Vedenalainen elämä
Kehitetään ympäristövahinkojen torjuntaa ja vähennetään omasta toiminnasta johtuvaa ympäristön kuormitusta.
Toimenpiteet
Valvontajärjestelmien uudistamishanke
Toimeenpannaan Rajavartiolaitoksen valvontajärjestelmien uudistamishanke.
Vuonna 2020 käynnistyneen RAVALU-hankkeen toimeenpanoa jatkettiin vuonna 2021 suunnitelman mukaisesti. Merialueen tekninen valvontajärjestelmä uudistetaan osana RAVALU-hanketta.
Uudistuva valvontatekniikka luo omalta osaltaan edellytyksiä Rajavartiolaitoksen merellisten yksiköiden tarkoituksenmukaiselle ja kustannustehokkaalle käytölle, muun muassa vähentämällä tarvetta meriliikenteen tunnistamistarkoituksessa tehtävälle partioinnille merialueella. Lisäksi ajanmukainen sensorikalusto edellyttää nykyistä vähemmän huoltokäyntejä ulkosaariston sensorikohteilla, kun järjestelmien vikaherkkyys laskee ja luotettavuus kasvaa.
Ulkovartiolaiva 2025 -hanke
Toimeenpannaan Ulkovartiolaiva 2025 -hanke, jossa korvataan kolme elinkaaren päässä olevaa ulkovartiolaivaa kahdella uudella ulkovartiolaivalla. Hankkeessa ympäristöarvot ja kestävän kehityksen tavoitteet ovat esillä korkealla prioriteetilla.
Hankkeessa korvataan kolme elinkaaren päässä olevaa ulkovartiolaivaa kahdella uudella ulkovartiolaivalla. Hankkeessa ympäristöarvot ja kestävän kehityksen tavoitteet ovat esillä korkealla prioriteetilla.
Tavoitteisiin päästään kehittyneen energiatehokkuuden kautta, joka vähentää alusten polttoainekulutusta ja täten myös päästöjä vähintään samassa suhteessa. Aluksissa on mahdollista käyttää kotimaista nesteytettyä biokaasua, mikä edelleen parantaa alusten päästötasetta ja tukee ulkomaalaisesta fossiilisesta polttoaineesta luopumista sekä kotimaisen kiertotalouden elinvoimaisuutta. Aluksiin suunniteltu hybridikoneisto vähentää alusten polttomoottoreiden käyttötunteja, mikä edelleen edesauttaa ympäristötavoitteiden saavuttamista.
Valvontalentokoneiden hankinta
Valmistaudutaan korvaamaan Dornier-valvontalentokoneet uusilla koneilla.
Valvontalentokoneiden korvaamiseen on myönnetty rahoitus. Tavoitteena on, että uudet koneet olisivat käytössä viimeistään vuonna 2027. Uusien koneiden nykyaikaisten sensorien avulla valvonnan tehokkuus kasvaa. Lisäksi itse ilma-aluksilta vaaditaan parempaa suorituskykyä, kuten suurempi nopeus, toiminta-aika ja -matka. Nämä ominaisuudet mahdollistavat valvonnan ulottamisen kauemmas ja valvontaan kuluvan suhteellisen lentoajan vähenemisen. Ilma-alusten valinnassa pyritään huomioimaan voimalaitteiden mahdollisuus hyödyntää uusiutuvaa lentopolttoainetta.
Lentokoneiden valinnassa pyritään edistämään myös tavoitteen kolme (Terveys ja hyvinvointi) toteutumista. Ilma-alukset voivat olla niissä työskenteleville ihmisille meluisia ja epäergonomisia työympäristöjä, millä on haitallinen vaikutus tehokkuuteen, jaksamiseen ja terveyteen. Lentokoneiden valinnassa tullaan antamaan painoarvoa koneiden melulle, tärinälle, miellyttävälle lämpötilalle sekä työskentely-ympäristön ergonomialle.
Valvontalennot
Valvontalentokoneet ovat keskeisessä roolissa ympäristövahinkojen torjunnassa.
Luvattomia aluspäästöjä valvotaan merialueella suoritettavilla valvontalennoilla. Havaittujen öljypäästöjen määrä on laskenut koko 2000-luvun ajan erityisesti kattavan valvonnan sekä hallinnollisen öljypäästömaksujärjestelmän ja merenkulun ympäristösuojelulain vaikutuksesta.
Rajavartiolaitoksen kalustolla suoritettavien valvontalentojen lisäksi ympäristövahinkojen ja luvattomien aluspäästöjen valvonnassa hyödynnetään Euroopan meriturvallisuusviraston (EMSA) satelliittivalvontaa sekä Ruotsin ja Viron kanssa tehtävää lentovalvontayhteistyötä.
Rajavartiolaitoksen Dornier-kaluston ikääntymisen aiheuttamat tekniset haasteet koneiden toimintakyvyn ylläpidossa ovat vaikuttaneet valmiuteen ja valvontatehtävien suorittamiseen.
Öljyntorjuntakalusto
Kehitetään öljyntorjuntakaluston varastointia ja valmiutta.
Rajavartiolaitos on kehittänyt ympäristövahinkojen torjuntavalmiutta vuoden 2021 aikana saattamalla loppuun kilpailutukset kolmen valmiusaluksen käyttövalmiudesta sellaisilla merialueilla, joilla Rajavartiolaitoksen tai Merivoimien alukset eivät säännönmukaisesti operoi. Nämä sopimusvalmiusalukset osallistuvat myös Rajavartiolaitoksen järjestämiin harjoituksiin. Merivoimien kanssa jatketaan yhteistyötä ympäristövahinkojen torjunta-alusten valmiuden ylläpidossa.
Ympäristövahinkojen torjuntakaluston varastointia kehitetään keskittämällä torjuntakalusto neljään, lähtökohtaisesti palvelukonseptilla toimivaan keskusvarastoon, sekä luomalla erikseen määritettäville merivartioasemille nopea ensilähdön toimintavalmius ympäristövahinkojen torjuntatilanteisiin. Varastoverkoston kehittäminen pyritään saamaan valmiiksi vuoden 2022 aikana.
Riskihylyt
Osallistutaan ympäristölle vaaraa aiheuttavien riskihylkyjen kartoitukseen.
Raportin laadintavaiheessa nousi esille vastuullisuussuunnitelmaan lisättävä uusi toimenpide vedenalaisen elämän säilyttämiseksi, koska Rajavartiolaitos osallistuu ympäristölle mahdollisesti riskejä aiheuttavien hylkyjen kartoittamiseen ja saneeraukseen operatiivisten ydintoimintojensa sallimissa puitteissa. Toimintaan käytetään sukeltajia sekä vedenalaisen toiminnan välineistöä, kuten ROV (Remote Operated Vehicle).
Ympäristövahinkojen torjunta
Kehitetään kansallista ja kansainvälistä ympäristövahinkojen torjunnan osaamista
Itämeren piirissä.
Rajavartiolaitos on osallistunut aktiivisesti Itämeren ympäristövahinkojen torjuntayhteistyöhön (HELCOM) siitä huolimatta, että koronarajoitukset ovat vaikeuttaneet yhteistoimintaa. Rajavartiolaitos on jatkanut ympäristövahinkojen torjuntayhteistyön kehittämistä kahdenvälisesti Ruotsin, Viron ja Venäjän ympäristövahinkojen torjunnan vastuuviranomaisten kanssa.
Lisäksi Rajavartiolaitos edustaa Suomea myös muilla kansainvälisillä ympäristövahinkojen torjuntafoorumeilla, kuten Kööpenhaminan sopimuksen piirissä. Suomessa järjestettiin Itämeren maiden yhteinen öljy- ja aluskemikaalivahingon torjuntaharjoitus elokuussa 2021 (BALEX DELTA 2021). Harjoitukseen osallistui yksiköitä seitsemästä Itämeren rantavaltiosta. Torjunta-aluksia oli mukana yhteensä 17. Kansallista merialueen öljy- ja aluskemikaalivahingon torjunnan tilaa selvitettiin laajalla verkkokyselyllä vuoden 2021 lopussa. Kyselyn tuloksia hyödynnetään kansallisen toiminnan jatkokehittämisessä.
Rajavartiolaitoksen johdolla on käynnistetty Suomen valtakunnallisen ympäristövahinkojen torjuntastrategian päivitystyö. Rajavartiolaitoksen johtamaa ympäristövahinkojen torjunnan neuvottelukuntaa hyödynnetään kansallisen suorituskyvyn kehittämiseen.
Metsästys ja kalastus
Valvotaan metsästystä ja kalastusta.
Rajavartiolaitoksen liikkuvat partiot valvovat metsästystä ja kalastusta osana maarajalla sekä merialueella suoritettavaa rajojen valvontaa. Vuoden 2021 aikana Rajavartiolaitos teki 3 853 (3 285/2020) metsästyslain säännöksiin liittyvää tarkastusta ja 2 096 kalastuslain säännöksiin liittyvää tarkastusta (2 404/2020).
Euroopan unionin valvonta-asetus yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattamiseksi edellyttää, että kaikkien jäsenvaltioiden on ylläpidettävä kalastuksenseurantakeskuksia, joiden tehtävänä on ammattikalastustoiminnan ja pyyntiponnistuksen seuranta. Rajavartiolaitos hoitaa myös neuvoston valvonta-asetuksessa tarkoitetun kalastuksenseurantakeskuksen tehtävät.
Rajavartiolaitos tutkii myös sen valvottavaksi säädettyjen muiden säännösten noudattamatta jättämiset. Metsästyksen ja kalastuksen osalta Rajavartiolaitoksen tutkimat rikostapaukset ovat sen omassa valvontatoiminnassaan paljastamia rikoksia. Vuonna 2021 Rajavartiolaitos aloitti esitutkinnan 80 luonnonvararikoksen (123/2020) osalta. Alueellisesti näistä rikoksista valtaosa (51) oli merialueella ja rannikolla toimivien merivartiostojen tutkimia tapauksia. Merialueella tapauksista valtaosa oli kalastusrikoksia. Lisäksi 29 esitutkintaa aloitettiin pohjoisella itärajalla toimivien rajavartiostojen toimesta. Tällä alueella rikostutkinnat painottuvat metsästysrikoksiin.
Etenkin pohjoisella itärajalla Rajavartiolaitos paljastaa valvontansa yhteydessä epäiltyjä törkeitä metsästysrikoksia. Yleinen törkeän metsästysrikoksen tekotapa on suurpetojen metsästäminen kiellettyä ravintohoukutinta apuna käyttäen. Yleensä ravintohoukutin on haaska, jossa käytetään kuolleen kotieläimen ruhoa. Tällainen haaska pilaa usein ympäristöä ja myös vesistöä. Näissä tilanteissa metsästysrikokseen liittyy samalla myös ympäristörikos.
Vesilintujen metsästyksessä lyijyhaulien käyttö on kielletty lyijyn myrkyllisyyden vuoksi. Vesilinnustukseen liittyvällä metsästyksen valvonnalla on osaltaan kyetty tehostamaan myös vedenalaisen ympäristön suojelua. Aina rikokseen syyllistynyttä ei pystytä selvittämään. Viranomaisten suorittama näkyvä valvonta osaltaan ennalta ehkäisee rikoksia ja paljastaminen keskeyttää jo alkaneen rikollisen teon. Valvonta edesauttaa viranomaisten tavoitteita rikosten ennalta ehkäisemisestä ja ympäristövahinkojen torjumisesta.