Rajavartiolaitos ja sen toiminta vuonna 2021
Rajavartiolaitos ylläpitää ja kehittää rajaturvallisuutta, meriturvallisuutta ja kriisivalmiutta. Alueellisen koskemattomuuden valvonta ja valmius sen turvaamiseen on jatkuvaa. Rajavartiolaitos tuottaa turvallisuuspalveluja kaikissa olosuhteissa erityisesti harvaan asutulla itärajalla ja merialueilla. Rajavartiolaitos edistää EU:n yhdennetyn rajaturvallisuusjärjestelmän kehittämistä, osallistuu aktiivisesti eurooppalaisen raja- ja merivartioston toimintaan velvoitteiden mukaisesti ja luo edellytykset vastaanottaa sen tukea Suomessa tilanteen niin edellyttäessä.
Rajavartiolaitoksen tehtävistä vastaa yhdeksän hallintoyksikköä. Ne ovat Rajavartiolaitoksen esikunta (joka toimii myös sisäministeriön rajavartio-osastona), Kaakkois-Suomen, Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Lapin rajavartiostot, Suomenlahden ja Länsi-Suomen merivartiostot, Vartiolentolaivue sekä Raja- ja merivartiokoulu.
Vuoden 2021 lopussa Rajavartiolaitoksen palveluksessa oli yhteensä 2 961 virkamiestä, joista miehiä 2 503 (85 prosenttia) ja naisia 458 (15 prosenttia). Sotilasviranhaltijoita on noin 85 prosenttia henkilöstöstä. Naisten osuus sotilasviranhaltijoista on pysynyt ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna ja se on noin 8 prosenttia. Rajavartiolaitoksessa naiset työskentelevät pääsääntöisesti siviilitehtävissä, heidän osuutensa siviilihenkilöistä on 59,8 prosenttia.
Henkilöstön avainlukuja, Rajavartiolaitos
| Henkilöstö | 2019 | 2020 | 2021 |
|---|---|---|---|
| Henkilöstön kokonaismäärä | 2 924 | 2 976 | 2 961 |
| Miesten ja naisten osuus koko henkilöstöstä, % | 85/15 | 85/15 | 85/15 |
| Sotilashenkilöstön osuus koko henkilöstöstä, % | 86 | 85 | 85 |
| Miesten ja naisten osuus sotilashenkilöstöstä, % | 93/7 | 92/8 | 92/8 |
| Naisten osuus siviilihenkilöstöstä, % | 66 | 66 | 60 |
Taulukko Rajavartiolaitoksen henkilöstörakenteesta vuosilta 2019, 2020 ja 2021.
Katsaus vuoteen 2021
Vuosi 2021 haastoi Rajavartiolaitosta ja sen henkilöstöä poikkeuksellisella tavalla. Vuoden aikana pandemia jatkoi leviämistään, mikä edellytti sisärajavalvonnan ylläpitämistä pääosan vuodesta. Vastaavasti ulkorajaliikennettä rajoitettiin koko vuoden. Lisäksi annettiin laajasti virka-apua terveysviranomaisille terveysturvallisuustarkastuksiin rajoilla. Vuoden aikana myös eurooppalainen rajaturvallisuustilanne heikentyi merkittävästi erityisesti Puolan ja Baltian ulkorajoilla. Laajaan laittomaan maahantuloon ja sen järjestämiseen liittyi selvästi valtiollista hybridivaikuttamista. Loppuvuoden aikana Ukrainan kriisi ja Venäjän toiminta siihen liittyen lisäsi sotilaallisia jännitteitä Pohjois-Euroopassa.
Edellä mainitut tapahtumat ja tilanteet edellyttivät Rajavartiolaitokselta samanaikaisia toimenpiteitä käytännössä kaikilla sen tehtäväalueilla. Haasteista selvittiin erityisesti Rajavartiolaitoksen henkilöstön laaja-alaisen osaamisen, perusteellisen koulutuksen ja ennen kaikkea rautaisen asenteen johdosta.
Rajavartiolaitoksen voimavaroista on huolehdittu pandemian aikana hyvin ja syntyneisiin ylimääräisiin kustannuksiin eduskunta on myöntänyt lisäresursseja. Niiden avulla pystyttiin esimerkiksi palkkaamaan hiljattain eläkkeelle siirtyneitä henkilöitä töihin selvitäksemme tehtävistämme. Pitkäaikainen ja laaja-alainen sisärajavalvonta ei olisi ollut kuitenkaan mahdollista ilman samanaikaista ulkorajaliikenteen voimakasta rajoittamista.
Poikkeuksellinen vuosi ja sen mukainen toiminta aiheuttivat muun muassa normaalia enemmän matkustamista sekä lisäsi ajoneuvojen tarvetta ja käyttöä, kun normaalisti ulkorajojen valvonnasta vastaava henkilöstö työskenteli myös sisärajoillamme. Läpi vuoden keskimäärin noin 300 virkamiestä työskenteli jossain muualla, kuin heidän omalla virkapaikallaan. Sisärajavalvonnasta sekä terveysviranomaisille annetusta virka-avusta johtuvista henkilöstön komennuksista, lisähenkilöstön palkkaamisesta, ylimääräisistä työvoimakustannuksista sekä matkustamis- ja majoituskustannuksista aiheutui Rajavartiolaitokselle vuonna 2021 noin 15 miljoonan ylimääräiset kustannukset.
Enemmän Rajavartiolaitoksen vuoden 2021 toiminnasta voit lukea Rajavartiolaitoksen internetsivuilla julkaistusta vuosikertomuksesta.