Päällikön katsaus

Rajavartiolaitos kohtasi itärajalla loppuvuonna 2023 vakavan rajaturvallisuuden häiriötilanteen, joka jatkuu edelleen. Pitkäjänteisen varautumisen ansiosta valmiutemme hallita ja torjua välineellistettyä siirtolaisuutta on ollut hyvä, ja tilanne on kyetty pitämään hallinnassa. Tilanteen nopeaan vaikeutumiseen on kuitenkin jatkuvasti varauduttava.

Rajaturvallisuuden häiriötilanne

Loppuvuodesta 2023 valtioneuvosto päätti sulkea väliaikaisesti itärajan rajanylityspaikat sekä keskittää kansainvälisen suojelun hakemisen lento- ja vesiliikenteen rajanylityspaikoille. Päätöksen tarkoituksena on ollut pysäyttää itärajalla käynnistynyt välineellistetty maahantulo. Rajavartiolaitoksen ja muiden viranomaisten tekemien havaintojen ja saamien tietojen perusteella on selvää, että siirtolaisten maahantulo on tapahtunut vieraan valtion vaikutuksesta. Ilmiöön liittyy myös kansainvälistä rikollisuutta. Myös merialueillamme on ollut päättyneen vuoden aikana poikkeavia tapahtumia, joissa Suomen kriittistä infrastruktuuria on vahingoittunut ulkopuolisen tekijän johdosta.

Häiriötilanteen hallitsemiseksi Rajavartiolaitos on käyttänyt viime vuosina säädettyjä uusia toimivaltuuksia ja kehitettyjä uusia suorituskykyjä. Näitä ovat muun muassa suorituskyky joukkojen hallintaan ja paremmat välineet tilannekuvan ylläpitämiseksi. Muilta turvallisuusviranomaisilta on saatu korvaamattoman tärkeää apua. Myös Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontex on tukenut toimintaa itärajalla kansainvälisellä henkilöstöllä ja kalustoresursseilla aiemmin suunnitellulla ja yhdessä harjoitellulla tavalla. Voimme todeta, että varautumiseen, suorituskyvyn nostamiseen ja osaamisen kehittämiseen käytetyt voimavarat ovat kohdistuneet aivan oikeisiin asioihin.

Samalla on kuitenkin havaittu, että vieläkin vaikuttavampia toimia tarvitaan, mikäli häiriötilanne jatkuu ja vaikeutuu. Käynnissä on hankkeita, joiden avulla kykyämme vaikuttaa välineellistettyyn maahantuloon entisestään parannetaan, tiedustelumme tehostuu ja mahdollisuutemme käyttää henkilöstöresursseja, mukaan lukien asevelvolliset, paranevat. Yhtä lailla tärkeää on huolehtia siitä, että Rajavartiolaitoksen toimintaansa tarvitsemat voimavarat määrärahoineen ovat tasapainossa vallitsevaan turvallisuustilanteeseen nähden.

Turvallisuutta ylläpidetään laaja-alaisesti 

Vuoden mittaan Rajavartiolaitos käytti kokonaisvoimavarojaan joustavasti ja kohdisti niitä kulloisenkin tilanteen ja tarpeen mukaan. Tämä toimintatapa tuli meille tutuksi koronavuosien aikana. Tilanteenhallinnan ohella olemme huolehtineet jatkuvasti kaikista lakisääteisistä perustehtävistämme. 

Merellä apua kyettiin antamaa kaikille hädässä olijoille, ja vasteemme siellä oli keskimäärin 26 minuuttia. Tulosta voidaan pitää erinomaisena. Laajoilta merellisiltä onnettomuuksilta onneksi vältyttiin, mutta vaarallisia läheltä piti -tilanteita oli useampia. Pienempiä ympäristövahinkoja havaittiin kymmeniä. 

Esitutkintoja käynnistettiin noin 30 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Erityisesti kasvu näkyi laittoman maahantulon järjestämisrikoksissa, mikä selittyy sekä itärajan tilanteella että EU:n sisällä tapahtuvalla niin sanotulla. sekundäärisellä liikehdinnällä.

Alueellisen koskemattomuuden turvaaminen liittyi kaikkiin tehtäviimme. Sotilaallisen maanpuolustuksen osaamista kehitettiin edelleen niin oman henkilöstön kuin asevelvollistenkin osalta, vaikka jo edellisinä vuosina harjoittelun laatu ja määrä ovat olleet korkealla tasolla.

Helsinki-Vantaan lentokentällä rajanylitysliikenne oli vahvassa kasvussa, ja Lapin lentokentillä koettiin jälleen ennätysvilkas vuosi. Ennusteiden mukaan trendi jatkuu.

Rajavartiolaitoksella on käynnissä monia strategisia suorituskykyhankkeita samanaikaisesti. Vartiolaiva 2025 -hankkeen ensimmäisen laivan rakennustyöt käynnistyivät aikataulussa loppuvuodesta 2023. Itärajan esteaidan pilotti valmistui loppukesästä. Vallitseva tilanne on osoittanut esteaidan välttämättömyyden ja sen rakentamista nopeutetaan. Maa- ja merirajan teknisen valvontajärjestelmän uudistaminen siirtyi viimeiseen vaiheeseen, jonka aikana keskeisin operatiivinen tietojärjestelmämme uudistetaan. Hanke parantaa merkittävästi tilannekuvaamme ja tiedon hallintaa. MVX-hanke uusien valvontalentokoneiden hankkimiseksi etenee sopimusvaiheeseen kesään 2024 mennessä. Hanke on hieman viivästynyt, mikä johtuu radioteknisen rajavalvonnan lainsäädäntöhankkeen aikataulusta sekä radioteknisten valvontalaitteiden evaluoinnin tarvitsemasta lisäajasta.

Kalustohankkeiden lisäksi meillä on työn alla useampiakin lainsäädäntöhankkeita, joilla muun muassa turvataan henkilöstöresurssiemme ja toimivaltuuksiemme riittävyyttä muuttuneessa turvallisuusympäristössä.

Onnistumisen edellytyksenä on osaava ja motivoitunut henkilöstö

Rajavartiolaitoksen henkilöstö on jälleen kerran osoittanut ammattitaitonsa, luotettavuutensa ja yhteistyökykynsä kuluneen poikkeuksellisen vuoden aikana. Uskallan todeta, että Rajavartiolaitoksella ei ole koskaan ollut paremmin koulutettua, varustettua ja tehtäviinsä sitoutunutta henkilöstöä. He myös vastaavat kaikissa oloissa kansalaisten ja median kysymyksiin, informoivat tilanteesta ja ylläpitävät osaltaan suomalaisten turvallisuuden tunnetta arvokkaalla tavalla.

Koko henkilöstön ansioksi onkin luettava se, että Rajavartiolaitos on viime vuosina pärjännyt varsin mallikkaasti viranomaisten luottamusta ja mainetta mittaavissa tutkimuksissa. Kansalaiset kokevat Rajavartiolaitoksen toimivan heidän parhaakseen. Maine ja luottamus on ansaittava kuitenkin joka päivä uudestaan. Ottakaamme tämä meitä eteenpäin kannustavana haasteena. Turvallisuus ei myöskään synny yksin tekemällä, vaan tiiviissä yhteistyössä niin keskenämme Rajavartiolaitoksessa kuin kaikkien yhteistyötahojemmekin kanssa.

Haluan lämpimästi kiittää Rajavartiolaitoksen henkilöstöä aivan erinomaisesta työstä isänmaamme turvallisuuden hyväksi.

Pasi Kostamovaara
Kenraaliluutnantti
Rajavartiolaitoksen päällikkö