Rajavartiolaitoksen palkkausjärjestelmä ja palkkakartoitus
Rajavartiolaitoksen kannustava ja oikeudenmukainen palkkausjärjestelmä perustuu tehtävän vaativuuteen ja henkilökohtaiseen työsuoritukseen sekä pätevyyteen. Järjestelmän tavoitteena on tukea Rajavartiolaitoksen toimintaa, eri yksiköiden toiminnallisia erityispiirteitä, johtamista ja tuloksellista toimintaa. (RVLPJTARKVES 22.4.2005 (VM 3.5.2005) päivitetty 20.6.2022.)
Rajavartiolaitoksessa kuukausipalkkaus muodostuu tehtävän vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta, henkilökohtaisesta palkanosasta sekä mahdollisesta takuupalkkauksesta. Henkilökohtainen palkanosa koostuu suoritusosasta, kokemusosasta ja mahdollisesta erityisosasta. Lisäksi järjestelmässä on määritelty tiettyjä tehtäviä koskevia lisäpalkkioita, joita Rajavartiolaitoksen virkamiehille maksetaan.
Tehtävien vaativuutta arvioitaessa sukupuolella tai muilla henkilöön liittyvillä tekijöillä ei ole merkitystä. Siviiliviroissa ja erikoisupseerien osalta kokemusosa määräytyy korkeamman tason 2 mukaan, jonka avulla pyritään parantamaan edellä mainituissa henkilöstöryhmissä palvelevien palkkausta sekä tasaamaan viraston vähäisempiä sisäisiä urapolkumahdollisuuksia ja tavanomaista sotilasvirkaa pidempiä virkauria. Rajavartiolaitoksessa tasa-arvovaikutuksia arvioidaan jokaisen virkaehtosopimusneuvottelun yhteydessä ja vaikutusten arviointi on myös osa jatkuvaa toimintaa. Arviointi toteutetaan valtiovarainministeriön antaman määräyksen mukaan (VM:n määräys VN/6847/2023-VM-1, Sopimuskauden 2023-2025 toimeenpano- ja neuvottelumääräykset, 12).
Rajavartiolaitoksen henkilöstön palkkoja on tarkasteltu sukupuolittain jaoteltuna tehtävän vaativuustason ja henkilökohtaisen suoritusosan mukaan. Koska Rajavartiolaitoksen sukupuolijakauma on epätasainen ja naisten määrä viranhoitajista on verrattain pieni, on tämän tarkastelun pohjalta vaikea tehdä tilastollisesti luotettavaa arviointia. Lisäksi suoritusosia tarkasteltaessa on huomioitava, että samassa vaativuusluokassa voi olla tehtävänhoitajia uransa alkupäästä sekä jo pidemmän uran Rajavartiolaitoksella tehneitä. Tämä saattaa aiheuttaa keskiarvojen osalta merkittäviäkin eroja.
Koska samasta tai samanarvoisesta työstä on saatava sama palkka, on tarkoituksenmukaista tarkastella naisten ja miesten sijoittumista organisaatiossa nimenomaan vaativuusluokittain jaoteltuna. Rajavartiolaitoksen palkkausjärjestelmässä tehtäväkohtainen palkka määräytyy tehtävän vaativuusluokan perusteella ja näin ollen vaativuudeltaan samanarvoisissa tehtävissä saa saman, tehtävän vaativuuden mukaisen peruspalkan. Kaikki tehtävät arvioidaan tehtävien sisällön perusteella ja näin ollen tehtävän hoitajan sukupuolella tai muilla henkilöön liittyvillä tekijöillä ei ole vaikutusta tehtävän vaativuutta arvioitaessa. Samannimisiä tehtäviä sijoittuu myös eri vaativuusluokkiin, sillä tehtävien sisällöt poikkeavat vaativuudessaan toisistaan. Sisällöiltään yhtä vaativiksi arvioidut tehtävät sijoittuvat samaan vaativuusluokkaan tehtävänimikkeestä riippumatta. Näin ollen saman vaativuusluokan sisällä voi olla monia eri tehtävänimikkeitä. Mahdolliset erityislisät ja lisäpalkkiot ovat tehtäväkohtaisia ja näin ollen tehtävän hoitajan sukupuolella tai muilla siihen verrattavilla ominaisuuksilla ei ole merkitystä niiden maksamiseen.
Miehet ovat useimmiten vaativuustasolla 17,5 ja naiset tasolla 16,0. Miesten osalta tilanne on sama kuin edellisessä kartoituksessa. Naisten osalta tilanne on muuttunut yhdellä vaativuusluokalla ylöspäin, sillä edellisessä kartoituksessa naiset sijoittuivat useimmin tasolle 15,5. Naisten tehtävänimike vaativuusluokassa 16,0 on useimmiten suurtalouskokki, kokki tai ravitsemistyöntekijä. Miesten osalta yleisimmät tehtävänimikkeet vaativuusluokassa 17,5 ovat koiranohjaaja tai rajatarkastaja vanhempi. Rajatarkastaja nuoremman ja rajatarkastaja vanhemman osalta tehtävänimike riippuu uran vaiheesta, ja näin ollen nimike ei liity tehtävän hoitajan sukupuoleen.
Naisten osuus vaativuustasojen yläpäässä on edelleen pieni. Rajavartiolaitoksessa otettiin vuonna 2019 käyttöön uusi keskijohdon työaikamuoto, jonka piiriin kuuluvat virastotyöaikaa tekevät virkamiehet, jonka tehtäväkohtainen palkkaus määräytyy vähintään vaativuusluokan 25,5 ja enintään vaativuusluokan 27,5 mukaisesti. Virkamies, jonka tehtäväkohtainen palkkaus määräytyy vähintään vaativuusluokan 28,0 mukaisesti, on johtavassa asemassa oleva virkamies. (9.4.2013 TARKVES RVLTAS (TARKVES 9.5.2023). Keskijohtoon kuuluvista 131 henkilöstä 20 on naisia ja näistä 19 työskentelee Rajavartiolaitoksen esikunnassa. Vaativuusluokkien mukaisessa johtavassa asemassa olevista 28 henkilöstä 24 on miehiä ja 4 naisia. Edellisessä tarkastelussa 2021 johtavassa asemassa ei ollut yhtään naista. Lisäksi Rajavartiolaitoksessa työnantajavirkamiehinä euromääräisellä palkkauksella palvelee 25 virkamiestä, joista kaksi on naisia. Työnantajavirkamiehissä naisten määrä on säilynyt ennallaan.
Henkilökohtaista palkanosaa tarkasteltaessa sekä naiset että miehet sijoittuvat useimmin suoritustasolle 11, joka vastaa 30,55 prosenttia tehtäväkohtaisesta palkanosasta. Tilanne on pysynyt samana vuonna 2011 tehdystä vertailusta alkaen. Suoritustasoille 3‒5 (10,10 %‒14,7 %) sijoittuvat pääsääntöisesti uudet virkamiehet ennen ensimmäistä suoritusarviointiaan. Tarkempi kuvaus naisten ja miesten sijoittumisesta suoritustasoille on nähtävillä alla olevassa kuviossa. Taulukossa ei ole mukana henkilöitä, joiden suoritusosa määräytyy euromääräisenä. Esimerkkinä voidaan mainita työnantajavirkamiehet, määräaikaiseen virkasuhteeseen nimetyt, joiden palkka on tehtäväkohtainen, ja virkamiehet, joiden tehtävän vaativuus on muuttunut eikä suoritusarviointia ole vielä tehty.
Rajavartiolaitoksen henkilöstötutkimuksessa 2022 henkilöstön kokemus palkkauksen oikeudenmukaisuudesta oli 2,96 asteikon ollessa 1‒5. Verrattuna vuoden 2020 kyselyn tuloksiin, kokemus oli hieman heikentynyt (2020; 3,02). Sukupuolten välillä verrattaessa naiset (3,00) kokevat palkkauksen oikeudenmukaisemmaksi kuin miehet (2,96). Kun vertailu tehdään viran mukaan, kokevat siviiliviroissa palvelevat (3,03) palkkauksen oikeudenmukaisemmaksi kuin sotilasvirassa palvelevat (2,95).