Rávvagat rájá rasttildeapmái koronapandemiija áigge 7.6.2021 rájes

Rádjegozáhuslágádusa rávvagat mátkkošteddjiide mat gusket riikii boahtima.

Dáinna stáhtaráđi mearrádusa čuvvon Rádjegozáhuslágádusa rávvagiin addit dieđu riikii boahtimii čuohcán nuppástusain 7.6.2021 rájes. Mearrádusat leat fámus 27.6.2021 rádjai.

Rádjegozáhuslágádusa rávvagiin mátkkošteddjiide, mat gusket riikii boahtima koronapandemiija áigge, geavahit tearpmaid:

  • Dábálažžan máhccan rádjajohtalus
  • Ráddjehusluohkká 1
  • Ráddjehusluohkká 2.

Riikka guovdu klassifiserema vehkiin álkidahtto rávvagiid logahahttivuođa ja áddehahttivuođa riikkavuložiidda. Ráddjehusluohkát govvidit dan, mat rádjejohtalusa ja riikii boahtima gáibádusat gusket guđege riikkas Supmii boahtti mátkkošteddjiid dahje riikkaid ássiid. Rávvagat vuođđuduvvet rádjajohtalusmearrádusaide maid stáhtaráđđi lea goasge dahkan. 

Dearvvašvuođadorvvolašvuođarávvagat (mat gusket earet eará iešoaivválaš karantena ja koronateasttaid ja -duođaštusaid)

Negatiivvalaš teastaboađus, doavtterduođaštus buhccojuvvon COVID-19 dávddas dahje boahkuhanduođaštus ii okto atte vuoigatvuođa riikii boahtimii olgoriikka riikkavuložii. Olgoriikka riikkavuloš galgá deavdit dábálažžan máhccan johtalusa, ráddjehusluohká I dahje ráddjehusluohká II čuovvu riikii boahtima gáibádusaid. Suoma riikkavuloš ii dárbbaš čájehit duođaštusa rádjedárkkistusas vai beassá riikii. Dan sajis máŋggat johtalusfitnodatdoallit gáibidit negatiivvalaš teastaduođaštusa johtalusgaskaoapmái mannama eaktun. Dán gáibádussii laktásan gažaldagaid sáhttá čujuhit fievrridanfitnodahkii.

Negatiivvalaš teastaduođaštus ja doavtterduođaštus das, ahte lea buohcan COVID-19 dávdda vuollil guhtta mánu dassái, váikkuhit dearvvašvuođadorvvolašvuođadoaimmaide, mat guoskaduvvojit, go boahtá riikii. Dearvvašvuođaeiseválddit árvvoštallet vejolaš duođaštusaid negatiivvalaš koronateastabohtosiin, buhccojuvvon COVID-19-dávddas dahje boahkuhusain oassin dearvvašvuođadorvvolašvuođadoaibmabijuid maid ollašuhttojuvvo rájiin. Dáin dearvvašvuođadorvvolašvuođadoaimmain ja Supmii boahtti mátkkošteddjiid dearvvašvuođadorvvolašvuođarávvagiin (ee. iešoaivválaš karanteana) vástida ja rávve Dearvvašvuođa ja buresveadjima lágádus (THL). Geahča áigeguovdilis mátkkošteapmái laktásan dearvvašvuođadorvvolašvuođa ávžžuhusaid DBL rávvagiin: Rávvagat Supmii boahtti mátkkošteddjiide ja bargiide

1. Oppalaččat

Vuođđolága 9 § mielde Suoma riikkavuloža ii oaččo eastit boahtimis riikii, ja seamma láhkai juohkehaččas lea vuoigatvuohta vuolgit Suomas. Vuoigatvuhtii vuolgit riikkas sáhttá goittotge lága bokte mearridit vealtameahttun ráddjehusaid gearregastima dahje ráŋggáštusa ollašuhttima sihkkarastima dihtii dahje riikkabealuštangeatnegasvuođa deavdima dorvvasteami dihtii.

Juohkehaš Suomas nuppi stáhtii mátkkošteaddji galgá ieš dárkkistit, mat leat riikii boahtima ráddjehusat ja gáibádusat čuozáhatriikkas. Čuozáhatriikkain sáhttet leat fámus iežas ráddjehusat ja gáibádusat mátkkošteddjiide.

Sisrádjajohtalusain dahje sisrájá rasttildeaddji johtalusain oaivvildit Suoma ja nuppi Schengen-guvlui gullevaš stáhta rájá rasttildeaddji johtalusa. Schengen-riikkat leat EU miellahttoriikkain Hollánda, Belgia, Espánnja, Itália, Nuortariika, Greika, Latvia, Lietuva, Luxemburg, Malta, Portugal, Polska, Frankriika, Ruoŧŧa, Duiska, Slovakia, Slovenia, Suopma, Dánmárku, Čekkia, Ungár ja Estteeana ja EU olggobeale riikkain Islánda, Liechtenstein, Norga ja Sveica.

Olgorádjajohtalusain dahje olgorájá rasttildeaddji johtalusain oaivvildit Suoma ja Schengen-guvlui gulakeahtes stáhta gaskasaš johtalusa. Rádjarasttildeamis Suoma ja nuppi stáhta gaskasaš johtalusas heivehit olgorájá rádjarasttildeami guoskevaš rávvagiid, juos nubbi riika ii gula Schengen-guvlui. Dát guoská maiddái Schengen-guvlui gulakeahtes EU miellahttoriikkaid. EU miellahttoriikkain Schengen-guvlui eai gula Bulgaria, Irlánda, Kroatia, Kypros iige Romania.

2. Dábálažžan máhccan rádjajohtalus

Dát bihtá guoská:

  • Sisrádjajohtalusa, man oasis sisrádjabearráigeahčču lea jávkan: Islánda ja Malta ja Schengen-riikkaid gaskasaš lustafanasjohtalus.
  • Riikkaid, maid oasis olgorádjajohtalusa ráddjehusat leat jávkan: Vatikána
  • Suoma ja Austrália, Israela, Lulli-Korea, Ođđa Selánda, Rwanda ja  Singapore gaskasaš olgorádjajohtalusa dáid riikkaid ássiid oasis (dušše njuolggo girdimat).

2.1 Sisrádjajohtalus ráddjehusaid haga Islánddas ja Maltas ja Schengen-riikkaid gaskasaš lustafanasjohtalusas

Sisrádjegohccin ii leat Suoma ja Islándda sihke Suoma ja Malta gaskasaš johtalusas iige Schengen-riikkaid gaskasaš lustafanasjohtalusas.

Schengen-riikkaid gaskasaš lustafanasjohtalus lea rádjabearráigeahču perspektiivvas ráddjehusaid haga vejolaš. Lustafatnasiin ii leat geatnegasvuohta boahtit rádjadárkkistussii. Mearraguovllu lassin lustafatnasis lea vejolaš boahtit riikii maiddái Suoma ja Ruoŧa gaskasaš johkarájás (Durdnosjohka, Muonájohka).

2.2 Olgorádjajohtalusa ráddjehusaid jávkan Vatikána oasis

Olgorájáin Suoma ja Vatikána gaskasaš johtalus lea ráddjehusaid haga lobálaš visot rájárasttildanbáikkiin go vuhtiiváldit goittotge olgoriikalaš riikii boahtima guoskevaš njuolggadusaid.

2.3. Olgorádjajohtalusa ráddjehusaid jávkan Austrália, Israela, Lulli-Korea, Ođđa Selándda, Rwanda ja Singapore ássiid oasis (dušše njuolggo girdimat)

Austrália, Israela, Lulli-Korea, Ođđa Selándda, Rwanda ja Singapore ássiid riikii boahtin Supmii lea ráddjehusaid haga lobálaš gažaldatvuloš riikkas boahtán johtalusas go vuhtiiváldit goittotge olgoriikalaš riikii boahtima guoskevaš njuolggadusaid.

Ovdalis máinnašuvvon riikkaid pássaiguin mátkkošteddjiid sáhttá vuolggasajis gávnnahit ássat gažaldatvuloš riikkas. Rádjadárkkistusas sáhttet maiddái dárbbu mielde jearrat gažaldagaid ássanriikkaid čielggadeapmin. Vuolggasajis luohttit mátkkošteaddji iežas almmuhussii ássanriikkas. Ássama sáhttá dárbbu mielde nannet čujuhemiin ovdamearkka dihtii gažaldatvuloš goalmmát stáhta mieđihan identitehtaduođaštusa dahje vuodjinkoartta dahje man nu eará ássama čujuheaddji áššegirjji. Lassin gažaldatvuloš riikkaid orrun- ja bargolobit čujuhit ássama riikkas. Ássama dákkáraš riikkas sáhttá čujuhit maiddái eará virggálaš áššegirjjiin, mii nanne ássama gažaldatvuloš riikkas.

Riikii boahtin Supmii dáin riikkain earáin go dáin riikkain ássi olbmuid oasis lea lobálaš seammá ráddjehusain go ráddjehusluohkás 2.

3. Ráddjehusluohkká 1

Ráddjehusluohkká 1 guoská:

  • Riikkaid, maid oasis sisrádjabearráigeahčču joatkašuvvá: Hollánda, Belgia, Espánnja, Itália, Nuortariika, Greika, Luxemburg,  Norga, Portugal, Frankriika, Ruoŧŧa, Duiska, Slovakia, Slovenia, Sveica, Dánmárku, Čekkia dásseváldi, Ungár, Estteeana, Lietuva, Latvia, Liechtenstein ja Polska
  • Suoma ja Andorrá, Bulgaria, Irlándda, Kroatia, Romania, Monaco, Kyprosa ja San Marino gaskasaš olgorádjajohtalusa

3.1 Sisrádjajohtalus Hollánddas, Belgias, Espánnjas, Itálias, Nuortariikkas, Greikkas, Luxemburgas,  Norggas, Portugalas, Frankriikkas, Ruoŧas, Duiskkas, Slovakias, Slovenias, Sveiccas, Dánmárkkus, Čekkias, Ungáris, Lietuvas, Polskkas, Latvias, Liechtensteinas ja Estteeatnamis

Sisrádjabearráigeahčču joatkašuvvá Suoma ja Hollándda, Belgia, Espánnja, Itália, Nuortariikka, Greikka, Luxemburga, Norgga, Portugala, Frankriikka, Ruoŧa, Duiskka, Slovakia, Slovenia, Sveica, Dánmárkku, Čekkia, Ungára, Lietuva, Polskka, Latvia, Liechtensteina ja Estteeatnama gaskasaš johtalusas vuhtii válddekeahttá lustafanasjohtalusa. Rádjeservošiid ássit ožžot rasttildit Suoma ja Norgga gaskasaš riikkarájá.

Rádjeservošat meroštallojuvvojit gielddaid vuođul, ja dat mearkkašit gielddaid, mat leat rájá goappát bealde buohtalagaid, ja gielddaid gos johttojuvvo riikkarájá rastá. Suoma ja Norgga gaskasaš riikkarájás oažžu johtit rádjeservošiid gaskka (Norggas Omasvuona, Gáivuona, Ráissa, Guovdageainnu, Kárášjoga, Deanu, Unjárgga ja Mátta-Várjjatvuona suohkanat ja Suomas Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gielddat). Rájá rasttildeaddji olbmuin gáibiduvvojit dábálaš mátkkoštanáššegirjjit, ja sii galget bastit duođaštit identitehtaset. Davviriikkaid riikkavuložii reahkká Davviriikkaid gaskasaš johtolagas dat, ahte olmmoš bastá man nu láhkái duođaštit iežas identitehta. Mátkkošteaddji berre prinsihpalaččat bastit duođaštit, ahte son gullá rádjeservošii iežas ássanbáikki vuođul. Dárbbu mielde rádjegoziheaddjit sáhttet jearrat mátkkošteaddjis dárkkálmahttingažaldagaid sihkkarastin dihte dán.

Dan bokte go sisrádjabearráigeahčču lea máhcahuvvon, sisrájá rasttildeddjiid galgá geavahit rájárasttildanbáikkiid. Eará sajiin rájá rasttildeapmi ii leat lobálaš rájárasttildanlobi haga. Olmmoš, gii vuolgá eret Suomas, berre vuhtiiváldit maiddái čuozáhatriikka vejolaš ráddjehusaid olbmuide, geat bohtet Suomas.

Suoma ja Ruoŧa sihke Suoma ja Norgga gaskasaš rádjájogain lea lobálaš rasttildit rájá jieŋa bokte. Gáddái boahtin nuppi riikii ii goittotge leat lobálaš.

Suoma ja Norgga gaskasaš riikkarájá rájárasttildanbáikkit leat rabas olmmošjohtolahkii dmu 9.00–21.00 ja Suoma ja Ruoŧa gaskasaš riikkarájás Gárasavvona, Kolari, Muoná, Pello ja Badje-Durdnosa rájárasttildanbáikkit leat rabas olmmošjohtolahkii dmu 7.00–21.00. 

Rabasáiggiid ráddjehusat eai guoskka gálvojohtolaga fievrredan- ja logistihkkabargovehkii sin bargguin, dearvvašvuođafuolahusa bargiide, gádjundoaimma bargiide ja eallilan olbmuid fuolahusa ámmátolbmuide sin bargguin, virgeoapmahaččaide, geat johtet vealtameahttun virgebargguin, eaige daid vuođđovuoigatvuođaiguin johtti olbmuide, geaid rádjerasttildeami ulbmil lea jeavddalaš barggus johtin. Dasa lassin Rádjegozáhuslágádus sáhttá diktit rádjerasttildeami rabasáiggiid olggobealde iešguđet dáhpáhusaid mielde, juos dasa lea earenoamáš ágga.

3.2. Olgorádjajohtalus Andorrás, Bulgarias, Irlánddas, Kroatias, Romanias, San Marinos, Kyprosis ja Monacos

Suoma ja Andorrá, Bulgaria, Irlándda, Kroatia, Romania, San Marino, Kypros ja Monaco gaskasaš johtalusas riikii boahtin lea lobálaš seammá ráddjehusain go sisrájás.

3.3. Ráddjehusluohkás 1 lobálaš johtalus

  • Máhccan Supmii
    • Suoma riikkavuložat ja sin bearašlahtut
    • Suomas ássi EU- ja Schengen-stáhtaid riikkavuložat ja sin bearašlahtut
    • Orrunlobiin Suoma orru goalmmát riikka riikkavuložat
    • Suomas ássi earrosoahpamuša bires leahkki Ovttastuvvan gonagasgotti riikkavuložat ja sin bearašlahtut
  • Máhccan earáide EU- ja Schengen-stáhtaide dahje daid bokte
    • earáid EU- ja Schengen-stáhtaid riikkavuložat ja sin bearašlahtut
    • orrunlobiin nuppi EU- dahje Schengen-stáhtas ássi goalmmát riikka riikkavuložat
    • nuppi EU- dahje Schengen-stáhtas ássi earrosoahpamuša bires lean Ovttastuvvan gonagasgotti riikkavuložat ja sin bearašlahtut
  • Bargomátki ja eará vealtameahttun sivva
    • bargogaskavuhtii dahje doaibmagohččosii vuođđuduvvan bargomátki girdinjohtalusas
    • servodaga doaibmama ja fuolahussihkkarvuođa dáfus mearkkašahtti bargu, man ollašuhttin gáibida nuppi riikkas boahtti olbmo dahje olbmuid bargoárjja iige bargu gierdda ájiheami (čáhcejohtalus ja riikkarájit)
    • dearvvašvuođafuolahusa ja gádjundoaimma bargoveahka (maiddái vuosttasdikšun), boarrásiiddikšuma ámmátolbmot bargodoaimmainis, ja sisrájás virgeoapmahaččat vealtameahttun virgebargguin (čáhcejohtalus ja riikkarájit)
    • fievrridan- ja logistihkkabargoveahka bargodoaimmainis (čáhcejohtalus ja riikkarájit)
    • diplomáhtat, riikkaidgaskasaš organisašuvnnaid bargoveahka, soalddátbargoveahka ja veahkkeorganisašuvnnaid bargoveahka bargodoaimmainis
    • riikkaidgaskasaš ráđđádallamiidda oassálasti stáhtaid ovddasteaddjit ja riikkaidgaskasaš organisašuvnnaid bargui oassálasti olbmot
    • studeren Suomas
    • Suoma orrunlobiin mátkkošteaddji olbmot ja orrunvuoigatvuođas registreren EU- ja Schengen-stáhtaid riikkavuložat
    • Suoma ja Norgga gaskasaš riikkarájás oažžu johtit rádjeservošiid gaskka (Norggas Omasvuona, Gáivuona, Ráissa, Guovdageainnu, Kárášjoga, Deanu, Unjárgga ja Mátta-Várjjatvuona suohkanat ja Suomas Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gielddat)
    • bearašáššit (ovdamearkka dihtii fuolkki deaivan, servvoštallangaskavuohta, hávdádeapmi, heajat, buohcuvuođadáhpáhusat)
    • riikkaidgaskasaš suodjaleami dárbbašeaddji dahje muđui humanitára sivaid dihtii mátkkošteaddji olbmot
    • eará vealtameahttun ja ákkastallon sivva (ovdamearkka dihtii vealtameahttun dahje muđui ákkastallon persovnnalaš sivat, olgoriikalaš dieđihangaskaomiid ovddasteaddjit, jeavddalaš ruvttojohtalusa bokte johtin girdingiettis, giddodat, visti dahje astoáigge visti Suomas, opmodatsajádatheivehusat Suomas, sisrájás sápmelaččaid ealáhusa ja kultuvrra hárjeheapmi).
  • Earenoamášjoavkkut (omd. kultuvrra, valáštallama, ealáhuseallima ovddasteaddjit)

Sápmelaččaid ealáhusa ja kultuvrra hárjeheapmi lea vealtameahttun sivva boahtit riikii. Sápmelaččat sáhttet rasttildit Suoma ja Ruoŧa sihke Suoma ja Norgga gaskasaš riikkarájá ja rádjajogaid maiddái eará sajiin go rájárasttildanbáikkiid bokte. Dát ii goittotge atte vuoigatvuođa sápmelaččaid rasttildit rájá mohtorfievrruin, vuhtii válddekeahttá meahccefievrruid.

Diplomáhtaid lassin riikii boahtin lea lobálaš maiddái virgemátke- dahje virgepássa hálddašeddjiide bargodoaimmainis.

Eará vealtameahttun siva árvvoštallat dáhpáhusa mielde rádjadárkkistusas ožžojuvvon čielggadusa vuođul.

Geahča dárkkálmahtti dulkonrávvagiid bihtás 5.

4. Ráddjehusluohkká 2

Ráddjehusluohkká 2 guoská visot eará olgorádjajohtalusa go bihtás 3 máinnašuvvon olgorádjajohtalusa. Dán luohkkái gullet ovdamearkka dihtii riikii boahtin Ruoššas, Ovttastuvvan gonagasgottis, Ovttastuvvan stáhtain ja Durkkas.

4.1 Lobálaš johtalus ráddjehusluohkás 2

  • Máhccan Supmii
    • Suoma riikkavuložat ja sin bearašlahtut
    • Suomas ássi EU- ja Schengen-stáhtaid riikkavuložat ja sin bearašlahtut
    • orrunlobiin Suomas orru goalmmát riikka riikkavuložat
    • Suomas ássi earrosoahpamuša bires leahkki Ovttastuvvan gonagasgotti riikkavuložat ja sin bearašlahtut
  • Máhccan earáide EU- ja Schengen-stáhtaide dahje daid bokte
    • earáid EU- ja Schengen-stáhtaid riikkavuložat ja sin bearašlahtut
    • orrunlobiin nuppi EU- dahje Schengen-stáhtas ássi goalmmát riikka riikkavuložat
    • Suomas ássi earrosoahpamuša bires leahkki Ovttastuvvan gonagasgotti riikkavuložat ja sin bearašlahtut
  • Vealtameahttun sivva
    • servodaga doaibmama dahje fuolahussihkkarvuođa dáfus mearkkašahtti bargu, man ollašuhttin gáibida nuppi riikkas boahtti olbmo dahje olbmuid bargoárjja iige bargu gierdda ájiheami
    • dearvvašvuođafuolahusa ja gádjundoaimma bargoveahka (maiddái vuosttasdikšun), boarrásiiddikšuma ámmátolbmot bargodoaimmainis, ja virgeoapmahaččat vealtameahttun virgebargguin
    • fievrridan- ja logistihkkabargoveahka bargodoaimmainis
    • diplomáhtat, riikkaidgaskasaš organisašuvnnaid bargoveahka, soalddátbargoveahka ja veahkkeorganisašuvnnaid bargoveahka bargodoaimmainis
    • riikkaidgaskasaš ráđđádallamiidda oassálasti stáhtaid ovddasteaddjit ja riikkaidgaskasaš organisašuvnnaid bargui oassálasti olbmot
    • Suoma orrunlobiin mátkkošteaddji olbmot
    • riikkaidgaskasaš suodjaleami dárbbašeaddji dahje muđui humanitára sivaid dihtii mátkkošteaddji olbmot
    • bákkuheaddji bearašáššit (ovdamearkka dihtii iežas máná riegádeapmi, lagašoapmahačča duođalaš buohcuvuođadáhpáhus, iežas heajat, servvoštallangaskavuohta) dahje earát bákkuheaddji persovnnalaš sivat
    • eará vealtameahttun ja ákkastallon sivva, ovdamearkka dihtii olgoriikalaš dieđihangaskaomiid ovddasteaddjit, jeavddalaš ruvttojohtalusa bokte johtin girdingiettis, olgoriikkain ássi Suoma riikkavuloža bearašlahtu riikii boahtin. 
  • Earenomášjoavkkut (omd. kultuvrra, valáštallama, ealáhuseallima ovddasteaddjit)

Diplomáhtaid lassin riikii boahtin lea lobálaš maiddái virgemátke- dahje virgepássa hálddašeddjiide bargodoaimmainis.

Vartius, Niirala, Nuijamaa ja Badje-a Vaalimaa rádjerasttildanbáikkiid rabasáiggit ráddjejuvvojit. Vartius rádjarasttildanbáiki lea rabas personjohtalussii dmu 8.00-19.00, Niirala rádjarasttildanbáiki lea rabas olmmošjohtalussii dmu 9.00-20.00 ja Nuijamaa ja Vaalimaa rádjarasttildanbáikkit leat rabas personjohtalussii dmu 7.00-21.30. Imatra rádjerasttildanbáiki lea giddejuvvon olmmošjohtolagas. Rabasáiggiid ráddjehusat eai guoskka gálvojohtolaga eaige olbmuid, geain lea vealtameahttun ja hohpolaš dárbu rájá rasttildeapmái rabasáiggiid olggobealde.

Ruvttolohtalusfatnasiid hámmanis fitnan lea lobálaš nu áhte mátkkošteaddjit eai fina eatnamis.

Earáin EU- dahje Schengen-stáhtain ássiin earáin go Suoma stáhtaborgáriin ii leat girdinjohtolaga vuhtii válddekeahttá vuoigatvuođa máhccat Suoma bokte ássanriikasis, jos boktejohttin laktása astoáigge mátkkošteapmái.

Geahča dárkkálmahtti dulkonrávvagiid bihtás 5.

5. Dárkkálmahtti dulkonrávvagat

5.1 Dulkonrávvagat: Oppalaččat

Rájárasttildeami rádjarasttildanbáikkiid rabasáiggiid olggobealde soames dáhpáhusain

Suoma ja Norgga gaskasaš riikkarájá rádjarasttildanbáikkit leat rabas dmu 9.00–21.00 ja Suoma ja Ruoŧa gaskasaš riikkarájás Gárasavvona, Kolari, Muoná, Pello ja Badje-Durdnosa rádjarasttildanbáikkit leat rabas dmu 7.00–21.00.

Rabasáiggiid ráddjehusat eai guoskka gálvojohtolaga eaige dakkáraš vealtameahttun olmmošjohtalusa, mas lea ákkastallon dárbu rájá rasttildeapmái rabasáiggiid olggobealde. Vealtameahttun olmmošjohtalussan, mas lea ákkastallojuvvon dárbu rasttildit ráji rabasáiggiid olggobealde, meroštallojuvvo ovdamearkka dihte fievrredan- ja logistihkkabargoveahka sin bargguin, dearvvašvuođafuolahusa, gádjundoaimma, (maiddái vuosttasdikšu) ja eallilan olbmuid fuolahusa bargit sin bargguin, virgeoapmahaččaid vealtameahttun virgebarggut ja maiddái dat vuođđovuoigatvuođaiguin johtti olbmot, geaid rádjerasttildeami ulbmil lea jeavddalaš barggus johtin. Dasa lassin ákkastallojuvvon dárbun sáhttá iešguđet dáhpáhusa mielde meroštallat  man nu earenoamáš ákka, ovdamearkka dihte hohpolaš buohcuvuođadáhpáhusa dihte fuolkki deaivvadeapmi, dálkedili mearkkašahtti váikkuhusat johtolagas dahje eará ákkastallojuvvon dárbu, juos vuordináigi rádjerasttildanbáikkis šattašii ilá stuorisin. 

Vartius, Niirala, Nuijamaa ja Badje-a Vaalimaa rádjerasttildanbáikkiid rabasáiggit ráddjejuvvojit. Vartius rádjarasttildanbáiki lea rabas personjohtalussii dmu 8.00-19.00, Niirala rádjarasttildanbáiki lea rabas personjohtalussii dmu 9.00-20.00 ja Nuijamaa ja Vaalimaa rádjajohtalusbáikkit leat rabas olmmošjohtalussii dmu 7.00-21.30. Imatra rádjerasttildanbáiki lea giddejuvvon olmmošjohtolagas. Rabasáiggiid ráddjehusat eai guoskka gálvojohtolaga eaige olbmuid, geain lea vealtameahttun ja hohpolaš dárbu rájá rasttildeapmái rabasáiggiid olggobealde. Vealtameahttun ja hohpolaš dárbun geahččat:

  • Saimaa kanála láigoguovllu stáhtasoahpamuša geatnegasvuođaide laktáseaddji fuolahus- ja dálvefuolahusbargoveaga lihkadeapmi;
  • bákkuheaddji ja vuorddekeahtes bargodoaibma, mii ii gierdda ájiheami (ovdamearkka dihtii fuomášahtti lassevahágiid dahje hehttehusa eastimii);
  • hohpolaš buohcciidfievrrideapmi dahje eará gádjunbargoveaga bargodoaibma;
  • eará dáhpáhusa guovdu earenoamáš bákkuheaddji, vealtameahttun ja hohpolaš sivva, mii ii gierdda ájiheami. 

Suoma riikkavuloža bearašlahtu

Suoma riikkavuloža bearašlahtu sáhttá boahtit Supmii, jos son deavdá olgoriikkalašlága  37 § čuovvu gáibádusaid. Suoma riikkavuloža bearašlahtu galgá leat Suomas ássán Suoma riikkavuloža bearašlahtu. Olgorájá bokte lea lobálaš goittotge maiddái olgoriikkain ássi Suoma riikkavuloža bearašlahtu riikii boahtin. Maiddái bearašlahtus galgá leat gáibiduvvon mátkkoštanáššegirji ja dárbbu mielde gáibiduvvon visum dahje orrunlohpi.

Friija lihkadeapmi njuolggadusaid heivehit Suoma riikkavuloža bearašlahttui, jos Suoma riikkavuloš lea geavahan friija lihkadeami direktiivva čuovvu lihkadanvuoigatvuođastis sajáiduvvamiin nuppi miellahttostáhtii ja bearašlahtu boahtá Supmii su fárus dahje čuovvu su maŋŋeleappos. Riikii sáhttá boahtit Suoma riikkavuloža bearašlahtu , jus sus lea gáibiduvvon orrunlobi čujuheaddji áššegirji Suomas dahje eará EU- dahje Schengen-stáhtas.

Jeavddalaš ruvttojohtalusa bokte johtin girdingiettis

Olgorádjajohtalusas ja dan oasis go sisrádjabearráigeahčču lea máhcahuvvon, jeavddalaš ruvttojohtalusa bokte johtin girdingiettis lea lobálaš. Bokte johtinmátkki áigge bissut vuolggasajis girdingietti bokte johtinguovllus, muhto olbmo riikii boahtimii sáhttá ovttaskas dáhpáhusain maiddái addit lobi ovdalis máinnašuvvon bokte johtima čađaheami várás. Olmmoš sáhttá idjadit ovdamearkka dihtii girdingietti lahkosis lean hoteallas dahje idjadanfitnodagas earenoamážit, jos bokte johtima vuordináigi girdingiettis šaddá guhkkin. Dákkáraš dáhpáhusat leat ovdamearkka dihtii joatkkagirdima šluhttemis boahtti meariheapmin šaddan vuordináigi.

Čuozáhatriikkat sáhttet gáibidit koronatestema čađaheami maiddái bokte johtima girdingiettis. Testema ja teastabohtosiid vuordin ii okto leat ágga riikii boahtima lobi addimii bokte johtima mátkki áigge.

Riikii boahtimis mearridit rádjadárkkistusa oktavuođas

Rádjegozáhuslágádus ii mieđit ovdalobi riikii boahtima várás. Olgorádjajohtalusas ja dan oasis go sisrádjabearráigeahčču lea máhcahuvvon, riikii boahtima lobi addimis mearridit álo rádjadárkkistusa oktavuođas.

Mátkkoštanáššegirjjit

Suoma riikkavuložis galgá leat riikkas vuolggedettiin hálddus gáibiduvvon mátkkoštanáššegirji.

Olgoriikkalaččas galgá leat gáibiduvvon mátkkoštanáššegirji ja dárbbu mielde gáibiduvvon visum dahje orrunlohpi.

Davviriikkaid riikkavuložii lea doarvái Davviriikkaid gaskasaš johtalusas dat, ahte olmmoš bastá čujuhit identitehtas.

Suoma mieđihan orrunlohpi

Supmii sáhttá boahtit Suoma mieđihan orrunlobiin. Rádjadárkkistusas galgá čájehit orrunlohpekoartta.

Suoma mieđihan orrunlobiin riikii boahtán olbmo fárus sáhttá boahtit mánná/olmmoš guhte lea su fuolaheami vuollásaš.

Servodaga doaibmama ja fuolahussihkkarvuođa dáfus mearkkašahtti barggut

Earán vealtameahttun sivvan sis- ja olgorádjajohtalusas geahččat ovdamearkka dihtii rádjarasttildanjohtalusa, mii laktása servodaga doaibmama ja fuolahussihkkarvuođa dáfus mearkkašahtti bargui, man ollašuhttin gáibida nuppi riikkas boahtti olbmo dahje olbmuid bargoárjja iige bargu gierdda ájiheami.

Bargo- ja ealáhusministeriija stivremiin leat meroštallon servodaga doaibmama dahje fuolahussihkkarvuođa dáfus mearkkašahtti barggut, mat eai gierdda ájiheami. Logahallan kritihkalaš bargguin ii daga riikii beassama guoskevaš ovdamearrádusa. Bargoaddi galgá sierra skoviin ákkastallat, manin Supmii boahtti bargi bargodoaibma lea kritihkalaš ja dakkáraš, ahte bargoárja ii gierdda ájiheami. Bargoaddi deavdá "Bargoaddi dahje doaibmanaddi ákkaid bargi riikii boahtima vealtameahttunvuođas" -skovi ja addá dan iežas bargái. Bargi gii figgá Supmii čujuha dán skovi rádjadárkkistusas earáid rájárasttildeapmái gáibiduvvon áššegirjjiid lassin.

Rádjadárkkistusvirgeoapmahaš vuhtiiváldá logahallama kritihkalaš bargguin ja bargoaddi ákkaid go árvvoštallá vealtameahttun siva riikii boahtimii. Mearrádusa riikii boahtima suovvamis dahká rádjadárkkistusvirgeoapmahaš dáhpáhusa guovdu guorahallama vuođul.

Sesoŋŋabargit (goalmmát riikka riikkavuložat)

Fuolahussihkkarvuođa dáfus kritihkalaš sesoŋŋabargofámu riikii boahtin lea lobálaš šaddanáigodahkan 2021.

Sesoŋŋabargolobi galgá leat mieđihuvvon ovdal riikii boahtima, vai bargis lea duođalaš vejolašvuohta čađahit fuolahussihkkarvuođakritihkalaš barggu, mii ii gierdda ájiheami.

Bargoaddi galgá bargoaddi ákkastallanskoviin ákkastallat sesoŋŋabargi riikii boahtima. Sesoŋŋabargi gii figgá Supmii čájeha dán skovi rádjadárkkistusas earáid rájárasttildeapmái gáibiduvvon áššegirjjiid lassin. Rádjadárkkistanvirgeoapmahaš vuhtiiváldá bargoaddi ákkaid go árvvoštallá sesoŋŋabargi riikii boahtima.

Sesoŋŋabargui boahtti goalmmát riikka riikkavuloža vuolleahkásaš mánná sáhttá boahtit sesoŋŋabargi fárus riikii, jos máná ovdu ja dikšun gáibidit dan.

Áigodatbargoduođaštusain dahje áigodatbargovisumiin boahtán áigodatbargiid (goalmmát riikka riikkavuložat) bokte fuolahansihkkarvuođakritihkalaš bargu gokčá eana-, šaddogárde- ja vuovdedáluin dáhpáhuvvan bargguid. Náhkkešealangárddis dahkkojuvvon barggut eai gehččojuvvo fuolahansihkkarvuođakritihkalažžan.

Áigodatbargoorrunlobi hálddašeaddjit sáhttet boahtit Supmii dávisteaddji vugiin go orrunlobi hálddašeaddjit.

Eanan- ja vuovdedoalloministeriija rávve bargoaddiid áigodatbargiid dearvvašvuođadorvvolaš riikiiboahtima ja áigodatbargiid dearvvašvuođadorvvolašvuođa birra: Ohjeet alkutuotannon kausityövoiman terveysturvallisesta maahantulosta

Earenoamášjoavkkut

Sis- ja olgorádjajohtalusas earenoamášjoavkkuid, omd kultuvrra, valáštallama, ealáhuseallima ovddasteddjiid, riikii boahtimii sáhttá addit lobi, go olbmuid dahje olmmošjoavkkuid riikii boahtin lea ákkastallon. Dákkáraš barggut leat earenoamážit doaibmasuorggi ealáskeami, ođđa šaddama, guovlluguovdasaš ekonomiija dahje guhkes áigegaskka doaibmangáibádusaid dorvvasteami dihtii vealtameahttun barggut.

Earenoamášjoavkkuid guoskevaš ohcamušaid sáhttá sáddet njuolga Rádjegozáhuslágádussii šleađgapoastta bokte ([email protected]). Bovdejeaddji oassebealli dahká ohcamuša.

Ohcamušain galgá ákkastallat doaibmama našuvnnalaš mearkkašahttivuođa ja sivaid dasa, ahte earáid meannudemiid ii sáhte čuovvut ja meannudemiid, maiguin fuolahuvvo dearvvašvuođadorvvolašvuođa ollašuvvama. Bargoaddi dahje eará riikii bovdejeaddji oassebeali galgá čájehit olbmui dahje jovkui iežas dearvvašvuođadorvvolašvuođa guoskevaš doaibmabidjanplána mii čuovvu našuvnnalaš rávvagiid.

Juos dearvvašvuođadorvvolašvuođadoaibmabijuid oasis čuovvut unnimustá fámus leahkki našuvnnalaš dearvvašvuođavirgeoapmahaččaid ávžžuhusaid, de ohcamušas ii dárbbaš leat sierra dearvvašvuođavirgeoapmahačča cealkámuš dáin doaibmabijuin. Dain dáhpáhusain, go ohcamušas čujuhuvvon dearvvašvuođadorvvolašvuođadoaibmabijuin čujuhit spiehkkaseami fámus leahkki ávžžuhusain dahje gažaldagas lea muđui spiehkkaseaddji ohcamuš (omd. stuorra joavkosturrodat dahje máŋggat sierra joavkkut), galgá sierra báikkálaš (gieldda dahje buohccedikšunbire) njoammudávdavirgeoapmahačča cealkámuša laktit oassin ohcamuša.

Ohcamušaid sáddejit Rádjegozáhuslágádusas cealkinláhkái ovddasvástádusministeriijaide ja dárbbu mielde Dearvvašvuođa- ja buresveadjima lágádussii. Go Rádjegozáhuslágádus oažžu cealkámuša dat dahká ohcamuššii vuođđuduvvo linnjema riikii boahtima vealtameahttunvuođas ja informere ohcci linnjemis man lea dahkan.Ohcamuša gieđahallanáigi lea árvvu mielde 2 vahku. Loahpalaš mearrádusa riikii boahtimis dahkat rádjadárkkisteamis.

5.2 Dulkonrávvagat: ráddjehusluohkká 1

Bargomátki girdinjohtalusas

Bargogaskavuhtii dahje doaibmagohččosii vuođđuduvvan bargomátki girdinjohtalusas lea lobálaš. Bargomátkki ulbmil ja gáibádusat čielggaduvvojit rádjedárkkisteami oktavuođas. Rádjedárkkistusas galgá ráhkkanit čujuhit bargomátkki ákkaid ja earenoamážit bargogaskavuođa dahje doaibmagohččosa guoskevaš áššegirjjiid.

Riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaide vuođđuduvvan eaktodáhtolašbargoprográmmaid olis dáhpáhuvvan lihkadeapmi (Omd. EU Solidaritehtajoavkkut).

Sisafárremis barggu geažil lea lobálaš maiddái bargomátkkis lean ja riikii fárrejeaddji olbmo mielde boahtán bearraša (guoibmi ja vuolleahkásaš mánát) riikii boahtin. 

Johtalus Suoma ja Ruoŧa sihke Suoma ja Norgga gaskasaš riikkarájás báikkálaš rádjaservošiid gaskkas

Suoma ja Ruoŧa gaskasaš riikkarájá rádjeservošiid vuoigatvuohta boahtit riikii dan vuođul, ahte gullá rádjeservošii, lea heaittihuvvon. Riikii boahtin lea lobálaš Suoma ja Norgga gaskasaš rádjeservošiid ássiide. Suoma riikkavuložis lea ain buot dáhpáhusain vuoigatvuohta boahtit riikii ja vuolgit riikkas.

Bearašáššit

Ráddjehusluohkás 1 Supmii sáhttá boahtit bearaáššiid dihtii.

Suomas ássi fuolkki deaivama várás riikii boahtti olbmuid dulkot leat bearašáššiid dihtii mátkkošteaddji olbmot. Fuolkki deaivama várás riikii boahtima heivehit Suomas ássi Suoma riikkavuložiid fulkkiid lassin maiddái Suomas ássi EU-/Schengen- riikkavuložiid ja sin bearašlahtuid ja Suoma orrunlobiin Suomas orru goalmmát riikka fulkkiide.

Fulkkiin oaivvildit guoimmi, mánáid, mánámánáid, vánhemiid, vuohpaid ja vuotnámiid, áhkuid ja ádjáid, oarbiniid, máttarmánáid, eanu, eahki, čeazi, muoŧá, siesá, goaskki ja oarpmeliid maiddái geat gullet ovdalis máinnašuvvon bearrašii (guoibmi ja vuolleahkásaš mánát). Vuolggasajis rádjadárkkistusas luohttit mátkkošteaddji iežas almmuhussii fuolkegaskavuođas. Maiddái fuolaheami vuollásaš olbmo fuolaheaddji dahje ovdogoziheaddji buohtalastit fuolkin dán ulbmilis.

Supmii sáhttá boahtit maiddái servvoštallangaskavuođa vuođul. Servvoštallangaskavuođain oaivvildit geavatlaččat párragaskavuođa. Servvoštallangaskavuhtii gullet náittosdilis ja bissovaččat oktasaš dállodoalus náittosdili lágan diliin ealli olbmuid sohkabealis fuolatkeahttá. Dán sajis dohkkehit maiddái párragaskavuođaid guovtte jagi boatkanmeahttun ovttas ássama gáibádusa haga. Lassin servvoštallangaskavuohtan dohkkehit ovdamearkka dihtii váldonjuolggaduslaš eará riikkain ássan, ng. gáiddusservvoštallan. Vuolggasajis rádjadárkkistusas luohttit mátkkošteaddji iežas almmuhussii servvoštallangaskavuođain, ovttaskas dáhpáhusain sáhttet jearrat dárkilut dieđuid.

Riikii boahtin servvoštallangaskavuođa vuođul lea lobálaš Suoma riikkavuloža servvoštallanguimmiid lassin maiddái Suomas ássi EU-/ Schengen-riikkavuložiid ja sin bearašlahtuid ja Suoma orrunlobiin Suomas orru goalmmát riikka riikkavuložiid servvoštallanguimmiide. Servvoštallangaskavuođa vuođul riikii boahtti olbmo fuolaheami vuollásaš olmmoš sáhttá maiddái boahtit Supmii.

Ráddjehusluohkás 1 Supmii sáhttá boahtit maiddái earáid bearašáššiid dihtii. Eará bearašáššit leat ovdamearkka dihte hávdádandilálašvuohta, heajat ja buohccán. Dáid dáhpáhusaid dihte riikii sáhttet boahtit maiddái eará olbmot go fuolkkit.

Stuđeren  

Stuđerema geažil Supmii sáhttá boahtit ráddjehusluohkáš 1 čuovvovaččat:

  • Universitehtaid, fidnoallaskuvllaid, logahagaid ja ámmátlaš oahppolágádusaid dutkosii sikten skuvlejumi válljeniskosiidda oassálastán ohccit
  • Stuđerejeaddjit, geain lea dutkkusvuoigatvuohta suopmelaš universitehtas, fidnoallaskuvllas, logahagas dahje ámmátlaš oahppolágádusas
  • Erasmus-, Nordplus-, guovttigaskasaš ja molssa- ja hárjehallanprográmmaid olis suopmelaš oahppolágádussii stuđeret boahtán molssaoahppit, dahje oahpuide gullevaš bargohárjehallamii boahtán stuđerejeaddjit, juos oahppolágádus lea mearridan váldit sin vuostá. Molsuma dahje hárjehallama bistin ii ráddjejuvvo. 

Stuđerejeaddji sáhttá maiddái boahtit Supmii Suoma mieđihan orrunlobiin.

Vealtameahttun dahje muđui ákkastallon persovnnalaš sivat

Ráddjehusluohkás 1 Supmii sáhttá boahtit vealtameahttun dahje muđui ákkastallon persovnnalaš siva dihtii. Vealtameahttun dahje muđui ákkastallon sivvan dulkot ovdamearkka dihtii persovnnalaš mieldeorruma gáibideaddji čađaheami dahje dáhpáhus, mii ii gierdda ájiheami ja man ollašuvvama haga báhcin dagahivččii mearihis hehttehusa. Oassálastin oahppolágádusa sisabeassaniskosii, jus oassálastin eaktuda fysalaš mieldeorruma, gávnnahuvvo maid ákkastallojuvvon sivvan boahtit riikii. Vealtameahttun dahje muđui ákkastallon persovnnalaš sivaid árvvoštallo dáhpáhusas mielde rádjadárkkistusa oktavuođas. Juos lea vejolaš váldit fárrui dili duođašteaddji áššegirjjiid, dat sáhttá dahká rádjadárkkistusa njuovžilabbon.

Suomas giddodaga, visti dahje astoáigge visti oamasteaddji olbmo dahje opmodatsajádatheivehusaid várás riikii boahtin

Ráddjehusluohkás 1 Supmii sáhttá boahtit Suomas giddodaga, visti dahje astoáigge visti oamasteaddji olmmoš. Maiddái oamasteaddji bearaš sáhttá boahtit. Dán dáhpáhusas bearrašiin oaivvildit náittosguoimmi, orrunguoimmi ja oamasteaddji mánáid bearrašiinnis. Giddodaga, visti dahje astoáigge visti oamasteapmái buohtastit maiddái vástideaddji čuozáhaga guhkesáigásaš láigoheami (badjel jagi láigosoahpamuš ja soahpamuš dahkkojuvvon ovdal sisrádjadárkkistusaid máhcaheami 03/2020).

Viessovovdna ii leat giddodat, astoáigge visti dahje luopmovisti daid álgoálgosaš mearkkašumis, nuba vuolggasajis viessovovnna oamasteapmi ii leat doarvái buorre sivva riikii boahtimii. Dán sadjái sáhttit heivehit dáhpáhusa guovdu guorahallamiin ovdalis lean láigovistti guoskevaš rávvagiid. Riikii boahtimii sáhttá addit lobi, juos olmmoš sáhttá čujuhit guhkesáigásaš viessovovnna geavaheami seammá leirenguovllus ja vovnna geavahit dego luopmo- dahje astoáigge visti (giddes terássa- ja goavderáhkadusat, jna.), ja olbmos lea dárbu dárkkistit iežas oamasteami ortnega.

Opmodatsajádatheivehusaid várás riikii boahtti olbmon geahččat olbmo, gii boahtá riikii ovdamearkka dihtii giddodaga, visti dahje astoáigge visti vuovdima dahje oastima dahje eará opmodatsajádatheivehusa várás. Smávvaárvvolaš (vuollel 15 000 euro) opmodaga oastima dahje vuovdin ii vuolggasajis gehččojuvvo opmodatsajádatheivehussan.

5.3 Dulkonrávvagat: ráddjehusluohkká 2

Bákkuheaddji bearašáššit 

Supmii sáhttá boahtit ráddjehusluohkás 2 bákkuheaddji bearašáššiid dihtii. Bákkuheaddji bearašášši lea ovdamearkka dihtii iežas máná riegádeapmi, lagašoapmahačča duođalaš buohcuvuođadilli, iežas heajat, fuolkki deaivan dahje servvoštallanpárragaskavuohta.

Fuolkki deaivama várás riikii boahtimis heivehit Suomas ássán Suoma stáhtaborgáriid fulkkiid lassin maiddái Suomas ássán EU-/ Schengen-stáhtaborgáriid ja sin bearašlahtuid ja Suoma orrunlobiin Suomas orron goalmmát riikka stáhtaborgáriid fulkkiide. 

Fulkkiin oaivvildit guoimmi, mánáid, vánhemiid, vuohpaid ja vuotnámiid, áhkuid ja ádjáid ja maiddái geat gullet ovdalis máinnašuvvon bearrašii (guoibmi ja vuolleahkásaš mánát). Vuolggasajis rádjedárkkistusas luohttit mátkkošteaddji iežas almmuhussii fuolkegaskavuođas. Maiddái fuolahusa vuolde lean olbmo fuolaheaddji dahje ovdogohcci buohtastahttojuvvo fuolkái dán riikii boahtima ulbmilis.

Servvoštallangaskavuohta

Ráddjehusluohkás 2 Supmii sáhttá boahtit servvoštallangaskavuođa vuođul.

Servvoštallangaskavuhtii gullet náittosdilis ja bissovaččat oktasaš dállodoalus náittosdillelágan ealli olbmot sohkabealis fuolatkeahttá. Dán sajis dohkkehit maiddái párragaskavuođaid guovtti jagi boatkanmeahttun ovttas ássama gáibádusa haga. Lassin servvoštallangaskavuohtan dohkkehit ovdamearkka dihtii váldonjuolggaduslaš eará riikkain ássama, ng. gáiddusservvoštallama, ja earát stáđásman ovttas leahkima hámit.

Vuolggasajis rádjadárkkistusas luohttit mátkkošteaddji iežas almmuhussii servvoštallangaskavuođas, ovttaskas dáhpáhusain sáhttit jearrat dárkilut dieđuid. Riikii boahtin servvoštallangaskavuođa vuođul lea lobálaš Suoma riikkavuložiid servvoštallanguimmiid lassin maiddái Suomas ássi EU-/ Schengen-riikkavuložiid ja sin bearašlahtuid ja Suomas orrunlobiin Suomas orru goalmmát riikka riikkavuložiid servvoštallanguimmiide. Servvoštallangaskavuođa vuođul riikii boahtti olbmo fuolaheami vuollásaš olmmoš sáhttá maiddái boahtit Supmii.

Bákkuheaddji persovnnalaš sivat ráddjehusluohkás 2

Supmii sáhttá boahtit ráddjehusluohkás 2 bákkuheaddji persovnnalaš siva dihtii. Bákkuheaddji persovnnalaš sivvan dulkot persovnnalaš mieldeorruma gáibideaddji dahje ovddalgihtii árvitmeahttun siva, mii ii gierdda ájiheami ja boađekeahttá báhcin dagahivččii diliid vuhtiiváldimiin mearkkašahtti hehttehusa. Bákkuheaddji persovnnalaš sivva sáhttá leat ovdamearkka dihtii oassálastin lagašoapmahačča hávdádeapmái. Bákkuheaddji persovnnalaš sivaid árvvoštallet dáhpáhusa mielde rádjadárkkistusa oktavuođas. Juos lea vejolaš váldit fárrui dili duođašteaddji áššegirjjiid, dat sáhttá dahkat rádjadárkkistusa njuovžilabbon.

Bákkuheaddji persovnnalaš sivvan ráddjehusluohkás 2 sáhttá geahččat maiddái Suomas giddodaga oamasteaddji olbmo riikii boahtima, go son boahtá čađahit iežas giddodahkii vealtameahttun bajásdoallamii ja/ dahje fuolahussii laktáseaddji doaibmabijuid, mat eai gierdda ájiheami ja olbmo boađekeahttá báhcin dagahivččii diliid vuhtiiváldimiin mearkkašahtti hehttehusa giddodahkii.

Oassálastin oahppolágádusa sisabeassaniskosii, jus oassálastin eaktuda fysalaš mieldeorruma, gávnnahuvvo maid ákkastallojuvvon sivvan boahtit riikii.