Raja.fi uutiset

Itämeren valtiot harjoittelivat yhdessä merellistä rajavalvontaa Latviassa

Mon, 06 Jul 2026 07:55:00 GMT

Asiantuntijatapaamiseen osallistui asiantuntijoita Suomesta, Latviasta, Liettuasta, Virosta, Saksasta, Norjasta, Puolasta, Frontexista ja EMSA:sta. Rajavartiolaitoksesta osallistuivat komentaja Ilja Iljin ja kapteeniluutnantti Nico Mäkelä.

RONIS 2026-harjoitukseen osallistuttiin MMO-operaation puitteissa RV92-aluksella, joka miehitettiin kaksivahtiseksi molempien merivartiostojen yhteistoimin. Suomen lisäksi Latvia ja Liettua osallistuivat harjoitukseen venekalustolla.

Rannikkovartiovene 92 ampuu vesisuihkun Bärtan keulakannelle tulen sammuttamiseksi harjoitustilanteessa.

Baltic Sea Region Border Control Cooperation (BSRBCC Sea Border Surveillance Experts Meeting) asiantuntijatapaamisen seminaarissa käsiteltiin

miehittämättömien ilma- ja pinta-alusten (droonienkäyttöä rajojenvalvonnassa
kriittisen vedenalaisen infrastruktuurin suojaamista
EMSA:n ja Frontexin tarjoamien työkalujen hyödyntämistä.

Asiantuntijatapaamisen tavoitteina olivat lisäksi osaamisen kehittäminen sekä muiden osallistujamaiden merellisen rajojenvalvonnan asiantuntijoiden kanssa verkostoituminen.

RONIS-harjoitus koostui neljästä osaharjoituksesta, joiden teemat olivat seuraavat:

Epäilyttävän aluksen pysäyttäminen, aluksen haltuunotto eli boardaaminen, alustarkastuksen suorittaminen ja kiinniottojen suorittaminen
Meripelastustehtävän suorittaminen, toiminta onnettomuuspaikan johtajana, etsintätoimet pinta-aluksilla, uhrien pelastaminen vedestä ja pelastuslautalta
Palontorjunta, merihädässä olevan aluksen avustaminen ja palontorjunnassa tukeminen
Hätähinausharjoitus.

Rannikkovartiovene 92 ampuu vesisuihkun Bärtan keulakannelle tulen sammuttamiseksi harjoitustilanteessa.

Harjoituksen tavoitteina olivat muun muassa toiminnallisen osaamisen kehittäminen, parhaiden käytänteiden jakaminen ja oppiminen sekä kansainvälisen yhteistoiminnan käytänteiden oppiminen.

Yhteistoiminta muiden osallistujamaiden edustajien kanssa oli sekä harjoituksessa että asiantuntijatapaamisessa erinomaista. Oli erittäin opettavaista vertailla toimintatapoja sekä tunnistettuja vahvuuksia ja haasteita erilaisiin teknisiin järjestelmiin sekä toisaalta samankaltaisiin tehtäväkenttiin liittyen muiden osallistujien kanssa.

]]>

Rannikkovartiostotoimintojen monialainen merioperaatio käynnistyy Itämerellä

Mon, 29 Jun 2026 08:14:00 GMT

Rajavartiolaitos toimii operaation kansallisena yhteyspisteenä Suomessa ja koordinoi muiden suomalaisten viranomaisten osallistumisen. Rajavartiolaitoksen lisäksi operaatioon osallistuu Suomesta kauppa-alusliikenteen valvontatarkastuksiin liittyen Liikenne- ja viestintävirasto Traficom sekä kalastuksenvalvontaan liittyen Lounais-Suomen elinvoimakeskus ja Ahvenanmaan maakuntahallinto.

Rajavartiolaitos tavoittelee operaatiolla eurooppalaisen ja alueellisen yhteistyön kehittämistä rannikkovartiostotoiminnoissa. Operaation puitteissa voidaan lisäksi yhdistää EU-virastojen tarjoamia palveluita kansallisiin suorituskykyihin. EU-virastojen palvelut koostuvat esimerkiksi merialueiden valvontaan soveltuvista miehittämättömistä ilma-aluksista (Remotely Piloted Aircraft eli RPAS), muista valvontaan käytettävistä järjestelmistä sekä satelliittipalveluista, joita hyödynnetään merellisen tilannekuvan luomisessa.

Itämeri on matala, ahdas ja liikennöidyimpiä merialueita maailmalla. Merellisen onnettomuuden riski on koholla johtuen edelleen jatkuvasta varjolaivastoilmiöstä, satelliittipaikannuksen häirinnästä ja alusliikenteen automaattisen tunnistusjärjestelmän (AIS) poikkeamista. Toimivalla yhteistyöllä hallitaan riskejä. Eurooppalaisia monialaisia merellisiä operaatioita on järjestetty vuodesta 2023 Itämerellä.

EMSA on Euroopan meriturvallisuusvirasto. Frontex on Euroopan raja- ja merivartiovirasto. EFCA on Euroopan kalastuksenvalvontavirasto.

Rannikkovartiostotoiminnoilla (Komission suositus (EU) 2021/1222) tarkoitetaan seuraavia merellisiä viranomaistoimia: a) meriturvallisuus, mukaan lukien alusliikenteen ohjaus ja seuranta; b) alusonnettomuuksien yhteydessä ja merellä annettava apu; c) kalastuksen tarkastus- ja valvontatoiminta; d) merirajojen valvonta; e) meriympäristön suojelu ja siihen liittyvät toimet; f) ihmiskaupan ja salakuljetuksen estäminen ja tukahduttaminen ja tähän liittyvä merioikeuden noudattamisen valvonta; g) etsintä- ja pelastustoimet merellä; h) merialan seuranta ja valvonta; i) meriliikenteeseen liittyvät tullin toiminnot; j) merionnettomuuksien ja -katastrofien torjunta; k) merenkulun, alusten ja satamien turvatoimet.

]]>

Rajavartiolaitoksen droonitorjuntakyky kehittyy

Thu, 25 Jun 2026 08:58:00 GMT

Rajavartiolaitoksella on käynnissä droonitorjuntakyvyn rakentaminen. Järjestelmä perustuu tavoitetilassaan kiinteään valvonta- ja vaikuttamisjärjestelmään, partioiden torjuntavälineisiin sekä suojattuihin torjuntakykyisiin ajoneuvoihin ja aluksiin, joita käytetään valtakunnallisesti. Järjestelmä valmistellaan yhteensopivaksi muiden turvallisuusviranomaisten järjestelmien kanssa.

Rajavartiolaitos käynnistää nyt myönnettävällä rahoituksella torjuntakykyisten partioajoneuvojen ja -veneiden hankinnat. Niitä käytetään valtakunnallisesti rajaturvallisuustehtävissä, alueellisen koskemattomuuden valvonnassa ja turvaamisessa sekä kriittisen infrastruktuurin suojaamisessa. Rajavartiolaitos hankkii ensiksi partioajoneuvon ja -veneen evaluointiversiot, niiden älykkään verkkoratkaisun sekä tiedon integroinnin operatiiviseen johtamisjärjestelmään. Ratkaisut evaluoidaan 2027 ja 2028 alkuvuoden aikana. Evaluointien jälkeen valmistellaan partiovene- ja ajoneuvosarjojen hankinnat. Niiden rahoitus tulee seuraavan hallituksen päätettäväksi.

Partioautoon ja -veneeseen tullaan hankkimaan samoja suorituskykyjä, laitteita ja järjestelmiä. Ratkaisut valmistelee ja toimittaa Rajavartiolaitoksen johtama suomalais-pohjoismaalainen teollisuuden konsortio. Vaikuttamiskykyisen suojatun partioveneen toimittaa Marine Alutech Oy Ab. Vastaavan partioauton toimittaa Saab AB, joka rakentaa sen Sisu GTP:n rungolle. Älykkään verkkoratkaisun toimittaa Nokia Oyj. Tiedon integroinnin Rajavartiolaitoksen ja muiden turvallisuusviranomaisten johtamisjärjestelmään toimittaa suomalainen 61N Solutions Oy.

Tänään järjestettiin Helsingissä konsortion yhteinen tilaisuus, jossa Rajavartiolaitos allekirjoitti sopimuksen Marine Alutech Oy Ab:n kanssa sekä aiesopimukset Saab AB:n ja Nokia Oyj:n kanssa. Aiesopimuksissa osapuolet asettivat tavoitteeksi solmia toimitussopimus 2026 loppuun mennessä. 61N Solutions Oy:n kanssa Rajavartiolaitoksella on jo sopimus.

]]>

Lisätalousarvio: Rajavartiolaitokselle 44 miljoonaa euroa droonien torjuntakyvyn hankintaan

Tue, 23 Jun 2026 10:35:00 GMT

Rajavartiolaitos on aloittanut kiinteän valvonta- ja vaikuttamisjärjestelmän hankinnan itärajalle ja rannikolle. Rajavartiolaitos rakentaa nyt myönnetyllä rahoituksella kiinteän järjestelmän tärkeimmille alueille 2026 aikana. Järjestelmän kattavuus ja torjuntakyky täydennetään tavoitetilaansa vuosina 2027–2029. Tähän käytetään myös noin 36 milj. euron EU-rahoitusta, jota ollaan parhaillaan hakemassa. Rajavartiolaitoksen järjestelmät valmistellaan yhteensopiviksi Puolustusvoimien ja poliisin järjestelmien kanssa.

Liikkuva valtakunnallinen havainnointi- ja vaikuttamiskyky on oleellinen osa kansallista monikerroksista vastadroonijärjestelmää. Rajavartiolaitos käynnistää nyt esitetyllä rahoituksella torjuntakykyisten partioajoneuvojen ja -veneiden hankinnat. Lisäksi Rajavartiolaitos toimeenpanee nopeutetusti ulkovartiolaiva Turvan operatiivisten järjestelmien elinkaaripäivityksen, jossa hankitaan muun muassa tehokkaammat droonien torjuntajärjestelmät.

Rajavartiolaitos ottaa vuosien 2026 ja 2027 aikana käyttöön myös kaksi uutta ulkovartiolaivaa, joilla on tehokas droonien havainnointi- ja vaikuttamiskyky.

– Hallituksen esitys nopeuttaa kansallisen droonitorjuntakyvyn käynnissä olevaa kehittämistä. Rajavartiolaitos rakentaa kansallisella ja EU-rahoituksella järjestelmän, joka tehostaa merkittävästi droonien havaitsemista ja torjuntaa, viranomaisyhteistyötä sekä rikostutkintaa. Meillä on oltava yhdessä teollisuuden kanssa korkea valmius päivittää teknologia ja menetelmät tarpeiden muuttuessa, toteaa Rajavartiolaitoksen esikunnan teknillisen osaston osastopäällikkö kenraalimajuri Jari Tolppanen.

]]>

Rajamuseo avoinna yleisölle kesällä

Tue, 16 Jun 2026 11:04:00 GMT

Museon kesän aukioloajat ja vierailuohjeet löydät sivulta Rajamuseon yhteystiedot ja vierailuohjeet | Rajavartiolaitos.

Rajamuseon perusnäyttely Suomen suojelijat – Rajavartiolaitos rajaturvallisuuden ytimessä ennen ja nyt on täydentynyt ja päivittynyt eli nähtävää on niin uusille kuin entisille museovieraille.

Näyttely esittelee rajavartijoiden työtä Rajavartiolaitoksen koko historian ajalta. Kerromme rajaturvallisuudesta sekä siihen liittyvistä ilmiöistä ja miten ne ovat vuosien varrella Rajavartiolaitoksen toimintaa muuttaneet. Lisäksi voit tutustua Rajavartiolaitoksen ilmailuhenkilöstön työhön henkien pelastajana sekä sotien ajan rajajoukkojen historiaan.

Tervetuloa Rajamuseoon!

]]>

Rajavartiolaitos osallistui Puhas Meri -öljyntorjuntaharjoitukseen

Mon, 15 Jun 2026 12:54:00 GMT

Harjoituksen skenaariona oli öljysäiliöaluksen karilleajo, jonka seurauksena sen lastitankki rikkoutui ja 1500 m3 öljyä pääsi mereen. Kahden päivän aikana harjoiteltiin kansainvälistä yhteistoimintaa öljyn keräämiseksi, kerätyn öljyn siirtämistä alusten välillä (Ship to ship transfer) sekä satamassa sijaitsevaan välivarastosäiliöön (Ship to Shore transfer). Suuren merellisen ympäristöonnettomuuden hallintaan tarvitaan kansainvälistä yhteistoimintaa ja tukea muilta Itämeren rantavaltioilta. Yhteisissä harjoituksissa kehitetään yhteisiä toimintamalleja ja kerätään kokemuksia naapurimaiden toimintatavoista ja suorituskyvyistä, jotta tosipaikan tullen kyetään tehokkaaseen yhteistyöhön.

Louhi valmistautuu kerätyn öljyn siirtoon satamassa.

VL Turva valmistautuu kerätyn öljyn siirtoon satamassa.

Harjoitukseen osallistui kaikkiaan 11 alusta Virosta ja Suomesta. Suomesta harjoituksessa oli mukana Rajavartiolaitoksen vartiolaiva Turva, Merivoimien Louhi ja öljyntorjunnansopimusalus Grisslan. Lisäksi Rajavartiolaitoksen Dornier valvontalentokone lensi harjoitusalueella molempina päivinä tekemässä öljyn levinneisyyden visuaalista havainnointia. Harjoitukseen osallistui myös asiantuntijoita Rajavartiolaitoksesta.

VL Turva ja AG Louhi keräävät öljyä merellä viiksipuomeilla.

Harjoituksessa käytettiin ja jaettiin yhteistä tilannekuvaa Rajavartiolaitoksen MERT-tietojärjestelmällä sekä esiteltiin Suomen ympäristövahinkojen torjuntajärjestelyitä Viron ilmastoministeriön sekä Viron valtiontalouden tarkastusviraston edustajille.

Ryhmä Viron ministeriöiden edustajia tutustumassa harjoitukseen.

Suomessa ympäristövahinkojen torjunta on moniviranomaistoimintaa, johon osallistuu laaja joukko viranomaisia, kuten Merivoimat, valtion liikelaitokset sekä asiantuntijalaitokset. Pelastuslain mukaisesti Rajavartiolaitos huolehtii pelastustoiminnasta Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä tapahtuneissa öljy- ja aluskemikaalivahingoissa sekä sovittaa yhteen niihin varautumista. Rannikolla ja rannoilla torjuntatoimista vastaavat hyvinvointialueiden pelastuslaitokset. Vapaaehtoiset öljyntorjuntajoukot osallistuvat rantojen ja öljyyntyneiden eläinten puhdistukseen.

Lisätiedot: media@raja.fi

]]>

Rajamme Vartijat 1/2026 juhlii Koulutus 100 -vuotta

Mon, 15 Jun 2026 10:52:00 GMT

Rajavartiolaitoksen koulutuksen ensimmäiset askeleet aukeavat Raja- ja merimuseon asiantuntijan Jani Loijaksen kirjoituksessa. Raja- ja merivartiokoulu kertoo nykyisestä toiminnastaan sekä upseerikoulutuksesta. Merivartijan osaaminen ja meriturvallisuuden koulutus täydentävät tilannekuvaa.

Rajamme Vartijat kertoo myös varusmieskoulutuksesta sekä rajavartijoiden ja valmiusjoukkueiden koulutuksesta nyt. Lapin rajavartiosto esittelee kiitosta saanutta perehdytysohjelmaansa artikkelissa.

Petri Nevalainen kertoo uuden toimintakykyohjelmamme käyttöönotosta – näin Raja edistää työntekijöidensä työkykyä ja hyvinvointia. Lopuksi voit myös tutustua Vuoden Rajamme Vartijaan, yliluutnantti Sami Lappiin.

Rajamme Vartijat on Rajavartiolaitoksen kahdesti vuodessa ilmestyvä ajankohtaislehti. Kerromme työstä Rajalla sekä taustoitamme ajankohtaisia ilmiöitä Rajavartiolaitoksen toimintakentällä. Lehti julkaistaan aina verkossa ensin.

Avaa lehti PDF-tiedostona.
Lue aiempia Rajamme Vartijat -lehtiä Rajamedia-sivustolta.

]]>

EMSAn ilma-alus tukee merellistä tilannekuvaa kesällä

Mon, 08 Jun 2026 08:36:00 GMT

EMSAn miehittämätön ilma-alus eli RPAS (Remotely Piloted Aircraft Systems) tukee Rajavartiolaitosta merellisissä rannikkovartiostotoiminnoissa. Rannikkovartiostotoiminnot ovat eurooppalainen laaja-alainen käsite, joka sisältää rajojenvalvonnan merialueella, meriturvallisuuden, merenkulun turvatoimet, meripelastuksen, kalastuksen valvonnan, tullivalvonnan, yleisen lainvalvonnan merellä sekä meriympäristön suojelun. Miehittämättömän ilma-aluksen järjestelmän valvonta- ja suorituskykyä hyödynnetään joko Rajavartiolaitoksella suoraan tai tukena muille viranomaisille.

Toiminnan painopisteenä ovat mainitut rannikkovartiostotoiminnot Pohjoisella Itämerellä pääosin saariston ulkopuolella. Merivartiostot suunnittelevat lennot osaksi omaa operatiivista toimintaansa. Länsi-Suomen merivartioston johtokeskus johtaa Suomen ilmatilassa toteutettavat lennot. Lentoja toteutetaan kesäkuusta aina syksyyn saakka.

– Miehittämätön ilmailu on ollut osa Rajavartiolaitoksen toimintaa jo useita vuosia. Tämän kokoluokan ilma-alus tarjoaa laajan toiminta-alueen myös avomerellä ja parantaa tilannekuvaamme merialueelta. Lennätys täydentää merellä partiointiamme, mitä teemme veneillä, laivoilla, helikoptereilla ja valvontalentokoneilla, kertoo rajaturvallisuusasiantuntija komentajakapteeni Pekka Parkkali Rajavartiolaitoksen esikunnasta.

RPAS-lennätystoiminnan sopimustoimittaja on Airbus Helicopters ja lennätystoimintaa toteutetaan Flexrotor-ilma-aluksella. Kauko-ohjattava ilma-alus on kiinteäsiipinen ja pystyy operoimaan useita tunteja ilmassa laajalla toiminta-alueella. Ilma-alus on ns. VTOL-laite (Vertical Take-Off and Landing) eli se kykenee nousemaan ilmaan ja laskeutumaan pystysuoraan roottorin avulla.

Operaatio parantaa tilannetietoisuutta

Operaation tavoitteena on nostaa Rajavartiolaitoksen suorituskykyä raja- ja meriturvallisuustehtävissä sekä muissa rannikkovartiostotoiminnoissa hyödyntämällä EMSA:n resursseja Suomen merialueella, rannikolla ja saaristossa. Operaation avulla muodostuu parempi tilanneymmärrys avomerialueilta. Valvontatehtävien lisäksi pyritään paljastamaan esimerkiksi mahdollisia luvattomia alusöljypäästöjä sekä rajat ylittävää rikollisuutta ja tarvittaessa tukemaan meripelastustehtäviä.

Tämän vuoden operaatioon osallistuvat Suomen lisäksi Viro ja Latvia. RPAS-järjestelmän tukikohta sijaitsee Virossa, Saarenmaalla, mistä lentoonlähtö ja laskeutuminen tapahtuvat. Suomeen on perustettu tukiasema, joka mahdollistaa operoinnin myös Saaristomeren alueella.

Flexrotor:

Siipiväli 3 m
Pituus 2 m
Maksimi lentoonlähtöpaino n. 28 kg
Lentoaika yli 10 tuntia
Lentokorkeus n. 1-3 km

Euroopan meriturvallisuusviraston Itämerelle lähettämä ilma-alus on kiinteäsiipinen. Se kuvaa meritilannetta ja lähettää lähes reaaliaikaisesti tilannekuvaa Itämeren alueen viranomaisten käyttöön.

]]>

Rajavartiolaitos testaa merikaapelien turvaamista kumppanien kanssa

Fri, 05 Jun 2026 06:57:00 GMT

Merenpohjalla on kokeiltu hajautettuun akustiseen havainnointiin perustuvaa menetelmää, jonka avulla voidaan tunnistaa merenalaisia kaapeleita lähestyvä vaara tai riski. Ennakoiva tai nopea tunnistaminen voi estää tai vähintään pienentää vaurioita merikaapeleille.

Hanke perustuu hajautettuun akustiseen havainnointiin eli DAS-teknologiaan (Distributed Acoustic Sensing ), jossa valokuitukaapeli havainnoi ja mittaa merenpohjan poikkeuksellisia värähtelyjä. DAS-laite analysoi muutoksia valokuidun valon heijastuksissa, minkä avulla voidaan havaita esimerkiksi ankkuriaan raahaavan aluksen lähestyminen.

– Rajavartiolaitos johtaa EU:n kaapelitiedoksiantoon perustuvaa työtä merellisen kriittisen infrastruktuurin suojaamiseksi Itämerellä. Mahdollistamalla nämä testit edistämme uusia tapoja suojata EU:n Itämeren rantavaltioiden kriittistä merellistä infrastruktuuria. On tärkeää, että viranomaisten lisäksi mukana on kriittistä infraa omistavia yrityksiä, kertoo kaapelitiedoksiannon toimeenpanoa valmisteleva asiantuntija Ilja Iljin Rajavartiolaitoksen esikunnasta.

Vartiolaiva Uiskolta laskettiin mereen etäohjattava vedenalainen robotti eli miehittämätön alus.

Onnistuneen kenttätestauksen jälkeen järjestelmän kehittämistä jatketaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa.

Hankkeessa ovat mukana Merisotakoulu, Fingrid, Gasgrid, Geologian tutkimuskeskus ja Helsingin yliopiston Seismologian Instituutti sekä Elisa Oyj, jonka merikaapeli on ollut testaamisen kohteena. Testeissä oli mukana Rajavartiolaitoksen ja Merivoimien kalustoa.

Merellisen kriittisen infrastruktuurin suojaaminen vaatii uudenlaista lähestymistapaa, jossa viranomaiset ja kriittisen infrastruktuurin omistajat sekä tutkijat työskentelevät yhdessä uusien ratkaisujen mahdollistamiseksi. Viime kädessä työstä hyötyvät kansalaiset, kun kriittistä infrastruktuuria ja siten yhteiskunnan toimintaa voidaan suojata.

]]>

Suomesta Rajavartiolaitoksen tukiosasto Latviaan

Tue, 26 May 2026 08:25:00 GMT

Tukiosasto koostuu rajavalvontapartioista, jotka toteuttavat Latviassa samankaltaisia rajaturvallisuustehtäviä kuin Suomessakin. Tukea jatketaan 14.6.2026 asti. Tukipyyntö perustuu Suomen ja Latvian rajavartiolaitosten väliseen yhteistyösopimukseen sekä Prüm-päätökseen. Prüm-tukea annetaan lyhytkestoisesti muun muassa tukemaan toista jäsenvaltiota erilaisissa häiriötilanteissa, kuten nyt Latvian rajalla, jossa laittoman maahantulon määrät ovat kasvaneet kesää kohti.

Rajavartiolaitoksen virkamiehiä toimii tehtävissä Euroopassa jatkuvasti myös Euroopan raja- ja merivartiostovirasto Frontexin kautta. Komennuksilla tuetaan kohdevaltion rajaturvallisuuden ylläpitoa.

Komennukset kehittävät Rajavartiolaitoksen henkilöstön ammattitaitoa ja lisäävät näkemystä Euroopan rajaturvallisuuden tilanteesta ja sen kehittymisestä eri maissa. Suomi myös vastaanottaa tukea Frontexin kautta.

Suomessa toimii jatkuvasti Frontexin komennettuja virkamiehiä tukemassa Rajavartiolaitosta rajaturvallisuustehtävissä.

]]>

Varusmieskoulutus uudistuu rajajääkärikomppanioissa

Thu, 21 May 2026 11:35:00 GMT

Pohjois-Karjalan rajavartiosto kouluttaa rajajääkäreitä Onttolassa ja Lapin rajavartiosto Ivalossa. Rajajääkärikomppanioissa varusmiehet saavat koulutuksen vaativiin tiedustelutehtäviin. Tällä hetkellä palvelusaika on miehistöllä 165 vuorokautta ja johtajilla 347 vuorokautta. Varusmiesten osaamisen vaatimustaso kasvaa, ja miehistön palvelusaika muuttuu uudistuvassa koulutuksessa 347 vuorokauteen.

Varusmiesten koulutus uudistuu Lapin rajavartioston rajajääkärikomppaniassa heinäkuun saapumiserästä II/2028 alkaen ja Pohjois-Karjalan rajavartioston rajajääkärikomppaniassa tammikuun saapumiserästä I/2029 alkaen. Tämän jälkeen vuosittain aloittaa yksi saapumiserä Lapin rajavartiostossa heinäkuussa ja yksi saapumiserä Pohjois-Karjalan rajavartiostossa tammikuussa.

Uudistuva rajajääkärin koulutus

Rajavartiolaitos uudistaa varusmieskoulutusta vastaamaan entistä paremmin nykyaikaisen taistelukentän vaatimuksiin ja rajajoukkojen sodanajan tehtäviin. Koulutusuudistuksessa huomioidaan muun muassa sotilaallisen liittoutumisen ja uuden teknologian tuomat vaatimukset ja mahdollisuudet.

Kaikille Rajavartiolaitoksen varusmiehille koulutetaan sissi- ja tiedustelukoulutusta, joissa painottuvat ase- ja ampumakoulutus, pioneerikoulutus, viesti- ja lääkintäkoulutus sekä selviytymistaidot. Varusmiehet saavat myös rajavartiointikoulutuksen, mikä mahdollistaa toiminnan Rajavartiolaitoksen päätehtävissä poikkeusoloissa tai erilaisissa kriisitilanteissa. Rajalla koulutettavat rajajääkärit oppivat toimimaan haastavissa olosuhteissa sekä selviytymään luonnossa.

Rajajääkärin monipuolinen ja vaativa koulutus edellyttää hyvää terveyttä ja fyysistä kuntoa sekä paineensietokykyä. Koska koulutus tapahtuu osin erämaissa, on esimerkiksi hiihtotaidosta sekä maastossa liikkumisen kokemuksesta hyötyä koulutettavalle. Rajajääkärin koulutus antaa asevelvolliselle mahdollisuuden haastaa itseään vaativissa tehtävissä ja luonnonoloissa.

Naisten vapaaehtoinen palvelus Rajalla

Rajavartiolaitoksen kaikkiin kouluttaviin yksiköihin on mahdollista hakeutua naisten vapaaehtoiseen palvelukseen. Kesällä 2026 mahdollisuus naisten vapaaehtoiseen palvelukseen avautuu Lapin rajajääkärikomppaniassa. Naisten vapaaehtoinen asepalvelus on ollut jo aiemmin mahdollista Pohjois-Karjalan Onttolassa sekä erikoisjoukkohaun kautta erikoisrajajääkärikomppaniassa Immolassa.

Kasarmien ja koulutustilojen uudistus tukee koulutustavoitteiden saavuttamista

Rajavartiolaitoksen kouluttavissa hallintoyksiköissä on määrätietoisesti korjattu ja rakennettu uusia toimivampia ja terveellisiä koulutus- ja majoitustiloja varusmiehille. Lapin rajavartiostojen kasarmitilojen valmistuttua tilojen kehittämistä jatketaan Immolassa ja Onttolassa.

Rajavartiolaitos kouluttaa rajajääkäreitä Ivalossa ja Onttolassa sekä erikoisrajajääkäreitä Immolassa. Erikoisrajajääkäriksi hakeudutaan erikoisjoukkohaun ja pääsykokeiden kautta. Rajajääkäriksi hakeudutaan kutsunnoissa.

]]>

Rajavartiolaitos tehosti toimintaa Suomenlahden ja Kaakkoisrajan alueella osana viranomaisten vastetta

Fri, 15 May 2026 07:24:00 GMT

Rajavartiolaitos ylläpitää valmiutta tehostaa valvontaa ja turvaamistoimia uhkaympäristön muutosten mukaisesti sekä kehittää valvonta- ja torjuntakykyään yhdessä suomalaisten teknologiayritysten kanssa. Alueellisen koskemattomuuden valvonta ja alueellisen koskemattomuuden turvaaminen on osa Rajavartiolaitoksen päivittäisiä tehtäviä.

Asiasta ei ole tässä vaiheessa muuta tiedotettavaa.

Puolustusvoimien tiedotteet aiheesta:

Puolustusvoimat tehosti välittömästi omaa valvonta- ja torjuntakykyään saatuaan tiedon Suomeen mahdollisesti harhautuvista lennokeista

Yleinen vaaratilanne ohi – Puolustusvoimat jatkaa tehostettua valvontaa

]]>

Rajavartiolaitos tekee uudenlaista yhteistyötä Elisan ja Sensofusionin kanssa droonien havainnoinnissa

Fri, 08 May 2026 09:30:00 GMT

Rajavartiolaitos on jo aikaisemmin solminut Sensofusionin kanssa sopimuksen droonien havainnointijärjestelmän hankinnasta ja rakentamisesta. Nyt käynnistyvän koekäytön tekniset edellytykset ovat Elisan ja Sensofusionin välisen yhteistyön tulosta. Koekäytön aikana kaikki osapuolet vastaavat omista kustannuksistaan.

Sensoriverkko tuottaa Rajavartiolaitokselle havaintotietoja drooneista hyödynnettäväksi valvontatoiminnassa. Koekäyttö tehostaa droonien havainnointia ennen varsinaisen järjestelmän täysimääräistä käyttöönottoa sekä tarjoaa Rajavartiolaitokselle mahdollisuuden kehittää toimintamallejaan ja osaamistaan. Järjestelmä perustuu Sensofusionin tunnistusteknologiaan ja Elisan digitaaliseen infrastruktuuriin.

Rajavartiolaitos kehittää droonien torjuntakykyjä sekä omissa erillisissä hankkeissa että yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa.

Rajavartiolaitos osallistuu aktiivisesti yhdessä muiden viranomaisten kanssa eri tasoisista droonien havainnointi- ja torjuntakyvyistä muodostuvan kansallisen kokonaisuuden rakentamiseen.

Mikään yksittäinen valvontajärjestelmä ei kykene havaitsemaan kattavasti kaikkia drooneja, minkä vuoksi tehokas havainnointikyky tuleekin rakentaa useita teknologioita hyödyntäen.

Osapuolten näkemykset

– Rajaturvallisuuden ylläpitäminen edellyttää jatkuvaa kyvykkyyksien kehittämistä. Droonien havainnointi on uudenlainen tehtävä, jota ei ratkaista yhdellä järjestelmällä. On erinomaista, että suomalainen teollisuus kykeni tukemaan nopeasti Rajavartiolaitosta rajaturvallisuuden tehostamisessa, toteaa Rajavartiolaitoksen esikunnan teknillisen osaston osastopäällikkö kenraalimajuri Jari Tolppanen.

– Suomalaisena operaattorina Elisa haluaa olla mukana kehittämässä ja tarjoamassa turvallisuutta lisäävää teknologiaa. Rajavartiolaitoksen ja Sensofusionin kanssa nyt aloitettu yhteistyö tukee tätä tavoitetta ja osoittaa, miten datan ja verkkoinfrastruktuurin yhdistämisellä voidaan nopeasti edistää innovatiivisia Suomen kokonaisturvallisuutta vahvistavia ratkaisuja, sanoo Elisan toimitusjohtaja Topi Manner.

– Tämä projekti on hyvä esimerkki siitä, millaista osaamista Suomesta löytyy, ja siitä, miten suomalaiset yritykset kykenevät reagoimaan nopeasti, kun tarve sitä vaatii, toteaa Sensofusionin toimitusjohtaja Tuomas Rasila.

Koekäytön kesto ja jatko

Koekäyttö on voimassa 30.9.2026 saakka ja mahdollisesta jatkamisesta päätetään erikseen.

Rajavartiolaitos jatkaa droonien havainnointi- ja vaikuttamiskyvykkyyksiensä suunnitelmallista kehittämistä niin viranomaisyhteistyön kuin myös kumppanuuksien avulla kartoittaen laajasti erilaisia soveltuvia teknologioita.

]]>

Merellinen turvallisuus ja CISE-tiedonvaihto

Tue, 14 Apr 2026 12:22:00 GMT

Rajavartiolaitos johtaa EU:n lainvalvontaviranomaisille, rannikkovartiostoille ja laivastoille suunnattua yhteistoimintaharjoitusta MARSEC EU 26. Harjoitus kehittää kansainvälistä tiedonvaihtoa ja alueellisesti koordinoituja vastatoimia merellisiä uhkia vastaan. Common Information Sharing Environment (CISE) tiedonvaihtoa testataan harjoituksessa.

Rajavartiolaitos ja Ruotsin rannikkovartiosto aloittavat turvaluokiteltujen tietojen vaihtamisen

CISE-tiedonvaihdon yhteiskehittäminen Ruotsin rannikkovartioston kanssa on aloitettu. Tavoitteena on, että turvaluokiteltujen tietojen vaihtaminen Suomen ja Ruotsin välillä alkaa 2027 CISE Classified Network -tiedonvaihtoympäristöä hyödyntäen. Rajavartiolaitos käy parhaillaan keskusteluja CISE-tiedonvaihdosta myös muiden Itämeren maiden kanssa.

Euroopan meriturvallisuusvirasto EMSA tulee jakamaan tietoja Rajavartiolaitokselle CISE-tiedonvaihtoympäristössä. Rajavartiolaitos on määritellyt EMSA:lle toiveet raporteista, jotka tukevat Rajavartiolaitoksen toimintaa.

Käyttötapaukset ja toimintamallit on kartoitettu

Rajavartiolaitoksen CISE-tiedonvaihtoympäristössä vaihdettavat tiedot kartoitettiin määrittämällä käyttötapaukset. Rajavartiolaitos pystyy neuvottelemaan EU-jäsenmaiden sekä virastojen kanssa siitä, mitä turvaluokiteltuja tietoja haluamme jakaa ja vastaanottaa. Käyttötapausten ja toimintamallien määrittelytyöhön osallistui suuri joukko Rajavartiolaitoksen asiantuntijoita. Kartoitusprosessissa tunnistettiin myös tietojärjestelmät, joista tiedot ovat peräisin. Kokonaisuudessa on mukana Rajavartiolaitoksen tietojen lisäksi myös muiden suomalaisten viranomaisten tietoja. Neuvottelut muiden suomalaisten viranomaisten tietojen jakamisesta CISE:n välityksellä on aloitettu.

CISEn tekninen suunnittelu ja toteutus käynnissä

Tekninen suunnittelu ja toteutusvaihe sekä tietosuojan vaikutustenarviointiprosessi on käynnissä. Tietojenvaihtoympäristön tekninen toteutus on vahvasti sidoksissa Rajavartiolaitoksen muihin tietoteknisiin hankkeisiin.

Tietojenvaihtoympäristön testaukseen suunniteltua yhteyspistettä pystytetään parhaillaan EMSAn tukemana. Tavoitteena saada testiyhteyspiste ja ensimmäiset testikäyttötapaukset sekä testidatan siirto toimimaan kesäkuun 2026 loppuun mennessä. Valmisteilla olevassa CISE Classified Network -ympäristössä on tarkoitus mahdollistaa turvaluokitellun tiedon tiedonvaihto EU jäsenvaltioiden välillä, ja se otetaan käyttöön, kun EMSA on luonut valmiudet sille.

CISE-tiedonvaihdon hyödyt

CISE mahdollistaa turvaluokitellun tiedon vaihtamisen (EU Restricted). Kumppaneilta saatu tieto täydentää omaa meritilannekuvaa ja mahdollistaa parempien analyysien muodostamisen.
Jokainen toimija voi käyttää omia tietojärjestelmiä ja ohjelmistoja, joihin kumppaneilta saatu tieto tulee CISE:n välityksellä.
CISE-tiedonvaihto edistää lainvalvontaviranomaisten ja sotilastoimijoiden yhteistyötä EU alueen merellisestä turvallisuudesta ja rannikkovartiostotoiminoista vastaavien alueellisten viranomaisten ja organisaatioiden sekä EU-virastojen kesken.
CISE-chat mahdollistaa nopean, kohdennetun ja turvallisen tiedonvaihdon sekä tiedostojen jakamisen.

Ulkopuolinen rahoitus Suomen kansainvälisen meritilannekuvan kehittämisen tukena

Euroopan unionin osarahoittama Kansainvälisen meritilannekuvan kehittäminen 2 -hanke saa rahoitusta Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta. EMKVR:n rahoituksen avulla parannetaan muun muassa merien turvallisuutta tukemalla aloitteita, jotka lisäävät merialueiden valvontaa ja turvaavat niiden kestävää käyttöä. Rajavartiolaitokselle osoitetun 1,4 miljoonan euron EMKVR-rahoituksen turvin suunnitellaan ja rakennetaan CISE-tiedonvaihtoympäristö, jossa jaetaan ja vastaanotetaan merelliseen turvallisuuteen liittyviä tietoja EU-jäsenmaiden välillä.

]]>

Rajavartiolaitos hankkii vastadroonijärjestelmän – 5 miljoonan euron investointi vahvistaa Suomen rajaturvallisuutta

Tue, 24 Mar 2026 11:48:00 GMT

Hankinta parantaa merkittävästi Suomen rajavalvonnan suorituskykyä ja turvallisuutta miehittämättömien ilma-alusten muodostamia uhkia vastaan. Investointi on noin viisi miljoonaa euroa, ja Euroopan unioni rahoittaa siitä 90 %.

– Sen lisäksi, että hankinta kehittää Suomen kykyä droonitorjuntaan, se tukee hyvällä tavalla myös Euroopan komission tuoreen drooniuhkaa käsittelevän toimintasuunnitelman tavoitteita. Haaste on yhteinen, Euroopan laajuinen, Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö kontra-amiraali Tom Hanén korostaa hankinnan merkitystä osana laajempaa eurooppalaista turvallisuuskehitystä.

Uutta vastadroonijärjestelmää käytetään rajaturvallisuuden ylläpitämisessä, Rajavartiolaitoksen omien kohteiden ja toiminnan suojaamisessa, rikosten ennalta estämisessä ja selvittämisessä, meripelastuksessa sekä alueellisen koskemattomuuden turvaamisessa. Järjestelmä havaitsee, paikantaa, tunnistaa ja tarvittaessa häiritsee luvattomasti tai vihamielisesti toimivia drooneja. Teknillisen osaston päällikkö kenraalimajuri Jari Tolppanen huomauttaa, että kehitys jatkuu.

– Hankinta on tärkeä, mutta kehittäminen tulee jatkumaan vuosia. Valmistelemme parhaillaan usean kymmenen miljoonan euron lisäinvestointeja droonitorjuntaan. Olemme mielellämme kehittämässä turvallisuusteknologiaa ja ekosysteemejä yhdessä teollisuuden kanssa. Teknologiasuvereniteetti ja huoltovarmuus ovat tärkeitä, Tolppanen kertoo.

Järjestelmän toimittava Sensofusion Oy on pitkän linjan edelläkävijä luvattoman droonitoiminnan havaitsemisessa ja torjunnassa.

– Yhteistyömme historia ulottuu aina Sensofusionin tarinan alkuvuosiin ja Rajavartiolaitoksen rooli on siten ollut yrityksemme kehityksessä merkittävä, Sensofusion Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Rasila toteaa.

Rajavartiolaitoksen ja Sensofusion Oy:n välinen sopimus allekirjoitettiin 24.3.2026.

Kontra-amiraali Tom Hanén ja Sensofusion Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Rasila.

]]>

Rajavartiolaitos viettää 107. vuosipäiväänsä 21.3.2026

Fri, 20 Mar 2026 06:59:00 GMT

Henkilöstön ylennykset ja palkitseminen

Tasavallan presidentti on ylentänyt 36 Rajavartiolaitoksen virkamiestä. Lisäksi 25 Rajavartiolaitoksen virkamiestä ylennettiin reservissä.

Rajavartiolaitoksessa ylennetään 21.3.2026 kommodoriksi komentaja Jani Järäinen.

Vuoden 2025 Rajamme Vartija on yliluutnantti Sami Lappi

Yliluutnantti Sami Lappi palvelee Lapin rajavartiostossa. Yliluutnantti Lappi on aktiivinen ja ammattitaitoinen työntekijä, joka on sekä pidetty ja arvostettu asiantuntija että esihenkilö.

Ansioristit, -mitalit ja -levykkeet sekä virka-ansiomerkit

Sisäministeri on myöntänyt Rajavartiolaitoksen henkilöstölle Rajavartiolaitoksen ansioristejä (6 kpl) ja ansiomitaleita (66 kpl). Rajavartiolaitoksen päällikkö on myöntänyt henkilöstölle Rajavartiolaitoksen ansiolevykkeitä (3 kpl). Tasavallan presidentti on lisäksi myöntänyt 77:lle Rajavartiolaitoksen virkamiehelle valtion virka-ansiomerkin.

Rajavartiolaitoksen henkilöstön lisäksi on palkittu yhteistyötahoja seuraavasti

Sisäministeri on myöntänyt seuraaville henkilöille Rajavartiolaitoksen hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä Rajavartiolaitoksen ansioristin 21.3.2026:

kehittämispäällikkö Artsi Alanne
suurlähettiläs Piritta Asunmaa
pääjohtaja Egert Belitšev
johtaja Alexander Fritsch
tulosaluejohtaja Vesa Halonen
johtaja Henri Hansson
kunnanjohtaja Erno Heikkinen
kaupunginjohtaja Tomas Häyry
pelastusjohtaja Peter Johansson
alivaltiosihteeri Satu Keskinen
hallitusneuvos Kari Klemm
toimitusjohtaja Kari Kosonen
apulaispoliisipäällikkö Seppo Kujala
prikaatikenraali Ari Laaksonen
kenraaliluutnantti Jari Mikkonen
oikeudellinen neuvonantaja Juha Rainne
kansliapäällikkö Olli-Pekka Rantala
kaupunginjohtaja Tuomo Sallinen
valtiosihteeri Jukka Salovaara
merenkulkujohtaja Sanna Sonninen
kontra-amiraali Tuomas Tiilikainen
apulaispäällikkö Jonna Turunen
suurlähettiläs Teemu Turunen
kenraalimajuri Jarmo Vähätiitto

Sisäministeri on myöntänyt seuraaville henkilöille Rajavartiolaitoksen hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä Rajavartiolaitoksen ansiomitalin 21.3.2026

ylikomisario Juha Hietala
apulaisosastopäällikkö Niklas Karlman
rikosylikonstaapeli Seppo Kemppainen
turvallisuuspäällikkö Pekka Nevalainen
ensihoitopäällikkö Tomi Nieminen
lääkäri Marko Pohjanpaju
tuotantopäällikkö Petri Saarinen
tietohallintopäällikkö Ari Takkinen
vastaava ohjaaja Olli Vesivalo

Rajavartiolaitoksen päällikkö on myöntänyt seuraaville oman henkilöstön ulkopuolisille henkilöille, yksiköille ja yhteisöille Rajavartiolaitoksen ansiolevykkeen ansiokkaasta toiminnasta Rajavartiolaitoksen hyväksi 21.3.2026:

Pronssinen ansiolevyke:

SOTE Turvallisuus ja valmiuspäällikkö Mikko Aaltonen
kapteeniluutnantti Kaarlo Bang
Finavia Oyj, Helsinki Airport Operations Centre
kapteeni Lasse Lahikainen
ylivartija Roger Lanndér
Pohjois-Karjalan aluetoimisto
ylikomisario Hannu Rönkkö
rikoskomisario Kimmo Tuulenkari
everstiluutnantti (evp) Pasi Tyystjärvi

]]>

Rajavartiolaitos korvaa meripelastushelikopterit HVX-hankkeessa

Fri, 13 Mar 2026 12:13:00 GMT

Hankkeen tehtävänä on korvata nykyiset meripelastushelikopterit yhdellä monitoimihelikopterityypillä 2030-luvulla. Tehtävänä on myös selvittää tarpeet ja mahdollisuudet korvata pienemmät helikopterit myöhemmin samalla helikopterityypillä näin erikseen päätettäessä. Lisäksi hankkeessa huomioidaan muiden viranomaisten ja sidosryhmien tarpeet.

– Rajavartiolaitoksella on Itämeren alueen suorituskykyisin meripelastushelikopterijärjestelmä. Se on osoittanut voimansa myös muuttuneessa turvallisuusympäristössä, jossa korostuu toimintavalmius, resurssien joustava käyttö ja viranomaisyhteistyö. Rajavartiolaitoksen minimitavoite on korvata nykyinen suorituskyky. Valvontakykyä, vaikuttamiskykyä, verkottumista ja suojaa on välttämätöntä kehittää. Olemme myös tunnistaneet helikopterijärjestelmän kustannustehokkuuden parantamisessa useita mahdollisuuksia”, toteaa HVX-hankkeen hankejohtaja kenraalimajuri Jari Tolppanen.

Parhaillaan on käynnissä tietopyyntövaihe potentiaalisten toimittajien kanssa, joita ovat Airbus, Bell, Leonardo ja Sikorsky. Rajavartiolaitos kartoittaa tietopyynnössä helikopterityyppien soveltuvuuden, riskit, helikopterivalmistajien toimitusvalmiuden sekä kustannusvaikutukset. HVX-hanke tapasi toimittajat tällä viikolla.

– Helikopterivalmistajat saivat tapaamisissa tarkentavaa informaatiota tietopyynnön yksityiskohdista. Tapaamisilla varmistettiin, että tietopyyntövastaukset tulevat olemaan mahdollisimman laadukkaita ja vertailukelpoisia. Hankeryhmään on nimetty Rajavartiolaitoksen kärkiosaajia, joten voin viedä hanketta eteenpäin turvallisin mielin”, kertoo hankepäällikkö komentaja Kimmo Ahvonen.

Helikopterivalmistajat vastaavat tietopyyntöön viimeistään huhtikuussa 2026. Rajavartiolaitos valmistelee vastausten perusteella helikopterijärjestelmän tavoitetilan sekä hyödyntää tiedot aikaan käynnistettävässä tarjouspyynnössä. Meripelastushelikopterien korvaaminen tulee seuraavan hallituksen ratkaistavaksi.

]]>

Puolan rajavartiolaitoksen päällikkö vieraili Rajavartiolaitoksella

Fri, 06 Mar 2026 11:49:00 GMT

Puolan rajavartiolaitoksen päällikölle esiteltiin kattavasti Rajavartiolaitoksen toimintaa. Vierailuun kuuluivat tutustuminen Suomenlahden merivartiostoon, Raja- ja merivartiokouluun, vartiolentolaivueeseen sekä perehtyminen itärajan tilanteeseen ja rajavalvontaan Kaakkois-Suomen rajavartiostossa.

Rajapäälliköt totesivat, että Suomen ja Puolan rajavartiolaitosten yhteistyö on hyvällä tasolla. Tiivis yhteistyö ja tietojenvaihto on välttämätöntä niin rajat ylittävän rikollisuuden torjunnassa kuin raja- ja meriturvallisuuteen liittyvän tilannekuvan ylläpitämisessä.

Puolan delegaation kuuluivat myös Puolan rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö prikaatikenraali Grzegorz Niemiec sekä kontra-amiraali Andrzej Prokopski Puolan merivartiostosta. Vierailtujen hallintoyksiköiden komentajat sekä Rajavartiolaitoksen esikunnan osastopäällikkö prikaatikenraali Mika Rytkönen osallistuivat myös vierailuun.

]]>

Ihmissalakuljetustapaukset keskittyivät sisärajaliikenteeseen vuonna 2025

Thu, 05 Mar 2026 13:31:00 GMT

Sisärajaliikenteen osalta arviot lukumääristä perustuvat Suomesta turvapaikkaa hakeneiden haastatteluihin. Arviossa on huomioitu vain niiden henkilöiden kertomukset, jotka ovat ottaneet itse yhteyttä viranomaisiin, esimerkiksi hakeakseen turvapaikkaa.

– Määrä on siis todennäköisesti jonkun verran alakanttiin. Sisärajoilla monessa tapauksessa ei tiedetä, mistä ja koska ihminen on tullut Suomeen. Niistä laittomasti maahan saapuvista henkilöistä, jotka eivät itse ilmoittaudu viranomaisille, emme pääsääntöisesti tiedä paljoakaan, komentaja Juho Vanhatalo Rajavartiolaitoksen esikunnasta kertoo. Hän toimii rikostorjuntayksikön yksikön päällikkönä Rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisella osastolla.

Suomen rikoslain mukaan ihmissalakuljetus on laittoman maahantulon järjestämistä. Rajavartiolaitos tutkii Suomessa yli 90 % havaituista ihmissalakuljetustapauksista. Vuonna 2025 Rajavartiolaitos havaitsi 71 epäiltyä laittoman maahantulon järjestämisrikosta, joista kolmasosassa katsottiin olevan syytä epäillä törkeää laittoman maahantulon järjestämistä. Törkeästä tekomuodosta on kyse muun muassa silloin, jos teko epäillään tehdyksi osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa.

Vanhatalon mukaan valtaosassa Suomessa paljastuvissa ihmissalakuljetustapauksista laittomasti maahan tuodut ovat ylittäneet Schengen-ulkorajan jonkun toisen jäsenvaltion alueella. Sen jälkeen heidät on salakuljetettu Suomeen tai Suomen läpi sisärajojen kautta. Näin tapahtui viime vuonna noin 70 %:ssa tapauksista.

– Kyse on kokonaan piilorikollisuudesta. Se tarkoittaa, että käytännössä yhtään tapausta ei tule viranomaisten tietoon niin, että joku tekisi rikosilmoituksen. Sen sijaan tapaukset havaitaan ja paljastetaan viranomaisten omassa valvonnassa tai tiedonhankinnassa.

Rajavartiolaitoksen havaintojen mukaan on melko yleistä, että laittomasta matkasta Suomeen on maksettu salakuljettajille jopa kymmenentuhatta euroa ylittäviä summia.

– Nämä ovat köyhistä oloista tuleville ihmisille isoja rahoja. Lisäksi on vaara, että samalla on jääty velkaa salakuljettajalle. Tämä nostaa riskiä päätyä joko rikosten uhriksi tai itse tekemään rikoksia, Vanhatalo kuvaa ihmissalakuljetuksen vaikutuksia salakuljetetuille.

Osa lentoliikenteessä paljastuneista tapauksista havaitaan lähtevässä liikenteessä. Vuonna 2025 havaittiin viidessä tapauksessa yhteensä kahdeksan salakuljetettavaa henkilöä. He jäivät kiinni yrittäessään lentää Helsinki-Vantaalta Iso-Britanniaan ja Irlantiin. Matkustamisessa käytettiin muun muassa Japanin ja Hongkongin passeja, jotka todettiin rajalla väärennetyiksi. Rajavartiolaitos tutkii nyt toista tapauksista törkeänä laittoman maahantulon järjestämisenä ja törkeänä ihmiskauppana.

Lentokentän lähtevässä rajatarkastuksessa havaitut ihmiskaupan uhrit olivat saapuneet Suomeen myös sisärajan kautta. Vanhatalon mukaan viranomaisilla on puutteellinen tilannekuva Schengen-sisärajaliikenteestä ja viranomaisten mahdollisuudet puuttua rikollisten matkoihin sisärajojen yli ovat rajalliset.

Ihmissalakuljetukseen ja siihen liittyvään salakuljetettavien hyväksikäyttöön liittyy maailmalla kovaa kansainvälistä järjestäytynyttä rikollisuutta. Suomessa paljastuvat ihmissalakuljetustapaukset ovat tyypillisesti ulkomaisten rikollisryhmien tekoja, jotka ulottuvat Suomeen vain osin − esimerkiksi niin, että Suomen kautta yritetään salakuljettaa ihmisiä muualle Eurooppaan.

Vanhatalo toteaa, että Suomessa tehtyjen tutkintojen ja Euroopan viranomaisten yhteisoperaatioiden perusteella tiedetään, että esimerkiksi Kaakkois-Aasian ja Afrikan maista tuodaan ihmisiä laittomasti Eurooppaan. Osa tuoduista päätyy parituksen uhreiksi, pakkotyöhön tai muihin ihmisarvoa alentaviin olosuhteisiin.

Osa laittomasti maahan tuoduista on salakuljettajien maksavia asiakkaita. Näihin tapauksiin ei liity muuta hyväksikäyttöä kuin matkan korkea hinta. Mitä enemmän laittomasti Suomeen tuodulla ihmisellä on rahaa, sen paremmassa asemassa hän on.

– Sen sijaan huonoimmassa asemassa olevat joutuvat Suomessa ja Euroopassa olosuhteisiin, joihin kenenkään ihmisen ei pitäisi joutua. Olennaisinta olisi havaita juuri nämä kaikkein huonoimmassa asemassa olevat ihmiset, Vanhatalo tiivistää ihmissalakuljetuksen ongelman.

Rajavartiolaitos ylläpitää Suomessa rajaturvallisuutta. Sillä tarkoitetaan kotimaassa ja ulkomailla suoritettavia toimenpiteitä, joilla pyritään estämään valtakunnanrajan ja ulkorajan ylittämisestä annettujen säännösten rikkominen ja rajat ylittävästä henkilöliikenteestä yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle aiheutuvat uhat, torjumaan rajat ylittävää rikollisuutta sekä varmistamaan rajanylityksen turvallisuus.

Rajavartiolaitos suorittaa myös poliisi- ja tullitehtäviä, etsintä-, pelastus- ja ensihoitotehtäviä, johtaa meripelastusta, huolehtii pelastustoiminnasta Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä tapahtuneissa alusöljyvahingoissa ja aluskemikaalivahingoissa, sovittaa yhteen niihin varautumista sekä osallistuu sotilaalliseen maanpuolustukseen.

]]>

Rajavartiolaitos luopuu vartiolaiva Tursaasta

Mon, 02 Mar 2026 07:58:00 GMT

Rajavartiolaitos luovutti vartiolaiva Tursaksen Puolustusvoimille tammikuussa 2026. Alus luovutettiin huollettuna Rannikkolaivastolle. Yhteistyössä tehty ratkaisu on sekä taloudellisesti että vastuullisesti kestävä. Merivoimat suunnittelee aluksen jatkokäytön tulevaisuuteen.

– Siirto on valtion edun mukaista ja tarkoituksenmukaisin ratkaisu. Aluksen kustannustehokas käyttö Rajavartiolaitoksen tehtäviin ei ole enää mahdollista, kertoo alusyksikön päällikkö Ville Puustinen Rajavartiolaitoksen esikunnasta.

Tilalle uudet ulkovartiolaivat - monitoimialukset vaiheittain käyttöön

Rajavartiolaitoksella on käynnissä hanke, jossa rakennetaan kaksi uutta Turva-luokan ulkovartiolaivaa vastaamaan Rajavartiolaitoksen merellisistä tehtävistä. Uusien vartiolaivojen suorituskyvyllä kyetään vastaamaan muuttuneen toimintaympäristön asettamiin vaatimuksiin, sekä sen mukanaan tuomiin haasteisiin. Hankkeella tuotetaan Rajavartiolaitokselle toimintakykyä merellisiin tehtäviin tuleville vuosikymmenille.

]]>