Vedenalainen elämä
Merellinen ympäristön valvonta sekä aluksien aiheuttamien päästöjen tutkinta ennalta ehkäisevät tehokkaasti merellisen ympäristön saastumista. Valmius avomerellä tapahtuvaan ympäristöonnettomuuksien torjuntaan on hyvä.
Mittari:
Rajavartiolaitoksen ympäristövahinkojen torjuntavalmius (1-5). Merellisten öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntakyky (1-5).
Toimenpiteet ja toteutuminen:
Havaittujen öljypäästöjen määrä on laskenut koko 2000-luvun ajan, erityisesti kattavan valvonnan sekä hallinnollisen öljypäästömaksujärjestelmän ja merenkulun ympäristösuojelulain vaikutuksesta. Samaan aikaan ison öljyvahingon riski Itämerellä on varjolaivastosta ja GNSS-häirinnästä johtuen korkeammalla tasollaan vuosiin.
Rajavartiolaitoksen kalustolla suoritettavien valvontalentojen lisäksi ympäristövahinkojen ja luvattomien aluspäästöjen valvonnassa hyödynnetään Euroopan meriturvallisuusviraston (EMSA) satelliittivalvontaa ja RPAS-palvelua sekä Ruotsin ja Viron kanssa tehtävää lentovalvontayhteistyötä. Ympäristövahinkojen torjuntavalmius on useiden kehitystoimien, kuten suunnitelmavalmiuden, reagointivalmiuden ja kansainvälisen yhteistyön kehittämisen johdosta hyvällä tasolla ja paranee entisestään vartiolaiva 2025 hankkeen myötä. Torjuntavalmiutta puolestaan on vallitsevassa tilanteessa suunnattu riskienarvioinnin perusteella.
Rajavartiolaitoksen Dornier-kaluston ikääntymisen aiheuttamat tekniset haasteet koneiden toimintakyvyn ylläpidossa ovat vaikuttaneet valmiuteen ja valvontatehtävien suorittamiseen. Dornier-valvontalentokoneet korvaavien uusien valvontalentokoneiden hankintasopimus allekirjoitettiin 2024. Uudet koneet otetaan käyttöön vuosina 2026 ja 2027.
Vartiolaiva 2025 hankkeen kautta Rajavartiolaitos saa käyttöönsä vuosien 2025 ja 2026 aikana kaksi modernia vartiolaivaa, jotka lähes kolminkertaistavat Rajavartiolaitoksen öljynkeräyskapasiteetin ja parantavat olennaisesti kemikaalitorjuntakykyä.
Ympäristövahinkojen torjuntakaluston varastoinnin keskittämistä ja käyttövalmiuden tehostamista jatkettiin vuoden 2024 aikana. Myös varastojen palvelukonseptin valmistelua jatkettiin. Merivartioasemien ensilähdön toimintavalmiutta tehostettiin harjoittelemalla kaluston käyttöönottoa yksiköissä. Varastointi ja kaluston nopea käyttöönotto edellyttävät jatkossakin kehittämistä ja harjoittelua.
Ympäristövahinkojen torjunnan harjoitustoimintaa jatkettiin kattavasti ja osaamisen kehittämistä tukevalla tavalla. Rajavartiolaitoksen sekä merellisen toiminnan yhteistyötahojen henkilöstön ympäristövahinkojen torjuntaosaamista kehitetään Raja- ja merivartiokoulun järjestämillä MER1, MER2, MCAM ja MCRO-kursseilla ja kansainvälisillä kursseilla. Rajavartiolaitoksen esikunnan asiantuntijat toimivat kouluttajina niin Rajavartiolaitoksen järjestämissä kuin ulkopuolisten tahojen toteuttamissa koulutuksissa kotimaassa ja ulkomailla.
Rajavartiolaitoksen toimintakykyä aluskemikaalivahinkoihin vastaamiseksi on parannettu vuoden 2024 aikana, laatimalla suorituskykyjen kehittämissuunnitelma. Kehittämissuunnitelman mukaisia toimia on käynnistetty vuoden 2024 aikana, mutta painopiste on tulevissa vuosissa.
Rajavartiolaitos osallistuu Itämeren piirissä yhteisiin kehityshankkeisiin sekä Itämeren suojelusopimuksen (Helsingin sopimus) että Kööpenhaminan sopimuksen puitteissa. Vuonna 2024 osallistuttiin Helsingin sopimuksen mukaiseen Balex-harjoitukseen Liettuassa ja järjestettiin Kööpenhaminan sopimuksen mukainen harjoitus Hangossa. Vuonna 2024 käynnistyi IMAROS2-hanke, johon Rajavartiolaitos osallistuu. Hankkeessa selvitetään vähärikkisten polttoaineiden keräysmahdollisuuksia mm. kylmissä olosuhteissa. Vuonna 2024 Rajavartiolaitos oli mukana laatimissa Itämeren ympäristövahinkojen riskikartoituksen hankehakemusta. Hanke sai EU-rahoituksen ja se käynnistyy vuoden 2025 alussa. Merellisten ympäristövahinkojentorjunnantietojärjestelmä MERT-hanke päättyi ja käytössä on nyt ympäristövahinkojen torjuntaan osallistuvat tahot kattava tieto- ja tilannekuvajärjestelmä.
Vähennetään edelleen omasta toiminnasta johtuvaa meriympäristön rikkikuormitusta siirtymällä vähärikkisestä polttoaineesta biopolttoaineisiin venekalustossa (edellyttää biopolttoaineisiin myönnettävää lisärahoitusta).
Mittari:
Vähärikkisten biopolttoaineiden osuus käytetystä polttoaineesta
Toimenpiteet ja toteutuminen:
Rajavartiolaitoksen uusimmassa venekalustossa on valmius käyttää kokonaan biopohjaista nestemäistä polttoainetta. Partiovene-luokan veneiden elinkaaripäivityksen jälkeen tämä mahdollisuus saadaan myös joko osaan tai kaikkiin partioveneisiin. Uusiutuvien polttonesteiden käyttöön siirtyminen edellyttäisi lisärahoitusta, jota ei ole myönnetty.
