgihtii, ja ahte dáhpáhusaid maŋŋá lea geahččaluvvon gokčat luottaid ovdamearkka dihte dan láhkai, ahte lea vuddjojuvvon dáhpáhusbáikkiid badjel dahje sálaš lea sirdojuvvon eret. Ovdadutkama áigge lea boahtán ovdan maiddái stuorraspirelottiide čuohcan roava luonddusuodjalanrihkkosat. Ovdadutkama vuođul ráfáidahtton goaskimiid leat geahččalan bivdit gilláriin ja báhčit boaittobeale guovlluin. 

Dutkojuvvon ollisvuođain eahpiduvvojit sihke bivdu gáibiduvvon lobiid haga ja spiehkastatlohpeeavttuid vuostásaš meannudeapmi bivddu oktavuođas. Ovdadutkama vuođul bivddu leat sáhtán álggahit dilis, mas guovža ii leat leamaš spiehkastatlobi eaktudan vugiin bohcco ráđu guoras dahje njuolga dan lahkosis, muhto ealli lea gávdnon eará sajis meahcis ja vuojehuvvon johtui. Seamma láhkai dutkojuvvon áššiin boahtá čielgasit ovdan mohtorgielkká ávkin atnin bivddus lága vuostá. 

Ollisvuođa ovdadutkan lea gárvánan ja sirdojuvvon áššáskuhttinguorahallamii Davvi-Suoma áššáskuhttinguvlui. 

Jos áicat dán sullasaš eahpeáššálaš doaimma, amma válddát oktavuođa eiseválddiide.