Rajavartiolaitoksen organisaatio- ja henkilöstörakenne
Rajavartiolaitokseen kuuluvat hallintoyksikköinä Rajavartiolaitoksen esikunta, neljä rajavartiostoa, kaksi merivartiostoa, Vartiolentolaivue sekä Raja- ja merivartiokoulu. Rajavartiolaitoksen sisäinen järjestys on sotilaallinen. Rajavartiolaitoksen henkilöstörakenne kuvataan sukupuolittain vuosittain Rajavartiolaitoksen tilinpäätöksessä. Henkilöstöä on 2023 vuoden huhtikuussa 3 070. Naisten osuus henkilöstöstä on 16 prosenttia. Osuus on kasvanut yhdellä prosenttiyksiköllä kahden vuoden aikana. Henkilöstön keski-ikä on 40,5 vuotta. Miesten keski-ikä on 40 vuotta ja naisten puolestaan 42 vuotta. Rajavartiolaitoksen henkilöstön sukupuolijakauma on esitetty kuviossa Naisten ja miesten osuus henkilöstöstä.
Rajavartiolaitoksen sisäinen järjestys on sotilaallinen, mistä syystä 85 prosenttia viroista on sotilasvirkoja (kuvio Henkilöstö sotilas- ja siviiliviroissa). Tämä selittää osaltaan myös henkilöstön matalampaa keski-ikää, sillä sotilaseläkkeisiin liittyen sotilasviranhoitajien eläkeikä on matalampi.
Rajavartiolaitoksen tehtävät ovat jakautuneet selkeästi sukupuolittain. Raja- ja merivartijoista 9,7 prosenttia sekä upseereista 3,3 prosenttia on naisia. Naisten osuus sotilasviroista on kasvanut 1,3 prosenttiyksiköllä vuoteen 2021 verrattuna. Vuonna 2021 naisten osuus sotilasviranhaltijoista oli 7 prosenttia, kun vuoden 2023 huhtikuussa se on 8,3 prosenttia. Voidaankin todeta, että tasa-arvon kannalta suunta on oikea, sillä naisten osuus sotilasviranhaltijoista on jo useamman vuoden peräkkäin ollut nousujohteinen.
Rajavartiolaitoksen strategiaan 2027 on kirjattu tavoitteeksi naisten osuuden lisääminen rajavartijoissa 10 prosenttiin (Rajavartiolaitoksen strategia 2027, 11). Vuonna 2021 naisten osuus rajavartijoista oli noin 8 prosenttia, kun vuonna 2023 se on 9,7 prosenttia, jolloin ollaan hyvin lähellä tavoitetta. Elokuussa 2021 Maanpuolustuskorkeakoulusta valmistui Rajavartiolaitokseen kaksi naisupseeria ja elokuussa 2022 yhteensä kolme naisupseeria. Varusmieskoulutuksen osalta Rajavartiolaitoksessa Pohjois-Karjalan rajavartioston rajajääkärikomppaniassa koulutetaan myös vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutuvia naisia. Strategian linjausten mukaisesti naisten hakeutumista rajavartijan peruskursseille on pyritty tietoisesti lisäämään. Rekrytoinnissa on käytetty positiivista erityiskohtelua antamalla naishakijoille lisäpiste vapaaehtoisen asepalveluksen suorittamisesta sekä käyttämällä matalampia vaatimusrajoja 12 minuutin juoksutestissä (Rajavartiolaitoksen tilinpäätös 2022, 21).
Suurin osa Rajavartiolaitoksen siviilitehtävistä on tuki- ja hallintotehtäviä. Vartiostojen esikunnissa ja Rajavartiolaitoksen esikunnan erilaisissa suunnittelu- ja asiantuntijatehtävissä on naisia ja miehiä. Siviilitehtävien osalta sukupuolijakauma poikkeaa Rajavartiolaitoksen kokonaisjakaumasta naisten osuuden ollessa 60 prosenttia.
Tukitoimintojen keskittäminen on lisännyt siviilihenkilöstön etenemistä urallaan ja avannut enemmän asiantuntija- ja esihenkilötehtäviä siviilihenkilöille. Siviilihenkilöstöä on rekrytoitu upseereiden ja rajavartijoiden aikaisemmin hoitamiin johto-, asiantuntija- ja hallinnollisiin tehtäviin. Näin sotilasvirassa olevia rajavartiomiehiä vapautetaan operatiivisten tehtävien hoitamiseen ja samalla mahdollistetaan siviilihenkilöstölle aikaisempaa paremmat mahdollisuudet sekä horisontaaliseen että vertikaaliseen uralla etenemiseen Rajavartiolaitoksen sisällä. Tehtävän mukaisella koulutuksella tuetaan siviilihenkilöstön työssä kehittymistä. Lisäksi siviilitehtävissä omaa osaamista on mahdollista kehittää hakeutumalla tehtäväkiertoon sisäasiain- ja valtionhallinnon sisällä.
Osana Rajavartiolaitoksen tasa-arvosuunnitelmaa tilinpäätöksen toimintakertomuksessa seurataan henkilöstön perhevapaiden käyttöä ja koulutukseen pääsyä sukupuolittain jaoteltuna (Rajavartiolaitoksen tilinpäätös 2022, 27–28).