Rávvagat rádjerasttildeapmái (Korona) 

4. Ruossalastindámppaid rittus galledeapmi

EU- dahje Schengen-guovllu olggobealde boahtán ruossalastindámppa mátkkošteaddjit sáhttet fitnat eatnamis, jus sis lea duođaštus dohkkehuvvon covid-19 -boahkkoráiddus dahje Eu:a digitála koronaduođaštus veallel guhtta mánu áigi buhccojuvvon covid-19 -dávddas. Eu- ja Schengen-riikkain boahtán ruossalastindámppa mátkkošteaddjiid eatnamis fitnan lea lobálaš almmá ráddjehusaid haga.

5. Mearrádus riikii boahtimis dahkko rádjádárkkistusa oktavuođas

Rádjegozáhuslágádus ii mieđit ovdalobi riikii boahtima várás. Riikii boahtima birra mearriduvvo álo rádjádárkkistusa oktavuođas. 

Mátkkoštanáššegirjjit

Suoma riikkavuložis galgá leat riikkas vuolggedettiin hálddus gáibiduvvon mátkkoštanáššegirji.

Olgoriikkalaččas galgá leat gáibiduvvon mátkkoštanáššegirji ja dárbbu mielde gáibiduvvon visum dahje orrunlohpi.

Davviriikkaid riikkavuložii lea doarvái Davviriikkaid gaskasaš johtalusas dat, ahte olmmoš bastá čujuhit identitehtas.

Pássa ja eará mátkkoštanáššegirjjit.

Suoma mieđihan orrunlohpi

Supmii sáhttá boahtit Suoma mieđihan orrunlobiin. Rádjadárkkistusas galgá čájehit orrunlohpekoartta.

Suoma mieđihan orrunlobiin riikii boahtán olbmo fárus sáhttá boahtit mánná/olmmoš guhte lea su fuolaheami vuollásaš.

Bákkuheaddji bearašáššit

Supmii sáhttá boahtit bákkuheaddji bearašáššiid dihtii. Bákkuheaddji bearašášši lea ovdamearkka dihtii iežas máná riegádeapmi, lagašoapmahačča duođalaš buohcuvuođadáhpáhus, iežas heajat dahje servvoštallangaskavuohta.

Maiddái Suomas ássi iežas vuolleahkásaš máná deaivama sáhttá geahččat bákkuheaddji bearašáššin.

Servvoštallangaskavuohta

Supmii sáhttá boahtit servvoštallangaskavuođa vuođul.

Servvoštallangaskavuhtii gullet náittosdilis ja bissovaččat oktasaš dállodoalus náittosdillelágan ealli olbmot sohkabealis fuolatkeahttá. Dán sajis dohkkehit maiddái párragaskavuođaid guovtti jagi boatkanmeahttun ovttas ássama gáibádusa haga. Lassin servvoštallangaskavuohtan dohkkehit ovdamearkka dihtii váldonjuolggaduslaš eará riikkain ássama, ng. gáiddusservvoštallama, ja earát stáđásman ovttas leahkima hámit.

Vuolggasajis rádjadárkkistusas luohttit mátkkošteaddji iežas almmuhussii servvoštallangaskavuođas, ovttaskas dáhpáhusain sáhttit jearrat dárkilut dieđuid. Riikii boahtin servvoštallangaskavuođa vuođul lea lobálaš Suoma riikkavuložiid servvoštallanguimmiid lassin maiddái Suomas ássi EU-/ Schengen-riikkavuložiid ja sin bearašlahtuid ja Suomas orrunlobiin Suomas orru goalmmát riikka riikkavuložiid servvoštallanguimmiide. Servvoštallangaskavuođa vuođul riikii boahtti olbmo fuolaheami vuollásaš olmmoš sáhttá maiddái boahtit Supmii.

Bákkuheaddji persovnnalaš sivat

Supmii sáhttá boahtit bákkolaš bearašáššiid dihtii riikkain ja guovlluin, mat leat mátkkoštanráddjehusaid biires. Bákkuheaddji persovnnalaš sivvan dulkot persovnnalaš mieldeorruma gáibideaddji dahje ovddalgihtii árvitmeahttun siva, mii ii gierdda ájiheami ja boađekeahttá báhcin dagahivččii diliid vuhtiiváldimiin mearkkašahtti hehttehusa. Bákkuheaddji persovnnalaš sivva sáhttá leat ovdamearkka dihtii oassálastin lagašoapmahačča hávdádeapmái. Bákkuheaddji persovnnalaš sivaid árvvoštallet dáhpáhusa mielde rádjadárkkistusa oktavuođas. Juos lea vejolaš váldit fárrui dili duođašteaddji áššegirjjiid, dat sáhttá dahkat rádjadárkkistusa njuovžilabbon.

Bákkuheaddji persovnnalaš sivvan sáhttá geahččat maiddái Suomas giddodaga oamasteaddji olbmo riikii boahtima, go son boahtá čađahit iežas giddodahkii vealtameahttun bajásdoallamii ja/ dahje fuolahussii laktáseaddji doaibmabijuid, mat eai gierdda ájiheami ja olbmo boađekeahttá báhcin dagahivččii diliid vuhtiiváldimiin mearkkašahtti hehttehusa giddodahkii.

Oassálastin oahppolágádusa sisabeassaniskosii, jus oassálastin eaktuda fysalaš mieldeorruma, gávnnahuvvo maid ákkastallojuvvon sivvan boahtit riikii.

Suomas giddodaga, vistti dahje astoáigge vistti oamasteaddji sáhttá boahtit Supmii olgorádjájohtolagas. Maiddái oamasteaddji bearaš (guoibmi ja vuolleahkásaš mánná) sáhttá boahtit giddodaga oamasteaddji mielde giddodahkii. Giddodaga oamasteapmi sáhttá juohkásit bearraša siste máŋgga olbmui. Luopmogiddodat (mearreáigásaš geavahanriekti, mas mákso geavahanbuhtadus, ng. vahkkooasus) ii leat giddodat dahje dakkár astoáigge visti, man oamasteaddji sáhttá boahtit Supmii dušše dán siva vuođul. Máŋgga sierra oamasteaddji (ii bearraša) gaskkas juhkkon giddodat buohtastahtto luopmogiddodahkan.

Servodaga doaibmama ja fuolahussihkkarvuođa dáfus mearkkašahtti barggut

Earán vealtameahttun sivvan olgorádjajohtalusas geahččat ovdamearkka dihtii rádjarasttildanjohtalusa, mii laktása servodaga doaibmama ja fuolahussihkkarvuođa dáfus mearkkašahtti bargui, man ollašuhttin gáibida nuppi riikkas boahtti olbmo dahje olbmuid bargoárjja iige bargu gierdda ájiheami.

Bargo- ja ealáhusministeriija stivremiin leat meroštallon servodaga doaibmama dahje fuolahussihkkarvuođa dáfus mearkkašahtti barggut, mat eai gierdda ájiheami. Logahallan kritihkalaš bargguin ii daga riikii beassama guoskevaš ovdamearrádusa. Bargoaddi galgá sierra skoviin ákkastallat, manin Supmii boahtti bargi bargodoaibma lea kritihkalaš ja dakkáraš, ahte bargoárja ii gierdda ájiheami. Bargoaddi deavdá "Bargoaddi dahje doaibmanaddi ákkaid bargi riikii boahtima vealtameahttunvuođasLiŋka nuppiide siidduide" -skovi ja addá dan iežas bargái. Bargi gii figgá Supmii čujuha dán skovi rádjadárkkistusas earáid rájárasttildeapmái gáibiduvvon áššegirjjiid lassin.

Rádjadárkkistusvirgeoapmahaš vuhtiiváldá logahallama kritihkalaš bargguin ja bargoaddi ákkaid go árvvoštallá vealtameahttun siva riikii boahtimii. Mearrádusa riikii boahtima suovvamis dahká rádjadárkkistusvirgeoapmahaš dáhpáhusa guovdu guorahallama vuođul.

Sesoŋŋabargit (goalmmát riikka riikkavuložat)

Sesoŋŋabargolobi galgá leat mieđihuvvon ovdal riikii boahtima, vai bargis lea duođalaš vejolašvuohta čađahit fuolahussihkkarvuođakritihkalaš barggu, mii ii gierdda ájiheami.

Bargoaddi galgá bargoaddi ákkastallanskoviin ákkastallat sesoŋŋabargi riikii boahtima. Sesoŋŋabargi gii figgá Supmii čájeha dán skovi rádjadárkkistusas earáid rájárasttildeapmái gáibiduvvon áššegirjjiid lassin. Rádjadárkkistanvirgeoapmahaš vuhtiiváldá bargoaddi ákkaid go árvvoštallá sesoŋŋabargi riikii boahtima.

Sesoŋŋabargui boahtti goalmmát riikka riikkavuloža vuolleahkásaš mánná sáhttá boahtit sesoŋŋabargi fárus riikii, jos máná ovdu ja dikšun gáibidit dan.

Áigodatbargoduođaštusain dahje áigodatbargovisumiin boahtán áigodatbargiid (goalmmát riikka riikkavuložat) bokte fuolahansihkkarvuođakritihkalaš bargu gokčá eana-, šaddogárde- ja vuovdedáluin dáhpáhuvvan bargguid. Náhkkešealangárddis dahkkojuvvon barggut eai gehččojuvvo fuolahansihkkarvuođakritihkalažžan.

Áigodatbargoorrunlobi hálddašeaddjit sáhttet boahtit Supmii dávisteaddji vugiin go orrunlobi hálddašeaddjit.

Eanan- ja vuovdedoalloministeriija rávve bargoaddiid áigodatbargiid dearvvašvuođadorvvolaš riikiiboahtima ja áigodatbargiid dearvvašvuođadorvvolašvuođa birra: Alkutuotannon kausityövoiman turvallinen maahantulo -ohjeistus työnantajille (pdf).

Jeavddalaš ruvttojohtalusa bokte johtin girdingiettis

Olgorádjájohtalusas jeavddalaš linnjájohtolaga čađajohtin lea lobálaš. Luonddumurjjiid ja luonddubuktagiid čoaggiid ja čoaggima dahje čohkkema lassebargguide boahtti olbmuid riikiiboahtin lea lobálaš áiggasoahpamuššii čatnasan fitnodagaid bovdehusa vuođul.

Rájárasttildeami rádjarasttildanbáikkiid rabasáiggiid olggobealde soames dáhpáhusain

Rabasáiggiid ráddjehusat eai guoskka olbmuid, geain lea vealtameahttun ja hohpolaš dárbu rájá rasttildeapmái rabasáiggiid olggobealde. Vealtameahttun ja hohpolaš dárbun gálvojohtalusa lassin gávnnahuvvojit:

• Saimaa kanála láigoguovllu stáhtasoahpamuša geatnegasvuođaide laktáseaddji dikšun- ja bajásdoalahusbargiid johtin;
• virgeoapmahaččaid vealtameahttun ja hohpolaš barggut
• bákkuheaddji ja vuorddekeahtes bargodoaibma, mii ii gierdda ájiheami (ovdamearkka dihtii fuomášahtti lassevahágiid dahje hehttehusa eastimii);
• hohpolaš buohcciidfievrrideapmi dahje eará gádjunbargoveaga bargodoaibma;
• eará dáhpáhusa guovdu earenoamáš bákkuheaddji, vealtameahttun ja hohpolaš sivva, mii ii gierdda ájiheami. 

Suoma riikkavuloža bearašlahtu

Suoma riikkavuloža bearašlahtu sáhttá boahtit Supmii, jos son deavdá olgoriikkalašlága 37 § čuovvu gáibádusaid. Suoma riikkavuloža bearašlahtu galgá leat Suomas ássán Suoma riikkavuloža bearašlahtu. Olgorájá bokte lea lobálaš goittotge maiddái olgoriikkain ássi Suoma riikkavuloža bearašlahtu riikii boahtin. Maiddái bearašlahtus galgá leat gáibiduvvon mátkkoštanáššegirji ja dárbbu mielde gáibiduvvon visum dahje orrunlohpi.

Friija lihkadeapmi njuolggadusaid heivehit Suoma riikkavuloža bearašlahttui, jos Suoma riikkavuloš lea geavahan friija lihkadeami direktiivva čuovvu lihkadanvuoigatvuođastis sajáiduvvamiin nuppi miellahttostáhtii ja bearašlahtu boahtá Supmii su fárus dahje čuovvu su maŋŋeleappos. Riikii sáhttá boahtit Suoma riikkavuloža bearašlahtu , jus sus lea gáibiduvvon orrunlobi čujuheaddji áššegirji Suomas dahje eará EU- dahje Schengen-stáhtas.

Eará EU- dahje Schengen-stáhtain ássiin earret Suoma riikkavuložiin ii leat riekti máhccat Suoma bokte ássanriikii, jus čađa johttin laktása astoáiggemátkkošteapmái baicce girdinjohtolagain.

Earenoamášjoavkkut

Olgorádjajohtalusas earenoamášjoavkkuid, omd kultuvrra, valáštallama, ealáhuseallima ovddasteddjiid, riikii boahtimii sáhttá addit lobi, go olbmuid dahje olmmošjoavkkuid riikii boahtin lea ákkastallon. Dákkáraš barggut leat earenoamážit doaibmasuorggi ealáskeami, ođđa šaddama, guovlluguovdasaš ekonomiija dahje guhkes áigegaskka doaibmangáibádusaid dorvvasteami dihtii vealtameahttun barggut.

Earenoamášjoavkkuid guoskevaš ohcamušaid sáhttá sáddet njuolga Rádjegozáhuslágádussii šleađgapoastta bokte ([email protected]). Bovdejeaddji oassebealli dahká ohcamuša.
Jus ovddabealde máinnašuvvon duođaštuseavttus ollašuvvet, it dárbbaš ohcat erenomášjoavkolobi. Supmii boahtin eará riikkain ja guovlluin.

Ohcamušain galgá ákkastallat doaibmama našuvnnalaš mearkkašahttivuođa ja sivaid dasa, ahte earáid meannudemiid ii sáhte čuovvut ja meannudemiid, maiguin fuolahuvvo dearvvašvuođadorvvolašvuođa ollašuvvama. Bargoaddi dahje eará riikii bovdejeaddji oassebeali galgá čájehit olbmui dahje jovkui iežas dearvvašvuođadorvvolašvuođa guoskevaš doaibmabidjanplána mii čuovvu našuvnnalaš rávvagiid.

Juos dearvvašvuođadorvvolašvuođadoaibmabijuid oasis čuovvut unnimustá fámus leahkki našuvnnalaš dearvvašvuođavirgeoapmahaččaid ávžžuhusaid, de ohcamušas ii dárbbaš leat sierra dearvvašvuođavirgeoapmahačča cealkámuš dáin doaibmabijuin. Dain dáhpáhusain, go ohcamušas čujuhuvvon dearvvašvuođadorvvolašvuođadoaibmabijuin čujuhit spiehkkaseami fámus leahkki ávžžuhusain dahje gažaldagas lea muđui spiehkkaseaddji ohcamuš (omd. stuorra joavkosturrodat dahje máŋggat sierra joavkkut), galgá sierra báikkálaš (gieldda dahje buohccedikšunbire) njoammudávdavirgeoapmahačča cealkámuša laktit oassin ohcamuša.

Ohcamušaid sáddejit Rádjegozáhuslágádusas cealkinláhkái ovddasvástádusministeriijaide ja dárbbu mielde Dearvvašvuođa- ja buresveadjima lágádussii. Go Rádjegozáhuslágádus oažžu cealkámuša dat dahká ohcamuššii vuođđuduvvo linnjema riikii boahtima vealtameahttunvuođas ja informere ohcci linnjemis man lea dahkan. Ohcamuša gieđahallanáigi lea árvvu mielde 2 vahku. Loahpalaš mearrádusa riikii boahtimis dahkat rádjadárkkisteamis.