Meriturvallisuus

Merellä ylläpidetään jatkuva läsnäolo ja korkea johtamis- ja toimintavalmius kaikkiin turvallisuustehtäviin. Suomen meripelastus- ja ympäristövahinkojen torjuntajärjestelmä pystyy osoittamaan kaikille hädässä oleville apua ja torjumaan ympäristövahingot.

Välitön valmius turvallisuustehtäviin ja näkyvyys merialueella ja saaristossa turvataan. Ajantasaisella tilannekuvalla sekä jatkuvalla johtamis- ja kalustovalmiudella varmistetaan monialaisten merellisten turvallisuustehtävien hoitaminen kaikissa olosuhteissa. Satelliittien, ilma- ja pinta-aluskaluston sekä vedenalaistoiminnan suorituskykyjä käytetään yhteistoiminnassa turvallisuuden ylläpitämiseksi. Toiminnalliset painopisteet määritetään ja toimeenpannaan ajantasaisilla riskiarvioilla ja suunnitelmilla.

Varautumista merelliseen laaja-alaiseen vaikuttamiseen parannetaan merellisten viranomaisten yhteistyönä. Rajavartiolaitos osallistuu merellisen kriittisen infrastruktuurin suojaamisen kehittämiseen ja osaltaan varmistaa riittävät suorituskyvyt ja oikeudelliset edellytykset puuttua Suomen etuja uhkaavaan toimintaan merellä. Merialueen valvontatoiminnassa ja pelastustehtävissä huomioidaan rikostorjunnan tarpeet.

Meriturvallisuutta ja toimintakykyä merialueilla vahvistetaan ottamalla käyttöön uutta valvonta- ja pelastuskalustoa. Kaksi uutta ulkovartiolaivaa otetaan operatiiviseen käyttöön vuoteen 2026 mennessä. Vartiolaiva Turvan elinkaaren päivitykseen valmistaudutaan 2030-luvun alussa. Partiovenekaluston elinkaaripäivitys toteutetaan vuoteen 2026 mennessä. Uusi valvontalentokonekalusto otetaan operatiivisen käyttöön vuoteen 2027 mennessä. Toimintakyky kaikissa keliolosuhteissa varmistetaan korvaamalla raskaan ilmatyynyaluskaluston suorituskyky vuoteen 2027 mennessä.

Toimintakyky kaikissa keliolosuhteissa varmistetaan korvaamalla raskaan ilmatyynyaluskaluston suorituskyky vuoteen 2027 mennessä.

Kansallista merellisten turvallisuusviranomaisten yhteistyötä ja sen koordinaatiota sekä suorituskykyjä kehitetään huomioiden Euroopan unionin merellisen turvallisuuden strategian vaatimukset sekä Naton vaikutukset varautumiseen ja tilannekuvayhteistyöhön.

Varautumista monialaisten tilanteiden hallintaan kehitetään kansainvälisellä yhteistyöllä erityisesti Ruotsin ja Viron sekä Itämeren alueen ja muiden Pohjoismaiden, Arktisen alueen ja Pohjois-Atlantin merellisistä turvallisuustoiminnoista vastaavien rannikkovartioviranmaisten kanssa.

Euroopan unionilta saatavia valvontakykyjä hyödynnetään, painopisteenä Frontex ja EMSA. Valvontajärjestelmien ja muiden suorituskykyjen kehittämiseen osallistutaan, jotta ne vastaisivat entistä paremmin pohjoisen Itämeren toimintaympäristön tarpeisiin kaikkina vuodenaikoina.