Ilmastotekoja

Vähennetään Rajavartiolaitoksen hiilidioksidipäästöjä.

Sisäministeriön tavoite on pienentää ministeriön hallinnonalan virastojen hiilijalanjälkeä vuoden 2018 tasosta 75 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Rajavartiolaitos on osallistunut sisäministeriön hiilijalanjälkilaskentaan vuodesta 2018 lähtien. Rajavartiolaitos käyttää rajojen valvonnassa kalustoa, joka kuluttaa merkittävästi polttoainetta tehtävien ja olosuhteiden luonteesta johtuen. Logistiikan lisäksi kiinteistöjen energiankulutus ja hankinnat muodostavat huomattavan osuuden hiilijalanjäljestä. Jälkeä pienennetään ajoneuvokaluston uusimisella vähäpäästöisiin, suosimalla aluskaluston polttoaineena uusiutuvia vaihtoehtoja ja tekemällä kiinteistöjen energiatehokkuuden saralla tiivistä yhteistyötä Senaatti-kiinteistöjen ja hankinnoissa Hanselin kanssa.

Rajavartiolaitoksen hiilidioksidipäästöjen jakauma vuosilta 2018−2021

Toiminto Osuus
Hankinnat 44%
Hankitun energian epäsuorat päästöt 10%
Itselle vuokrattu omaisuus 8%
Liikematkustus 1%
Scope 1: Suorat päästöt polttoaineen kulutuksesta 33%
Scope 2: Päästöt energian hankinnasta 4%

Toimenpiteet

Hybridiratkaisut ajoneuvoissa

Siirrytään hallinnollisissa ajoneuvoissa hybridiratkaisuihin.

  • Siirrytään hallinnollisissa ajoneuvoissa hybridiratkaisuihin hankintasuunnitelman mukaisessa aikataulussa
  • Tutkitaan mahdollisuuksia sähkö-ajoneuvojen käyttöön
  • Selvitetään edellytykset laajentaa sähköajoneuvojen latausmahdollisuuksia.

Rajavartiolaitokseen hankittiin suunnitelman mukaisesti vuoden 2021 aikana yhteensä kahdeksan plug-in-hybridiautoa. Määrä on 26,7 prosenttia hallinnollisten autojen kokonaishankintamäärästä. Laskennallisesti näiden nyt hankittujen autojen hiilidioksidipäästöjä vähentävä vaikutus on noin 15 000 kg vuodessa.

Sähköautojen latausmahdollisuuksia laajennetaan suunnitelmallisesti latausta vaativien lataushybridi- tai sähköautojen hankinnan yhteydessä.

Biopolttoaineet ajoneuvoissa

Otetaan käyttöön biopolttoaineet soveltuvissa ajoneuvoissa.

Rajavartiolaitoksen ajoneuvokalustossa ei ole toistaiseksi siirrytty biopolttoaineiden käyttöön kustannussyistä.  Päästövähennykset on toteutettu edellisen toimenpidekohdan mukaisesti.

Rajavartiolaitoksen uusimmassa venekalustossa, kuten rannikkovene 20 -luokan veneissä on jo valmius käyttää kokonaan biopohjaista nestemäistä polttoainetta. Tehdään partiovene-luokan veneiden elinkaaripäivityksen mid-life update, jonka jälkeen tämä mahdollisuus saadaan myös joko osaan tai kaikkiin partioveneisiin.

Vanhimpaan käytössä olevaan aluskalustoon biopohjaiset polttoaineet eivät sovellu ilman merkittäviä teknisiä muutostöitä.

Uusiutuvat polttoaineet aluksissa

Siirrytään ulkovartiolaiva Turvalla biokaasuun ja muissa mahdollisissa alus- ja veneluokissa biopolttoaineisiin rahoituksen salliessa.

Ulkovartiolaiva Turva käyttää polttoaineena nesteytettyä maakaasua, LNG:tä. Aluksella on testannut vuonna 2021 myös kokonaan uusiutuvan biokaasun käyttöä hyvällä menestyksellä. Teknistä estettä siirtyä käyttämään laivalla pelkästään biokaasua ei ole, mutta sen käytön lisääminen edellyttää merkittävää korotusta polttoainemäärärahaan. Laskennallisesti paras panos-tuotossuhde saavutetaan seossuhteella 70 prosenttia biokaasua ja 30 prosenttia fossiilista maakaasua, jolloin laskennallinen CO2-päästöjen vähenemä on noin 50 prosenttia.

Kalustohankkeiden vastuullisuus

Huomioidaan uusien vartiolaivojen ja muiden kalustohankkeiden suunnittelussa energiatehokkuus ja ympäristöystävällisyys sekä terveys ja hyvinvointi.

Sekä vartiolaivahankkeessa että aloitetussa kevyiden ilmatyynyalusten hankinnoissa on määrittelyssä huomioitu energiatehokkuus sekä käytettävien polttoaineiden ympäristöystävällisyys. Uusiutuvien polttoaineiden hyödyntämismahdollisuus on huomioitu. Kustannustehokas käyttösuhde tuottaa samalla mahdollisimman hyvät päästöarvot, jotka muutenkin on suunniteltu voimassa olevien määräysten mukaisiksi.

Raportin laadintavaiheessa täydennettiin tämä toimenpide edistämään myös tavoitteen kolme (Terveys ja hyvinvointi) toteutumista, koska vartiolaivahankkeessa ja muiden pinta-alusten valinnassa pyritään edistämään myös tämän tavoitteen toteutumista. Laivat ja veneet voivat olla niissä työskenteleville ihmisille meluisia ja epäergonomisia työympäristöjä, millä on haitallinen vaikutus tehokkuuteen, jaksamiseen ja terveyteen. Pinta-alusten valinnassa tullaan antamaan painoarvoa muun muassa koneiden melulle, tärinälle, sopivalle lämpötilalle sekä työskentely-ympäristön ergonomialle.

Virkamatkat

Mahdollistetaan virkamatkojen tekeminen tapauskohtaisesti ympäristöystävällisimmän ja taloudellisimman vaihtoehdon mukaan.

Rajavartiolaitos laajensi Palkeiden palvelujen käyttöä vuonna 2017 ja keskitti matkustuspalvelujen tuottamisen matkustuspalveluryhmään. Tämä mahdollisti tehokkaan ja luotettavan tuen virkamiehille vastuulliseen ja ympäristöystävälliseen virkamatkojen suunnitteluun. Valtion matkustusstrategian linjaukset julkaistiin intranetissä ja viraston virkamatkustamista koskevan pysyväismääräyksen päivitystyö valmistuu vuoden 2022 aikana.

Koronapandemian oppien myötä siirryttiin yhä laajempaan etäkokoustamiseen ja vuonna 2021 uusittiin Rajavartiolaitoksen etätyötä koskeva ohjeistus laajentaen etätyön määrä 80 prosenttiin. Koronapandemian vuoksi palautetut sisärajatarkastukset kasvattivat kuitenkin vuonna 2021 Rajavartiolaitoksen operatiivisista tehtävistä johtuvaa virkamatkustamisen määrää.

Verkkokoulutus

Kehitetään verkkokoulutuspakettien ja simulaattoreiden käyttöä koulutuksesta johtuvan matkustamisen vähentämiseksi.

Rajavartiolaitos kehitti vuoden 2021 aikana verkkokoulutusympäristöä ja otti käyttöön eNalle-verkkokoulutusportaalin alkuvuodesta. Simulaattorikoulutukseen osallistui 390 henkilöä (ei sisällä varusmiesten simulaattorikoulutusta). Vuoden 2021 määrät toimivat pohjatietona simulaattorikoulutuksen kehityksen seuraamiselle, aikaisempaa tietoa kokonaismäärästä ei ole käytettävissä.

Simulaattoreita käytetään merenkulun, meripelastuksen, operatiivisen kenttätoiminnan johtamisen ja Virve-radion käytön koulutukseen. Simulaattoreiden käytöllä vähennetään harjoitustoiminnan aiheuttamaa matkustamista alusten ja autojen käytön osalta. Lisäksi harjoituspäivän aikana pystytään harjoittelemaan useampi erilainen skenaario verrattuna merellä ja maastossa toteutettuihin harjoituksiin. Radiosimulaattori mahdollistaa myös etäopetuksen.