Päällikön katsaus – Rajavartiolaitos elää ajassa
Turvallisuusympäristön muutos ja teknologinen kehitys ovat merkittävästi vaikuttaneet Rajavartiolaitoksen toimintaan menneen vuoden aikana.
Tilanne Suomen valtakunnan rajoilla on jatkunut poikkeuksellisena ja jännittyneenä. Itärajan rajanylityspaikat ovat olleet suljettuina valtioneuvoston päätöksellä joulukuusta 2023 alkaen vakavan rajaturvallisuuden häiriötilanteen jatkuessa edelleen. Merialueella kriittiseen merenalaiseen infrastruktuuriin kohdistuvien vahingontekojen riski on jatkuvasti korkea, sillä viimeisin kaapelirikko tapahtui uudenvuodenaattona 2025. Varjolaivaston aiheuttama riski vakavalle onnettomuudelle ja ympäristövahingolle on yhtä lailla kohonnut. Valmiutemme ja kykymme turvata yhteiskunnan kriittisiä toimintoja on kuitenkin pysynyt hyvällä tasolla ja suorituskykyämme on voitu edelleen kehittää.
Rajavartiolaitoksen henkilöstöä on käytetty tilanteen edellyttämällä tavalla painottaen maasto- ja merirajojen valvontaa sekä kasvavan rajaliikenteen hallintaa Helsinki-Vantaan ja Lapin lentoasemilla. Tilannekuvamme ulkorajoilta on hyvä ja toimintavalmiutemme eri turvallisuustilanteisiin on pysynyt korkealla tasolla. Laittoman maahantulon painopiste oli vuonna 2025 Suomen sisärajoilla, mistä johtuen olemme kehittäneet tilannekuvaamme ja toimintakykyämme myös sisärajojen valvonnassa rajat ylittävän rikollisuuden ilmiöiden painottuessa aiempaa enemmän sisäiseen liikenteeseen.
Rajaturvallisuuden operatiivisen tuen tarve on noussut Euroopassa, joten yhteistyö eri toimijoiden kanssa on laajentunut ja syventynyt. Rajavartiolaitos osallistui aktiivisesti Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin operaatioihin maalla ja merellä sekä tuki lisäksi kahdenvälisesti Latviaa laittoman maahantulon torjunnassa Valko-Venäjän rajalla. Yhteistyö Naton ja eurooppalaisen santarmiston kanssa kehittyi edelleen, sillä Rajavartiolaitos liittyi loppuvuodesta 2025 Euroopan santarmistojoukkojen, EUROGENDFORin, kumppanuusjäseneksi.
Rajavartiolaitoksen suorituskykyä nostavat strategiset hankkeet ovat edenneet suunnitelmien mukaisesti. Itärajan esteaidan rakentaminen jatkui suunnitellusti ja aikataulussa. Vuoden 2026 aikana valmistuva este parantaa kykyämme tilanteiden hallintaan rajalla ja laajentaa myös oleellisesti itärajan monipuolista teknistä valvontaa. Uudet monitoimiset ulkovartiolaivat ja valvontalentokoneet saadaan operatiiviseen käyttöön vuosien 2026–2027 aikana.
Rajavartiolaitoksen henkilöstön henki, toimintakyky ja osaaminen ovat korkealla tasolla. Osaamisen merkitystä terävöitettiin viime vuoden aikana luomalla uusi osaamisen johtamisen järjestelmä. Henkilöstön valmius vastata kaikkiin turvallisuusympäristöstä nouseviin tilanteisiin on pysynyt hyvänä.
Rajavartiolaitos sopeutti toimintaansa noin 24 miljoonalla eurolla. Tilinpäätös näyttää, että toimeenpanossa on onnistuttu, vaikka sopeuttamista joudutaankin vielä jatkamaan. Rajavartiolaitos kehittää jatkuvasti toimintansa tehokkuutta ja taloudellisuutta pitäen mielessä, että rajaturvallisuudella on keskeinen merkitys osana yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta.
Rajavartiolaitoksen päällikkö
Vara-amiraali Markku Hassinen
"On kunnia johtaa Rajavartiolaitosta, johon kansalaiset tutkitusti luottavat. Luottamusta ja hyvää mainetta rakennamme kaikki ammattitaidolla ja yhteistyössä."