Vedenalainen elämä
Rajavartiolaitos on johtava ympäristövahinkojen torjuntavastuussa oleva viranomainen merellä. Tehokas meripelastuskyky sekä ympäristövahinkojen torjuntakyky ja -valmius suojelee vedenalaista elämää ehkäisemällä merionnettomuuksia ja torjumalla niistä aiheutuvia haittoja. Lainvastaisesta metsästyksestä ja kalastuksesta aiheutuvia haitallisia vaikutuksia ehkäistiin tehokkaalla valvonnalla.
Rajavartiolaitoksen oman toiminnan jalanjälkeä merelliseen ympäristöön vähennetään muun muassa kehittyneellä teknisellä merialueiden valvontajärjestelmällä.
Mittarit ja toteutuminen
Toteutunut
- Merellisten öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntakyky
- Keskeisten kansallisten ja kansainvälisten harjoitusten lukumäärä.
Edistynyt
- Rajavartiolaitoksen ympäristövahinkojen torjuntavalmius
- Toteutetut valvontaiskut ja havaittujen laittomien metsästystapahtumien tai kalastuksen lukumäärä
- Merivartiostojen polttoainejakeluasemien uusiminen lainsäädännön vaatimalle tasolle vuoden 2022 aikana toteutettavan kuntokartoituksen perusteella.
Rajavartiolaitoksen merellisten ympäristövahinkojen torjunnan tuloksellisuuden mittareita uudistettiin vuonna 2022, jonka seurauksena ne on huomioitu myös tässä vastuullisuusraportissa. Ympäristövahinkojen torjuntavalmius laski edellisestä vuodesta, koska vanhentuneen Tursas-ulkovartiolaivaluokan ulkovartiovuorokaudet laskivat aiemmasta. Uudet Turva-luokan vartiolaivat ovat välttämättömiä Rajavartiolaitoksen meriturvallisuuden suorituskyvyn ylläpitämiseksi.
Valitut toimenpiteet
- Kehittyneet valvontajärjestelmät
- Uudet ulkovartiolaivat
- Uudet valvontalentokoneet ympäristövahinkojen valvontaan
- Kehitetään öljyntorjuntakaluston varastointia ja valmiutta
- Kehitetään ympäristönvahinkojen torjunnan osaamista
- Valvotaan metsästystä ja kalastusta.
Merellisten ympäristövahinkojen valvontakykyä ja torjuntavalmiutta kehitetään
Rajavartiolaitos on hankkimassa kahta uutta ulkovartiolaivaa vaativiin ja monialaisiin merellisiin turvallisuustehtäviin. Uusilla ulkovartiolaivoilla on merkittävää ympäristövahinkojen torjuntakykyä. Hankkeessa ympäristöarvot ja kestävän kehityksen tavoitteet ovat esillä korkealla prioriteetilla. Hankittavilla laivoilla korvataan kaksi Tursas-luokan alusta sekä operatiivisesta käytöstä poistettu ja uudelle haltijalle luovutettu vartiolaiva Merikarhu.
Merellisten ympäristövahinkojen valvontakykyä kehittää oleellisesti MVX-hanke, jossa korvataan vanhentuvat Dornier-valvontalentokoneet kahdella uudella miehitetyllä monitoimilentokoneella. Hankittavat koneet otetaan operatiiviseen käyttöön vuosien 2026–2027 aikana.
Merialueiden valvontakykyä kehitetään myös Rajavartiolaitoksen teknisten valvontajärjestelmien uudistamishankkeessa (RAVALU), jonka toimeenpanoa jatkettiin vuonna 2022.
Valvontalentoja ja kansainvälistä yhteistyötä
Merialueella luvattomia aluspäästöjä valvotaan valvontalennoilla. Havaittujen alusöljypäästöjen määrä on laskenut koko 2000-luvun ajan erityisesti Rajavartiolaitoksen kattavan valvonnan sekä hallinnollisen öljypäästömaksujärjestelmän ja merenkulun ympäristösuojelulain vaikutuksesta.
Rajavartiolaitoksen kalustolla suoritettavien valvontalentojen lisäksi ympäristövahinkojen ja luvattomien aluspäästöjen valvonnassa hyödynnetään Euroopan meriturvallisuusviraston (EMSA) satelliittivalvontaa sekä Ruotsin ja Viron vastuuviranomaisten kanssa tehtävää lentovalvontayhteistyötä. Rajavartiolaitoksen Dornier-kaluston ikääntymisen aiheuttamat tekniset haasteet koneiden toimintakyvyn ylläpidossa ovat vaikuttaneet valmiuteen ja valvontatehtävien suorittamiseen lentojen perumisen muodossa.
Ilmasta voidaan havainnoida aluetta paremmin kuin meren pinnalta. Lue lisää Rajamediasta: Valvontalennot ovat tehokas tapa katsoa mitä rajoilla tapahtuu.
Öljyntorjuntakaluston varastointia ja valmiutta parannettiin
Ympäristövahinkojen torjuntakaluston varastointia kehitettiin suunnitelmien mukaisesti vuoden 2022 aikana. Merialueen ympäristövahinkojen torjunnan kalustovarastot sijaitsevat tai tulevat sijaitsemaan Loviisassa, Hankoniemellä (Lappohja), Porissa ja Kalajoella. Sopimukset keskitetyistä varastoista pyritään saamaan voimaan vuoden 2023 aikana.
Merivartioasemien ensilähtövalmiutta ympäristövahinkojen torjuntatehtäviin parannetaan vuonna 2022 tilatuilla ja vuonna 2023 toimitettavilla kymmenellä ympäristövahinkojen torjuntakalustolavoilla. Näille koukkulavapareille sijoitettu avomeripuomikalusto voidaan laskea merivartioasemalta mereen ja myös kuljettaa lähemmäksi onnettomuuspaikkaa kuorma-autolla tai aluksella. Järjestelyllä parannetaan ympäristövahinkojen torjuntavalmiutta Suomen merialueella.
Kansallista ja kansainvälistä ympäristönvahinkojen torjunnan osaamista kehitettiin
Ympäristövahinkojen torjunnan harjoitustoimintaa Itämeren rantavaltioiden kesken (pl. Venäjä) jatkettiin osaamisen ja yhteistyön edelleen kehittämiseksi.
Rajavartiolaitoksen sekä muiden merialueen ympäristövahinkojen torjuntaa osallistuvien yhteistyökumppaneiden henkilöstön ympäristövahinkojen torjuntaosaamista kehitettiin Raja- ja merivartiokoulun järjestämillä kursseilla sekä kansainvälisiä kursseja hyödyntäen sekä tarjoamalla asiantuntijoita kouluttajiksi Suomessa ja ulkomailla.
Rajavartiolaitos osallistui Itämeren piirissä vuoden 2022 aikana yhteisiin ympäristövahinkojen torjunnan kehityshankkeisiin, harjoituksiin ja kokouksiin Kööpenhaminan sopimuksen sekä Itämeren suojelusopimuksen puitteissa.
Euroopan meriturvallisuusvirasto EMSA:n kehittämishankkeiden tuloksia ja palveluja hyödynnettiin ympäristövahinkojen torjunnan kehittämiseksi Suomessa. Viron kanssa sovittiin vuoden 2022 aikana käytännön järjestelyt ympäristövahinkojen torjuntatehtävissä merialueella vuodesta 2023 alkaen.
Metsästystä ja kalastusta valvottiin
Rajavartiolaitoksen liikkuvat partiot valvovat metsästystä ja kalastusta osana maarajalla sekä merialueella suoritettavaa rajojen valvontaa. Vuoden 2022 aikana Rajavartiolaitos teki 2 671 (3 853/2021) metsästyslain säännöksiin liittyvää tarkastusta ja 1 726 kalastuslain säännöksiin liittyvää tarkastusta (2 096/2021). Rajavartiolaitos hoitaa kalastuksenseurantakeskuksen tehtävät.
Metsästyksen ja kalastuksen osalta Rajavartiolaitoksen tutkimat rikostapaukset ovat sen omassa valvontatoiminnassaan paljastamia rikoksia. Vuonna 2022 Rajavartiolaitos aloitti esitutkinnan 60 luonnonvararikoksen (80/2021) osalta. Merialueella tapauksista valtaosa oli kalastusrikkomuksia. Pohjoisella itärajalla rikostutkinnat painottuvat metsästysrikoksiin.
Etenkin pohjoisella itärajalla Rajavartiolaitos paljastaa valvontansa yhteydessä epäiltyjä törkeitä metsästysrikoksia. Yleinen törkeän metsästysrikoksen tekotapa on suurpetojen metsästäminen kiellettyä ravintohoukutinta apuna käyttäen. Yleensä ravintohoukutin on haaska, jossa käytetään kuolleen kotieläimen ruhoa. Tällainen haaska pilaa usein ympäristöä ja myös vesistöä. Näissä tilanteissa metsästysrikokseen liittyy samalla myös ympäristörikos.
Vesilintujen metsästyksessä lyijyhaulien käyttö on kielletty lyijyn myrkyllisyyden vuoksi. Vesilinnustukseen liittyvällä metsästyksen valvonnalla on osaltaan kyetty tehostamaan myös vedenalaisen ympäristön suojelua. Viranomaisten suorittama näkyvä valvonta osaltaan ennalta ehkäisee rikoksia ja paljastaminen keskeyttää jo alkaneen rikollisen teon. Valvonta edesauttaa viranomaisten tavoitteita rikosten ennalta ehkäisemisestä ja ympäristövahinkojen torjumisesta.