Merellinen ympäristönsuojelu

Itämeri on yksi vilkkaimmin liikennöidyistä merialueista maailmassa, joten suuren alusöljy- tai aluskemikaalivahingon riski on jatkuvasti läsnä. Onnettomuuden sattuessa tuhot Itämeren herkälle ekosysteemille ja rannikkoalueiden asukkaille ja elinkeinoille voisivat olla vakavat ja seuraukset pitkäkestoiset. Itämerellä sattuneet läheltä piti -tilanteet ovat osoittaneet kriittisen tarpeen riittävälle ympäristövahinkojen torjuntakyvylle.

Öljyn ohella Itämerellä kuljetetaan monenlaisia vaarallisia ja haitallisia aineita, joista koituviin riskeihin on varauduttava. Samalla laivaliikenteen määrä kasvaa ja riskien kirjo moninaistuu. Itämeren kapeuden vuoksi öljypäästöt ajautuvat rantaan erittäin nopeasti. Myös torjuntatoimet on kyettävä aloittamaan viipymättä, sillä rannikolle levittyään päästöjen haitat ja torjuntakustannukset kasvavat moninkertaisiksi.

Ympäristövahinkojen torjunta

Rajavartiolaitos on seurannut meriliikenteen muutoksia Suomenlahdella erityisellä tarkkuudella Ukrainan sodan johdosta Venäjää vastaan asetettujen pakotteiden myötä keväästä 2022 alkaen. Venäläisen öljyn kuljetuksiin käytettävässä kalustossa tapahtuneiden muutosten vuoksi riski ympäristövahinkoihin johtaville onnettomuuksille Itämeren pohjoisosissa on kasvanut, koska venäläistä öljyä kuljetetaan aiempaa vanhemmalla aluskalustolla. Viime vuosia ankarammat jääolosuhteet ovat talvikaudella 2023–2024 korostaneet säiliöalusliikenteen jäissäkulkukyvyn merkitystä. Jääolosuhteet kasvattavat riskejä erityisesti vanhempien säiliöalusten ja mahdollisesti talvimerenkulkuun harjaantumattomien miehistöjen osalta.

Rajavartiolaitoksen ympäristövahinkojen torjuntavalmiuden arvo nousi selvästi vuodesta 2022 johtuen ympäristövahinkojen torjunnan harjoitusmäärän kasvusta. Alusöljypäästötapauksia oli vuonna 2023 enemmän kuin vuonna 2022. Rajavartiolaitoksen tietoon tuli 23 öljypäästöä Suomen merialueella. Havaitut päästöt tapahtuivat pääosin satamien tai rannikon tuntumassa ja ne olivat määrältään pieniä.

Ympäristövahinkojen torjunnan johtamisen tukena käytettävä Marine Environment Response Tool (MERT) -tietojärjestelmähanke saatiin valmiiksi. Tietojärjestelmä on integroitu osaksi ympäristövahinkojen johtamis- ja harjoitustoimintaa. MERT-tietojärjestelmää käyttävät myös muut viranomaiset ja Rajavartiolaitoksen yhteistoimintatahot, kuten rannikon pelastuslaitokset ja ympäristöhallinnon alaiset toimijat.

Rajavartiolaitoksen suorituskykyvaatimusten määrittely merialueen vaarallisten ja haitallisten aineiden onnettomuuksien yhteydessä tapahtuvaa toimintaa varten saatiin valmiiksi vuonna 2023. Suorituskykyvaatimuksissa huomioidaan sekä meripelastustehtävät että ympäristövahinkojen torjunta.

Vedenalaistoiminnot

Rajavartiolaitos ylläpitää jatkuvaa vedenalaistoiminnan valmiutta rajaturvallisuuden, meripelastustoimen ja merellisten ympäristövahinkojen torjunnan edellyttämiin vedenalaistehtäviin. Lisäksi Rajavartiolaitoksen vedenalaistoiminnan suorituskykyjä voidaan käyttää muiden viranomaisten tehtävissä yhteistoimintasopimusten sekä virka-apulainsäädännön menettelyjen mukaisesti. Sukeltajia käytetään myös Rajavartiolaitoksen toimintaa palveleviin työsukelluksiin.

Rajavartiolaitoksen vedenalaisia suorituskykyjä (vartiolaivat, tekninen välineistö, sukeltajat) käytettiin vuonna 2023 muun muassa Balticconnector-kaasuputken vuotokohdan etsimisessä ja tutkintatoimissa, valtiollisten vierailujen turvaamisessa sekä oman kaluston operatiivisen toimintakyvyn varmistamisessa. Lisäksi Rajavartiolaitos tuki muita viranomaisia, esimerkiksi poliisia vedenalaisissa paikkatutkinnoissa ja Suomen ympäristökeskusta ympäristölle haitallisia aineita sisältävien riskihylkyjen tutkimuksissa.