Säädösvalmistelu ja laillisuusvalvonta

Rajavartiolaitoksessa tasa-arvo ja yhdenvertaisuus huomioidaan muun ohella säädösvalmistelussa, laillisuusvalvonnassa, virkamiehiä koskevassa päätöksenteossa ja asiakkaita kohdatessa. Erityisesti hallintolain 8 a luvun mukaisista hallintokanteluista saadaan tietoa siitä, miten asiakkaat kokevat tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuvan Rajavartiolaitoksen toiminnassa.

Rajavartiolaitoksessa arvioidaan sukupuoli- ja yhdenvertaisuusvaikutuksia osana säädösvalmistelua. Vaikutukset voivat olla välittömiä tai välillisiä, ja ne voivat syntyä eri tekijöiden yhteisvaikutuksesta ja erilaisten vaikutusketjujen kautta. Vaikutusten arvioinnilla edistetään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ja ehkäistään tilanteita, joissa lain soveltaminen johtaisi suoraan tai välilliseen syrjintään. Arvioinnissa noudatetaan valtioneuvoston lainvalmistelun vaikutusarviointiohjetta (2022) sekä sitä täydentäviä sosiaali- ja terveysministeriön opasta Sukupuolivaikutusten arvioiminen lainsäädäntöhankkeissa (2007) ja sisäministeriön Yhdenvertaisuusvaikutusten arvioinnin ohjetta (2014). Lisäksi Hallituksen esitysten laatimisohjeet -opasta (2019) noudatetaan vaikutusten kuvaamisessa lopullisessa hallituksen esityksessä.

Sukupuoli- ja yhdenvertaisuusvaikutuksia arvioidaan selvittämällä etukäteen lainsäädännön erilaisten toteuttamistapojen vaikutuksia naisten, miesten ja sukupuolten tasa-arvon kannalta sekä syrjimättömyyden ja eri väestöryhmien yhdenvertaisuuden toteutumisen näkökulmasta. Valmistelussa arvioidaan nykytilaa, tunnistetaan ehdotetun lainsäädännön vaikutuksia ja päätetään vaikutusarvioiden tarpeesta ja toteutuksesta. Vaikutuksia arvioidaan selvitysten, asiantuntijoiden ja sidosryhmien avulla. Arvioinnin tulokset kirjataan. Yhdenvertaisuuden edistämiseksi tulee kuulla myös eri väestöryhmien ja syrjinnän vaarassa olevien ryhmien edustajia. Kuulemisessa noudatetaan säädösvalmistelun kuulemisopasta (2016), joka koostuu valtioneuvoston periaatepäätöksestä ja oikeusministeriön suosituksista. Vaikutusarvioinnit tehdään yleensä yhteistyössä hankkeeseen osallistuvien tahojen kanssa, ja lausuntopalautteesta voidaan saada lisätietoja. 

Laillisuusvalvonnassa on kiinnitetty erityistä huomiota kantelutapauksiin, joissa on esitetty väite syrjinnästä tai epäasiallisesta käyttäytymisestä. Hallintokanteluissa on usein kyseessä joko pelkästään tai muun asian ohella virkamiehen epäasialliseksi koettu käyttäytyminen. Virkamiehen käyttäytyminen ja asenne vaikuttavat suuresti asiakkaan kokemukseen yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumisesta. Virkamiehen kielteiseksi koettu asenne tai käyttäytyminen vaikuttaa usein kanteluissa esitettyihin syrjintäväitteisiin, vaikka väitteet eivät välttämättä myöhemmin osoittautuisi paikkaansa pitäviksi. Myös muun muassa virkamiesten koulutus, osaaminen ja kielitaito sekä tulkkaamisen laatu vaikuttavat asiakkaan kokemukseen. Rajavartiolaitoksen tulee jatkossa huolehtia, että virkamiehet ovat saaneet tarvittavan koulutuksen tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvistä asioista.

Kielellisten oikeuksien toteutuminen on keskeinen osa esimerkiksi rajavalvontaa ja -tarkastuksia, neuvontaa sekä esitutkinnan suorittamista.  Kanteluiden kautta on ilmennyt, että ruotsinkielisen väestön kielellisten oikeuksien (PL 17 §:n 2 mom.) toteutumiseen liittyy toisinaan haasteita. Jokaisella on kansalaisuudestaan riippumatta oikeus saada Rajavartiolaitokselta palvelua suomeksi tai ruotsiksi. Myös muita kieliä kuin suomea ja ruotsia puhuvien henkilöiden kielellisistä oikeuksista on huolehdittava asianmukaisesti. Haasteen muodostaa usein se, että esimerkiksi itärajalla palvelevat virkamiehet eivät arjessaan pääse käyttämään ruotsin kieltä. Yllättävissä ja nopeasti muuttuvissa tilanteissa kielen käyttäminen virantoimituksessa saattaa olla haasteellista, jos kielitaitoa ei ole ylläpidetty valmistumisen jälkeen. Kielellisten oikeuksien toteutumista edistää se, että niiden merkitys tuodaan riittävästi esiin jo rajavartijan peruskurssilla ja tähän on viime vuosina panostettu. Opiskelijoilla ja työelämässä olevilla Rajavartiolaitoksen virkamiehillä on oltava riittävät mahdollisuudet opiskella ruotsia/suomea. Useissa tilanteissa pärjää peruskielitaidolla ja alan ydinsanastolla. Tarvittaessa paikalle tulee pyytää ruotsia/suomea paremmin osaava kollega ja viime kädessä on käytettävä tulkkia. Myös muiden kielien kohdalla on huolehdittava tulkitsemisesta ja tarvittaessa asiakirjojen kääntämisestä kielelle, jota henkilö riittävästi ymmärtää, ettei hänen oikeusturvansa vaarannu. 

Lapin rajavartioston toiminta-alueella Rajavartiolaitoksella on velvollisuus saamen kielilain (1086/2003) mukaisesti tarjota palveluita saamen kielellä. Saamen kielen osalta tulee varmistaa, että Lapin rajavartiostossa palvelevalla henkilöstöllä on tarvittava saamen kielen taito ja lisäksi tulee osaltaan kartoittaa mahdollisuudet opiskella ja ylläpitää kielitaitoa myös saamen osalta. Kielitaito tulee huomioida rekrytointivaiheesta alkaen. Lisäksi Lapin rajavartioston toiminta-alueella tulee huolehtia siitä, että tiedotteet ja opasteet laaditaan myös saamen kielellä. Saamelaisten oikeudet huomioidaan aina, kun Rajavartiolaitoksen toiminta vaikuttaa saamelaisiin tai heidän kieleensä, kulttuuriinsa, elinkeinoihinsa tai asuinalueisiinsa. Tämän osalta huomioimme saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 9 §:n mukaisen neuvotteluvelvoitteen toiminnassamme.

Joissakin kanteluissa on myös noussut esiin rajavartioasemien esteettömyys ja etnisen profiloinnin kielto (UlkL 129 a §:n 3 mom.). Jälkimmäiseen on kiinnitettävä huomiota erityisesti ulkomaalaisvalvonnassa. Eräässä yhdenvertaisuusvaltuutetun ratkaisemassa kanteluasiassa ulkomaalaisvalvonnan kohteeksi valikoitunut henkilö koki tulleensa syrjityksi. Yhdenvertaisuusvaltuutettu saattoi Rajavartiolaitoksen tietoon suosituksia, joiden avulla se katsoo edelleen voitavan vahvistaa syrjinnän kiellon vastaista toimintaa. Suositusten perusteella Rajavartiolaitos päivittää ulkomaalaisvalvontaohjeiden sisällön. Lisäksi opetuksessa ja päivittäisessä johtamistoiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota yhdenvertaisuuteen ja syrjimättömyyteen. Lisäksi etnisen profiloinnin kieltoa korostetaan ulkomaalaisvalvontaa koskevissa koulutuksissa. Asiakkaalle tulee kertoa selkeästi ja asiallisesti, miksi esimerkiksi hänen henkilöllisyytensä tai kansalaisuutensa selvitetään tai muu toimenpide tehdään. Rajanylityspaikkojen esteettömyyttä edistetään kaikin toteutettavissa olevin toimenpitein. Rajavartiolaitos voi tarvittaessa olla yhteydessä rajanylityspaikkojen rakennusten osalta Senaatti-kiinteistöihin ja liikennealueiden osalta ELY-keskuksiin. 

Uskonnonvapauteen sisältyvä negatiivinen uskonnonvapaus, eli oikeus olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan ja olla osallistumatta uskonnonharjoittamiseen vasten tahtoaan tai vakaumustaan, on noussut esiin eduskunnan oikeusasiamiehelle tehdyssä kantelussa koskien työajalla pidettävää jouluhartautta. Asian käsittely on edelleen kesken eduskunnan oikeusasiamiehellä. Yhdenvertaisen kohtelun edistämiseksi Rajavartiolaitoksen esikunta on jo käsittelyn kuluessa katsonut perustelluksi varmistaa vaihtoehtoisen tilaisuuden järjestäminen henkilöille, jotka eivät halua osallistua evankelis-luterilaiseen tilaisuuteen.