Rajatarkastukset

Rajatarkastukset ovat Rajavartiolaitoksen yksi julkisesti näkyvimmistä tehtävistä ja asiakaskohtaamisia on vuosittain huomattava määrä. Ennen koronaviruksen aiheuttamaa pandemiaa Rajavartiolaitos teki vuodessa lähes 17 miljoonaa rajatarkastusta. Pandemian jälkeen rajaliikenteen määrä on lähtenyt nousuun, mutta siihen ovat vaikuttaneet Venäjän kansalaisiin kohdistuneet matkustusrajoitteet. Ihmisten tasa-arvoisella ja yhdenvertaisella kohtelulla rajatarkastuksissa saavutetaan merkittävä vaikuttavuus koko Rajavartiolaitoksen toiminnan kannalta.

Rajatarkastusten kohdentamisen osalta syrjinnän mahdollisuus on lähtökohtaisesti poissuljettu, koska jokainen Euroopan unionin ulkorajan ylittävä henkilö tarkastetaan. Tarkastuksen ainoa edellytys on rajanylitysaikomus ja tarkastettava itse on sen osalta aloitteellinen. Tilanteessa, jossa sisärajavalvonta on väliaikaisesti palautettu, rajatarkastuksia voidaan suorittaa poikkeuksellisesti myös sisärajat ylittäville henkilöille. 

Rajatarkastukset ja niihin liittyvät toiminnot perustuvat aina voimassa olevaan lainsäädäntöön. Keskeisimpinä toimintaa ohjaavina erityislakeina voidaan pitää rajavartiolakia (578/2005), hallintolakia, ulkomaalaislakia (301/2004) sekä tietyissä tapauksissa poliisilakia (872/2011) ja esitutkintalakia (805/2011). Ihmisten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus on huomioitu jo lakeja säädettäessä ja niiden vaatimukset syrjimättömästä kohtelusta on opetuksen kautta sisällytetty jokaisen rajavartijan peruskoulutukseen. Koulutuksen aikana tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyviä kysymyksiä käsitellään laajasti eri asiayhteyksissä niin teoreettisen lakikoulutuksen kuin käytännöllisten tilanneharjoitteiden kautta. Opintojen aikana suoritettavissa työharjoitteluissa eri tehtäväalueisiin liittyviä käytännön toimenpiteitä opitaan todellisessa toimintaympäristössä. Koulutusta jatketaan työyksiköissä ohjatusti ja suunnitellusti toteutettavassa perehdytyksessä.

Schengenin rajasäännöstössä (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/399) ja ulkomaalaislaissa säädetään Suomeen pyrkivän ulkomaalaisen maahantulon edellytyksistä. Rajatarkastaja arvioi tarkastettavaa aina näistä lähtökohdista ja mahdolliset hallintopäätökset perustuvat aina voimassa oleviin säädöksiin ja päätöksiin. Syrjintäperusteen mahdollisesti muodostavat henkilöön liittyvät syyt eivät kansalaisuutta lukuun ottamatta liity suoraan maahantulon edellytyksiin eivätkä viime kädessä vaikuta henkilön maahanpääsyyn. On kuitenkin tunnistettava, että niillä voi olla vaikutusta maahanpääsyyn epäsuorasti esimerkiksi tilanteissa, joissa matkustaja ei oma-aloitteisesti osaa tai uskalla tuoda esille maahantuloon vaikuttavaa arkaluontoista asiaa. Koulutuksen ja kokemuksen kautta kehittyvällä kulttuureiden ja ihmisten tuntemuksella voidaan ehkäistä ja tunnistaa yleisimpiä tämän kaltaisia tilanteita. Viranomaisella on myös hallintolain mukaisesti tilanteissa johtovastuu eli rajatarkastajan on viranomaisena ohjattava prosessia ja pyrittävä oma-aloitteisesti selvittämään asiaan liittyvät ja olennaisesti vaikuttavat tekijät, vaikka tarkastettava ei niihin itse vetoaisi.

Lähtökohtana on aina, että asiakas saa palvelua omalla äidinkielellään (suomi, ruotsi, saame) tai kielellä, jota ymmärtää riittävästi. Käytännössä Rajavartiolaitoksessa palvelukielinä korostuvat lisäksi englanti ja venäjä. Viittomakieltä käyttävien henkilöiden kanssa asioinnissa hyödynnetään muun muassa erilaisia apuvälineitä, kuten mobiililaitteita. Hallintolain 26 §:n mukaisesti tarvittaessa apuna käytetään tulkkia. Rajavartiolaitoksella on käytössään kattavat tulkkauspalvelut. 

Tilanteissa, joissa asiakkaalle tehdään turvallisuustarkastus, sen suorittaa lähtökohtaisesti asiakkaan kanssa samaa sukupuolta edustava virkamies. Näin toimitaan asiakkaan toiveesta myös matkatavaroiden osalta. Tarvittaessa asiakkaalta kysytään, kumpaa sukupuolta hän haluaa tarkastajan olevan. Mikäli työvuorossa ei ole saatavilla tarkastettavan kanssa samaa sukupuolta edustavaa virkamiestä ja tarkastus on välttämätöntä tehdä, voidaan tarkastus tehdä myös eri sukupuolta olevan henkilön toimesta erityistä hienotunteisuutta noudattaen. Mahdollisuuksien mukaan pyydetään tukea muilta viranomaisilta. Rajavartiolaitoksen virkamiehillä on koulutuksensa ansiosta hyvät valmiudet kohdella tarkastuksen kohteena olevia henkilöitä yhdenvertaisesti ja kunnioittavasti. Rajavartiolaitoksen tulee jatkossa huolehtia, että koulutuksessa otetaan huomioon myös sukupuoleen liittyvät teemat, kuten sukupuolen moninaisuus. 

Eri uskontokuntien ja kulttuurien osalta eri asioiden huomioiminen rajatarkastuksissa on erityisen tärkeää. Sukupuolen, käytänteiden ja tapojen kunnioittaminen korostuu. Esimerkiksi islaminuskoisten osalta huomioidaan toisen linjan tarkastuksissa se, että nainen ei voi riisua huntuaan miehen läsnä ollessa ja miehen ei ole sopivaa koskettaa naista tuntomerkkien ottamisen yhteydessä. Tarvittaessa tuntomerkkien ottamisen hoitaa naispuolinen virkamies. Jos on välttämätöntä, että tarkastuksen tekee tarkastettavan kanssa eri sukupuolta oleva henkilö, niin tilanteessa noudatetaan erityistä hienotunteisuutta. Toisinaan naispuolisen asiakkaan on helpompi lähestyä naispuolista virkamiestä ja esimerkiksi ihmiskauppatapauksissa asialla voi olla rikoksen paljastumisen kannalta ratkaiseva merkitys. Eri kulttuureihin liittyvien tapojen kunnioittaminen on olennainen osa rajatarkastuksia. Myös jatkossa virkamiehille tulee antaa koulutusta eri kulttuureihin sisältyvistä käytösnormeista. 

Rajanylityspaikoilla varmistetaan, että rajatarkastukset voidaan suorittaa joustavasti ja henkilöiden erityistarpeet huomioiden. Liikuntarajoitteisten henkilöiden osalta tarkastustilanteissa tulee huomioida mahdolliset puutteet rajanylityspaikan esteettömyydessä sekä tarvittavilta osin mukauttaa omaa toimintaa. Tarkastus suoritetaan tarvittaessa menemällä asiakkaan luokse, esimerkiksi kuljetusvälineen luokse tai muuten tarkastustilan ulkopuolelle. Esteettömyys ja tiedon saavutettavuus tulee huomioida olennaisilta osin myös näkörajoitteisten ja lukutaidottomien henkilöiden osalta. Rajatarkastustilat suunnitellaan yhdessä tilojen omistajan kanssa siten, että esteetön kulku on tarkastuksen kaikissa vaiheissa mahdollista. Kuulorajoitteisten henkilöiden osalta kommunikointi suoritetaan tarvittaessa paperilla tai nykyään usein myös matkapuhelimen avustuksella. Myös rajatarkastuksessa käytettävään tekniikkaan ja automatisaatioon liittyvissä ratkaisuissa otetaan huomioon, että ihmisryhmät, joilla on erityistarpeita, voivat hyötyä näistä ratkaisuista ja tulla asianmukaisesti huomioiduksi. 

Rajatarkastusten osalta junassa suoritettavat tarkastukset muodostavat oman kokonaisuuden, koska ympäristö poikkeaa monin tavoin kiinteästä rajatarkastuspisteestä. Asiakkaiden näkökulmasta tarkastus on joustava, sillä rajatarkastaja tulee suoraan asiakkaan luokse ja on fyysisesti samalla tasalla asiakkaan kanssa. Vastaavasti taas tilanteessa ei ole samanlaista yksityisyyttä kuin kiinteissä tarkastuspisteissä. Turvallisuustarkastukset suoritetaan tarvittaessa väljemmässä tilassa junavaunujen välissä ja toisen linjan tarkastukseen varatulla alueella. Junassa on erityisen tärkeää huomioida yksityisyyden suoja ja henkilökohtaisemmat tarkastukset suoritetaan aina junassa olevissa lukittavissa hyteissä.

Yksittäisellä rajavartijalla on suuri vastuu ihmisten tasa-arvoisesta ja yhdenvertaisesta kohtelusta asiakastilanteissa. Koulutuksella on keskeinen merkitys tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Perus- ja ihmisoikeudet ja sitä kautta ihmisten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus tulee huomioida koulutuksessa kautta linjan, ei vain erillisinä kokonaisuuksina. Työntekijöillä tulee olla riittävä kielitaito, jota tulee ylläpitää myös perusopintojen jälkeen tarvittavilta osin. Lisäksi henkilöstölle tulee tarjota riittävää koulutusta esimerkiksi eri kulttuureihin, uskontoihin ja vakaumuksiin sekä vammaisuuteen ja toimintarajoitteisiin ja haavoittuviin ihmisryhmiin liittyvistä asioista, jotta nämä asiat osataan ottaa huomioon eri tilanteissa. Keskeistä on asiakkaan yksilöllinen kohtaaminen ja kuuleminen, jotta tarvittavat toimenpiteet osataan tehdä tilanteeseen sopivalla tavalla. Tarvittaessa tulee laatia myös ohjeet tyypillisimpiin luonteeltaan arkaluontoisiin tilanteisiin, joita työssä kohdataan. Lisäksi työntekijöiden tulee aina tuntea voimassa oleva lainsäädäntö ja ohjeistus myös tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvien kysymysten osalta. Tältä osin korostuu myös omien toimivaltuuksien tunteminen aukottomasti. Keskeinen merkitys on aina myös rajatarkastajan omalla käyttäytymisellä ja kyvyllä olla provosoitumatta, vaikka asiakkaan käyttäytyminen olisi tarkoituksella provosoivaa. 

Rajatarkastukset ovat keskeinen osa sisäisen turvallisuuden työtä, mutta käytännön sisältö on mitä suuremmissa määrin sosiaalista vuorovaikutusta ja asiakaspalvelua. Tämän näkökulman huomioiminen paitsi edistää tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista, niin myös tehostaa rajatarkastusten perimmäisen tarkoituksen, rajaturvallisuuden ylläpitämisen, täyttämistä. Tältä osin korostuu myös tavoite rekrytoida raja- ja merivartijan tehtäviin enenevässä määrin naisia, jotta pystymme eri tilanteissa täyttämään lain velvoittamat vaatimukset sukupuolen osalta esimerkiksi henkilöntarkastuksen osalta.