Rávvagat rádjerasttildeapmái (Korona) 

Rávvagat rádjerasttildeapmái koronapandemiija áigge 

17.1.2022 rájes

Dát stáhtaráđi mearrádusa mielde addon ráva lea fámus gitta 31.1.2022 rádjai. Galggat oahpásmuvvat dán rávasiidui, jus don dahje du lagaš lea boahtimin Supmii olgoriikkas. 
Jus leat mátkkošteamen Suomas nuppi stáhtii, galggat ieš dárkkistit čuozáhatriikka riikii boahtima ráddjehusaid ja eavttuid. Čuozáhatriikkain sáhttet leat fámus iežaset ráddjehusat ja eavttut mátkkošteaddjiide.

Čavgejuvvon rádjegohccin ii váikkut vuođđolága 9 §:as dorvvastuvvon friddjavuhtii johttit, man mielde Suoma riikavuloža ii oaččo eastit boahtimis riikii. Juohkehaččas lea maiddái riekti vuolgit riikkas. 

Vállje dás makkár dillái du diehtodárbu guoská ja beasat njuolga rivttes rávaoassái. 

1. Supmii boahtin, jus dus lea duođaštus covid19-boahkkoráiddus dahje buhccojuvvon covid19-dávddas, sihke negatiiva teastaduođaštus
2. Supmii boahtin sisrájá rastá (Schengen-riikkain)
3. Supmii boahtin Andorras, Bulgarias, Irlánddas, Kroatias, Kyprosis, Monacos, Romanias, San Marinos ja Vatikánas
4. Supmii boahtin ruoná listtu riikkain (Argentina, Austrália, Bahrain, Chile, Mátta-Korea, Hongkong, Indonesia, Kanáda, Kolumbia, Kuwait, Macao, Peru, Qatar, Ruanda, Saudi-Arabia, Taiwan, Uruguay, Ođđa-Selánda ja Ovttastuvvan arábaemiráhtat) 
5. Supmii boahtin eará riikkain ja guovlluin (omd. Ruoššas, Ovttastuvvan gonagasriikkas, Ovttastuvvan stáhtain ja Durkkas)
6. Lustafanasjohtalus 
7. Dárkkálmahtti dulkonrávvagat

Amma muittát, ahte riikii boahtima lobi addimis mearriduvvo álo rádjádárkkistusa oktavuođas. Rádjegozáhuslágádus ii mieđit ovdalobi riikii boahtima várás.

1. Supmii boahtin jus dus lea duođaštus covid-19-boahkkoráiddus dahje buhccojuvvon covid -19-dávddas, sihke negatiiva teastaboađus

Dát kapihtal guoská eatnážiid Supmii boahtti mátkkošteaddjiid. Jus gávnnat vástádusa dán kapihttalis, it dárbbaš lohkat viidábut.

Mat leat riikii boahtima eavttut?

Supmii sáhttá buot riikkain ja guovlluin boahtit olmmoš, jus sus gávdno:

• duođaštus dievas dohkkehahtti covid-19-boahkkoráiddus ja maŋimuš boahkuheamis lea gollan unnimustá 7 jándora dahje 
• duođaštus buhccojuvvon covid-19-dávddas ja ovttas dohkkehahtti covid-19-boahkus (báldalastojuvvo dievas boahkkoráidui, galgá čájehit ovttain duođaštusain) dahje 
• EU digitála koronaduođaštus vuollel guhtta mánotbaji dassái buhccojuvvon covid-19-dávddas
• ovddabealde máinnašuvvon gáibádusaid lassin olmmoš galgá čájehit duođaštusa eanemustá 48 diimmu ovdal Supmii boahtima váldojuvvon covid-19-teastta negatiiva bohtosis. Teastaboađusin dohkkehuvvo boađus sihke PCR- ja antigenateasttas. 
• dát eavttut gusket jagi 2006 dahje dan ovdal riegádan olbmuide. 

Bajábeale eavttuid deavdi ollesolbmo fárus riikii sáhttet boahtit vuolleahkásaš mánát, guhte mátkkoštit suinna ovtta fáro. Maiddái mánás gáibiduvvo covid-19-boahkohanduođaštus sihke negatiiva covid-19-teastaboađus. Dát eavttut gusket sin guhte leat riegádan jagi 2006 dahje dan ovdal. Buohkaide geat bohtet riikii sáhttet goittotge guoskat njoammudávdalága ja dearvvasvuođaeiseválddi mearridan geatnegasvuođat (ovdamearkan covid-19-testen riikii boahtima maŋŋá).

Bajábealde máinnašuvvon gáibádusat eai guoskka Suoma riikavuložiidda, Suomas fásta ássi olgoriikalaččaide, eaige olbmuide, geain lea vealtameahttun sivva boahtit Supmii. Buohkaide geat bohtet riikii sáhttet goittotge guoskat njoammudávdalága ja dearvvasvuođaeiseválddi mearridan geatnegasvuođat (ovdamearkan covid-19-testen riikii boahtima maŋŋá).

2. Supmii boahtin sisrájá rastá (Schengen-riikkain)

Mat leat Schengen-riikkat?

Schengen-riikkat leat Hollánda, Belgia, Espánnja, Italia, Nuortariika, Greikka, Latvia, Lietuva, Luxemburg, Malta, Portugal, Polska, Frankriika, Ruoŧŧa, Duiska, Slovakia, Slovenia, Suopma, Dánska, Čeahkka, Uŋgar, Estteeana, Islánda, Liechtenstein, Norga ja Šveica. Johtolat dáid riikkain Supmii lea sisrádjejohtolat.

Mat leat riikii boahtima eavttut? 

Supmii boahtin eaktuda, ahte olbmos gávdno:

• duođaštus dievas dohkkehuvvon covid-19-boahkkoráiddus ja maŋimuš boahkuheamis lea gollan unnimustá 7 jándora dahje
• duođaštus buhccojuvvon covid-19-dávddas ja ovttas dohkkehahtti covid-19-boahkus (báldalastojuvvo dievas boahkkoráidui, galgá čájehit ovttain duođaštusain) dahje
• EU digitála koronaduođaštus dahje doavtterduođaštus vuollil guhtta mánotbaji dassái buhccojuvvon covid-19-dávddas
• ovddabealde máinnašuvvon gáibádusaid lassin olmmoš galgá čájehit duođaštusa eanemustá 48 diimmu ovdal Supmii boahtima váldojuvvon covid-19-teastta negatiiva bohtosis. Teastaboađusin dohkkehuvvo boađus sihke PCR- ja antigenateasttas. 
• dát eavttut gusket jagi 2006 dahje dan ovdal riegádan olbmuide. 

Bajábealde máinnašuvvon gáibádusat eai guoskka Suoma riikavuložiidda, Suomas fásta ássi olgoriikalaččaide, eaige olbmuide, geaid riikii boahtin sivva lea muhtin vuolábealde logahallojuvvon sivain.

Máhccan Supmii

• Suoma riikkavuložat ja sin bearašlahtut
• EU- ja Schengen-stáhtaid riikkavuložat ja sin bearašlahtut, geat ásset Suomas
• goalmmát riikka riikkavuložat, geat orodit orodanlobiin Suomas
• Ovttastuvvan gonagasgotti riikkavuložat ja sin bearašlahtut, geat gullet earrosoahpamuša ollái ja ásset Suomas.

Vealtameahttun sivva

• servodaga doaibmama dahje fuolahussihkkarvuođa dáfus mearkkašahtti bargu, man ollašuhttin gáibida nuppi riikkas boahtti olbmo dahje olbmuid bargoárjja iige bargu gierdda ájiheami
• dearvvašvuođafuolahusa ja gádjundoaimma bargoveahka (maiddái vuosttasdikšu), eallilan olbmuid fuolahusa ámmátolbmot sin bargguin, ja virgeoapmahaččat vealtameahttun virgebargguin
• fievrridan- ja logistihkkabargoveahka sin bargguin
• diplomáhtat, riikkaidgaskasaš organisašuvnnaid bargoveahka, soalddátbargoveahka ja veahkkeorganisašuvnnaid bargoveahka sin bargguin
• riikkaidgaskasaš ráđđádallamiidda oassálasti stáhtaid ovddasteaddjit ja riikkaidgaskasaš organisašuvnnaid bargui oassálasti olbmot
• olbmot, geat dárbbašit riikkaidgaskasaš suodjaleami dahje mátkkoštit eará humanitára sivaid dihtii
• bákkuheaddji bearašáššit dahje eará bákkuheaddji persovnnalaš sivat
• eará vealtemeahttun ja ákkastallojuvvon sivva (ovdamearkan olgoriikalaš dieđihangaskaomiid ovddasteaddjit, erenomášjoavkkut, jeavddalaš linnjájohtalusa bokte johtin girdingiettis, olgoriikkain ássi Suoma riikkavuloža bearašlahtu riikii boahtin, sámi ealáhusaiguin ja kultuvrrain bargan).

Riikii boahtima ákka vealtameahttunvuohta árvvoštallojuvvo álo rádjegozáhusas. Árvvoštallama dahká rádjegozáhuseiseváldi. 

Olbmot, geat eai dálkkasdieđalaččat ákkastallojuvvon siva dihtii sáhte váldit covid-19-boahkuhusa, sáhttet boahtit Supmii, jus sis lea doavtterduođaštus, mas ášši boahtá ovdan. Olbmos gáibiduvvo goittotge duođaštus eanemusat 48 diimmu dassái dahkkon covid-19-teastta negatiivvalaš bohtosis, ovdalgo boahtá Supmii. Teastaboađusin dohkkehuvvo boađus sihke PCR- ja antigenateasttas.

Spiehkkaseapmi mii guoská rádjeservošiidda

Suoma ja Ruoŧa ja Suoma ja Norgga gaskasaš eananráji rádjeservošiid ássit sáhttet boahtit Supmii, jus sis lea fárus duođaštus dohkkehahtti covid-19-boahkkoráiddus, EU digitála koronaduođaštus vuollel 6 mánotbaji dassái buhccojuvvon covid-19-dávddas dahje duođaštus eanemustá 7 jándora ovdal Supmii boahtima váldon covid-19-teastta negatiiva bohtosis. 

Seamma riikii boahtima eavttut čuvvojuvvojit maiddái Ålándda eanagotti ja Ruoŧa Norrtälje gieldda gaskasaš johtolagas. Spiehkkasemiin álkiduvvo riikii boahtin diliin, main Supmii boahtin lea jeavddalaš dahje muđuid fásta lunddot.

Rádjeservošiidda gullet Suoma ja Ruoŧa gaskasaš eanarájis Ruoŧa Haaparanta, Ylitornio, Pajala ja Girona gielddat ja Suoma Durdnosa, Ylitornio, Pello, Kolari, Muoná ja Eanodaga gielddat sihke Suoma ja Norgga gaskasaš eanarájis Norgga Omasvuona, Gáivuona, Ráissa, Guovdageainnu, Kárášjoga, Deanu, Unjárgga ja Mátta-Várjjaga gielddat ja Suoma Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gielddat.  

3. Supmii boahtin Andorras, Bulgaria, Irlánddas, Kroatias, Kyprosis, Monacos, Romanias, San Marinos ja Vatikánas

Mat leat riikii boahtima eavttut?

Supmii boahtin eaktuda, ahte olbmos gávdno:

• duođaštus dievas dohkkehahtti covid-19-boahkkoráiddus ja maŋimuš boahkuheamis lea gollan unnimustá 7 jándora dahje 
• duođaštus buhccojuvvon covid-19-dávddas ja ovttas dohkkehahtti covid-19-boahkus (báldalastojuvvo dievas boahkkoráidui, galgá čájehit ovttain duođaštusain) dahje 
• EU digitála koronaduođaštus dahje doavtterduođaštus vuollil guhtta mánotbaji dassái buhccojuvvon covid-19-dávddas
• ovddabealde máinnašuvvon gáibádusaid lassin olmmoš galgá čájehit duođaštusa eanemustá 48 diimmu ovdal Supmii boahtima váldojuvvon covid-19-teastta negatiiva bohtosis. Teastaboađusin dohkkehuvvo boađus sihke PCR- ja antigenateasttas. 
• dát eavttut gusket jagi 2006 dahje dan ovdal riegádan olbmuide. 

Bajábealde máinnašuvvon gáibádusat eai guoskka Suoma riikavuložiidda, Suomas fásta ássi olgoriikalaččaide, eaige olbmuide, geaid riikii boahtin sivva lea muhtin vulobealde logahallojuvvon sivain. 

Máhccan Supmii

• Suoma riikkavuložat ja sin bearašlahtut
• EU- ja Schengen-stáhtaid riikkavuložat ja sin bearašlahtut, geat ásset Suomas
• goalmmát riikka riikkavuložat, geat orodit orodanlobiin Suomas
• Ovttastuvvan gonagasgotti riikkavuložat ja sin bearašlahtut, geat gullet earrosoahpamuša ollái ja ásset Suomas.

Vealtameahttun sivva

• servodaga doaibmama dahje fuolahussihkkarvuođa dáfus mearkkašahtti bargu, man ollašuhttin gáibida nuppi riikkas boahtti olbmo dahje olbmuid bargoárjja iige bargu gierdda ájiheami
• dearvvašvuođafuolahusa ja gádjundoaimma bargoveahka (maiddái vuosttasdikšu), eallilan olbmuid fuolahusa ámmátolbmot sin bargguin, ja virgeoapmahaččat vealtameahttun virgebargguin
• fievrridan- ja logistihkkabargoveahka sin bargguin
• diplomáhtat, riikkaidgaskasaš organisašuvnnaid bargoveahka, soalddátbargoveahka ja veahkkeorganisašuvnnaid bargoveahka sin bargguin
• riikkaidgaskasaš ráđđádallamiidda oassálasti stáhtaid ovddasteaddjit ja riikkaidgaskasaš organisašuvnnaid bargui oassálasti olbmot
• olbmot, geat dárbbašit riikkaidgaskasaš suodjaleami dahje mátkkoštit eará humanitára sivaid dihtii
• bákkuheaddji bearašáššit dahje eará bákkuheaddji persovnnalaš sivat
• eará vealtemeahttun ja ákkastallojuvvon sivva (ovdamearkan olgoriikalaš dieđihangaskaomiid ovddasteaddjit, erenomášjoavkkut, jeavddalaš linnjájohtalusa bokte johtin girdingiettis, olgoriikkain ássi Suoma riikkavuloža bearašlahtu riikii boahtin).

Riikii boahtima ákka vealtameahttunvuohta árvvoštallojuvvo álo rádjegozáhusas. Árvvoštallama dahká rádjegozáhuseiseváldi. 

Olbmot, geat eai dálkkasdieđalaččat ákkastallojuvvon siva dihtii sáhte váldit covid-19-boahkuhusa, sáhttet boahtit Supmii, jus sis lea doavtterduođaštus, mas ášši boahtá ovdan. Olbmos gáibiduvvo goittotge duođaštus eanemusat 48 diimmu dassái dahkkon covid-19-teastta negatiivvalaš bohtosis, ovdalgo boahtá Supmii. Teastaboađusin dohkkehuvvo boađus sihke PCR- ja antigenateasttas.

4. Supmii boahtin ruoná listtu riikkain

Mat leat ruoná listtu riikkat?

Dát oassi guoská čuovvovaš riikkain ja guovlluin boahtti mátkkošteaddjiide: Argentiinná, Austrália, Bahrain, Chile, Mátta-Korea, Hongkong, Indonesia, Kanáda, Kolumbia, Kuwait, Macao, Peru, Qatar, Rwanda, Saudi-Arabia, Taiwan, Uruguay, Ođđa-Selánda ja Ovttastuvvan arábaemiráhtat. Ruoná listu vuođđuduvvá Eurohpá ráđi ávžžuhussii, mii beaiváduvvo jeavddalaččat. 

Mat leat riikii boahtima eavttut? 

Dáid riikkaid ja guovlluid riikavuložiin ja ássiin lea lohpi boahtit Supmii máinnašuvvon riikkain dahje guovlluin njuolga boahtti johtolagas. Vuhtii galgá váldit dábálaš olgoriikkalažžii guoski riikii boahtima njuolggadusaid, sihke vulobealde máinnašuvvon gáibádusaid. 

Supmii boahtin eaktuda, ahte olbmos gávdno: 

• duođaštus dievas dohkkehahtti covid-19-boahkkoráiddus ja maŋimuš boahkuheamis lea gollan unnimustá 7 jándora dahje 
• duođaštus buhccojuvvon covid-19-dávddas ja ovttas dohkkehahtti covid-19-boahkus (báldalastojuvvo dievas boahkkoráidui, galgá čájehit ovttain duođaštusain) dahje 
• EU digitála koronaduođaštus vuollel guhtta mánotbaji dassái buhccojuvvon covid-19-dávddas
• ovddabealde máinnašuvvon gáibádusaid lassin olmmoš galgá čájehit duođaštusa eanemustá 48 diimmu ovdal Supmii boahtima váldojuvvon covid-19-teastta negatiiva bohtosis. Teastaboađusin dohkkehuvvo boađus sihke PCR- ja antigenateasttas. 
• dát eavttut gusket jagi 2006 dahje dan ovdal riegádan olbmuide. 

Bajábealde máinnašuvvon gáibádusat eai guoskka Suoma riikavuložiidda, Suomas fásta ássi olgoriikalaččaide, eaige olbmuide, geaid riikii boahtin sivva lea muhtin vulobealde logahallojuvvon sivain. Riikii boahtima ákka vealtameahttunvuohta árvvoštallojuvvo álo rádjegozáhusas. Árvvoštallama dahká rádjegozáhuseiseváldi.

Máhccan Supmii

• Suoma riikkavuložat ja sin bearašlahtut
• EU- ja Schengen-stáhtaid riikkavuložat ja sin bearašlahtut, geat ásset Suomas
• goalmmát riikka riikkavuložat, geat orodit orodanlobiin Suomas
• Ovttastuvvan gonagasgotti riikkavuložat ja sin bearašlahtut, geat gullet earrosoahpamuša ollái ja ásset Suomas.

Máhccan eará EU- ja Schengen-stáhtaide dahje daid bokte

• eará EU- ja Schengen-stáhtaid riikkavuložat ja sin bearašlahtut
• goalmmát riikka riikkavuložat, geat orodit orodanlobiin Suomas
• Ovttastuvvan gonagasgotti riikkavuložat ja sin bearašlahtut, geat gullet earrosoahpamuša ollái ja ásset nuppi EU- dahje Schengen-stáhtas.

Vealtameahttun sivva

• servodaga doaibmama dahje fuolahussihkkarvuođa dáfus mearkkašahtti bargu, man ollašuhttin gáibida nuppi riikkas boahtti olbmo dahje olbmuid bargoárjja iige bargu gierdda ájiheami
• dearvvašvuođafuolahusa ja gádjundoaimma bargoveahka (maiddái vuosttasdikšu), eallilan olbmuid fuolahusa ámmátolbmot sin bargguin, ja virgeoapmahaččat vealtameahttun virgebargguin
• fievrridan- ja logistihkkabargoveahka sin bargguin
• diplomáhtat, riikkaidgaskasaš organisašuvnnaid bargoveahka, soalddátbargoveahka ja veahkkeorganisašuvnnaid bargoveahka sin bargguin
• riikkaidgaskasaš ráđđádallamiidda oassálasti stáhtaid ovddasteaddjit ja riikkaidgaskasaš organisašuvnnaid bargui oassálasti olbmot
• olbmot, geat dárbbašit riikkaidgaskasaš suodjaleami dahje mátkkoštit eará humanitára sivaid dihtii
• bákkuheaddji bearašáššit dahje eará bákkuheaddji persovnnalaš sivat
• eará vealtemeahttun ja ákkastallojuvvon sivva (ovdamearkan olgoriikalaš dieđihangaskaomiid ovddasteaddjit, erenomášjoavkkut, jeavddalaš linnjájohtalusa bokte johtin girdingiettis, olgoriikkain ássi Suoma riikkavuloža bearašlahtu riikii boahtin).

Riikii boahtima ákka vealtameahttunvuohta árvvoštallojuvvo álo rádjegozáhusas. Árvvoštallama dahká rádjegozáhuseiseváldi. 

5. Supmii boahtin eará riikkain ja guovlluin

Maidda riikkaide ja guovlluide dát kapihttal guoská?

Dát kapihttal guoská buot riikkaide ja guovlluide, mat eai leat logahallojuvvon bajábeale kapihttaliin. Dán kapihttalii gullá ovdamearkan riikii boahtin Ruoššas, Ovttastuvvan gonagasriikkas, Ovttastuvvan stáhtain ja Durkkas. 

Mat leat riikii boahtima eavttut?

Supmii boahtin eaktuda, ahte olbmos gávdno: 

• duođaštus dievas dohkkehahtti covid-19-boahkkoráiddus ja maŋimuš boahkuheamis lea gollan unnimustá 7 jándora dahje 
• duođaštus buhccojuvvon covid-19-dávddas ja ovttas dohkkehahtti covid-19-boahkus (báldalastojuvvo dievas boahkkoráidui, galgá čájehit ovttain duođaštusain) dahje 
• EU digitála koronaduođaštus vuollel guhtta mánotbaji dassái buhccojuvvon covid-19-dávddas
• ovddabealde máinnašuvvon gáibádusaid lassin olmmoš galgá čájehit duođaštusa eanemustá 48 diimmu ovdal Supmii boahtima váldojuvvon covid-19-teastta negatiiva bohtosis. Teastaboađusin dohkkehuvvo boađus sihke PCR- ja antigenateasttas. 
• dát eavttut gusket jagi 2006 dahje dan ovdal riegádan olbmuide. 

Bajábealde máinnašuvvon gáibádusat eai guoskka Suoma riikavuložiidda, Suomas fásta ássi olgoriikalaččaide, eaige olbmuide, geaid riikii boahtin sivva lea muhtin vulobealde logahallojuvvon sivain. Riikii boahtima ákka vealtameahttunvuohta árvvoštallojuvvo álo rádjegozáhusas. Árvvoštallama dahká rádjegozáhuseiseváldi.

Máhccan Supmii

• Suoma riikkavuložat ja sin bearašlahtut
• EU- ja Schengen-stáhtaid riikkavuložat ja sin bearašlahtut, geat ásset Suomas
• goalmmát riikka riikkavuložat, geat orodit orodanlobiin Suomas
• Ovttastuvvan gonagasgotti riikkavuložat ja sin bearašlahtut, geat gullet earrosoahpamuša ollái ja ásset Suomas.

Máhccan eará EU- ja Schengen-stáhtaide dahje daid bokte

• eará EU- ja Schengen-stáhtaid riikkavuložat ja sin bearašlahtut
• goalmmát riikka riikkavuložat, geat orodit orodanlobiin Suomas
• Ovttastuvvan gonagasgotti riikkavuložat ja sin bearašlahtut, geat gullet earrosoahpamuša ollái ja ásset nuppi EU- dahje Schengen-stáhtas.

Vealtameahttun sivva

• servodaga doaibmama dahje fuolahussihkkarvuođa dáfus mearkkašahtti bargu, man ollašuhttin gáibida nuppi riikkas boahtti olbmo dahje olbmuid bargoárjja iige bargu gierdda ájiheami
• dearvvašvuođafuolahusa ja gádjundoaimma bargoveahka (maiddái vuosttasdikšu), eallilan olbmuid fuolahusa ámmátolbmot sin bargguin, ja virgeoapmahaččat vealtameahttun virgebargguin
• fievrridan- ja logistihkkabargoveahka sin bargguin
• diplomáhtat, riikkaidgaskasaš organisašuvnnaid bargoveahka, soalddátbargoveahka ja veahkkeorganisašuvnnaid bargoveahka sin bargguin
• riikkaidgaskasaš ráđđádallamiidda oassálasti stáhtaid ovddasteaddjit ja riikkaidgaskasaš organisašuvnnaid bargui oassálasti olbmot
• olbmot, geat dárbbašit riikkaidgaskasaš suodjaleami dahje mátkkoštit eará humanitára sivaid dihtii
• bákkuheaddji bearašáššit dahje eará bákkuheaddji persovnnalaš sivat
• eará vealtemeahttun ja ákkastallojuvvon sivva (ovdamearkan olgoriikalaš dieđihangaskaomiid ovddasteaddjit, erenomášjoavkkut, jeavddalaš linnjájohtalusa bokte johtin girdingiettis, olgoriikkain ássi Suoma riikkavuloža bearašlahtu riikii boahtin).