<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>
<rss xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/" version="2.0">
  <channel>
    <title>Raja.fi uutiset</title>
    <link>https://raja.fi/uutiset-ja-tiedotteet/-/asset_publisher/aCK7LggrYevU/rss</link>
    <description>Raja.fi uutiset</description>
    <pubDate>Fri, 17 Apr 2026 01:25:45 GMT</pubDate>
    <dc:date>2026-04-17T01:25:45Z</dc:date>
    <item>
      <title>Merellinen turvallisuus ja CISE-tiedonvaihto</title>
      <link>https://raja.fi/-/merellinen-turvallisuus-ja-cise-tiedonvaihto</link>
      <description>&lt;![CDATA[&lt;p&gt;Rajavartiolaitos johtaa EU:n lainvalvontaviranomaisille, rannikkovartiostoille ja laivastoille suunnattua yhteistoimintaharjoitusta MARSEC EU 26. Harjoitus kehittää kansainvälistä tiedonvaihtoa ja alueellisesti koordinoituja vastatoimia merellisiä uhkia vastaan. Common Information Sharing Environment (CISE) tiedonvaihtoa testataan harjoituksessa.&lt;/p&gt;
&lt;h2&gt;Rajavartiolaitos ja Ruotsin rannikkovartiosto aloittavat turvaluokiteltujen tietojen vaihtamisen&lt;/h2&gt;
&lt;p&gt;CISE-tiedonvaihdon yhteiskehittäminen Ruotsin rannikkovartioston kanssa on aloitettu. Tavoitteena on, että turvaluokiteltujen tietojen vaihtaminen Suomen ja Ruotsin välillä alkaa 2027 CISE Classified Network -tiedonvaihtoympäristöä hyödyntäen. Rajavartiolaitos käy parhaillaan keskusteluja CISE-tiedonvaihdosta myös muiden Itämeren maiden kanssa. &lt;br&gt; Euroopan meriturvallisuusvirasto EMSA tulee jakamaan tietoja Rajavartiolaitokselle CISE-tiedonvaihtoympäristössä. Rajavartiolaitos on määritellyt EMSA:lle toiveet raporteista, jotka tukevat Rajavartiolaitoksen toimintaa. &lt;/p&gt;
&lt;h2&gt;Käyttötapaukset ja toimintamallit on kartoitettu&lt;/h2&gt;
&lt;p&gt;Rajavartiolaitoksen CISE-tiedonvaihtoympäristössä vaihdettavat tiedot kartoitettiin määrittämällä käyttötapaukset. Rajavartiolaitos pystyy neuvottelemaan EU-jäsenmaiden sekä virastojen kanssa siitä, mitä turvaluokiteltuja tietoja haluamme jakaa ja vastaanottaa. Käyttötapausten ja toimintamallien määrittelytyöhön osallistui suuri joukko Rajavartiolaitoksen asiantuntijoita. Kartoitusprosessissa tunnistettiin myös tietojärjestelmät, joista tiedot ovat peräisin. Kokonaisuudessa on mukana Rajavartiolaitoksen tietojen lisäksi myös muiden suomalaisten viranomaisten tietoja. Neuvottelut muiden suomalaisten viranomaisten tietojen jakamisesta CISE:n välityksellä on aloitettu. &lt;/p&gt;
&lt;h2&gt;CISEn tekninen suunnittelu ja toteutus käynnissä&lt;/h2&gt;
&lt;p&gt;Tekninen suunnittelu ja toteutusvaihe sekä tietosuojan vaikutustenarviointiprosessi on käynnissä. Tietojenvaihtoympäristön tekninen toteutus on vahvasti sidoksissa Rajavartiolaitoksen muihin tietoteknisiin hankkeisiin.  &lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Tietojenvaihtoympäristön testaukseen suunniteltua yhteyspistettä pystytetään parhaillaan EMSAn tukemana. Tavoitteena saada testiyhteyspiste ja ensimmäiset testikäyttötapaukset sekä testidatan siirto toimimaan kesäkuun 2026 loppuun mennessä. Valmisteilla olevassa CISE Classified Network -ympäristössä on tarkoitus mahdollistaa turvaluokitellun tiedon tiedonvaihto EU jäsenvaltioiden välillä, ja se otetaan käyttöön, kun EMSA on luonut valmiudet sille.&lt;/p&gt;
&lt;h2&gt;CISE-tiedonvaihdon hyödyt&lt;/h2&gt;
&lt;ol&gt;
 &lt;li&gt;CISE mahdollistaa turvaluokitellun tiedon vaihtamisen (EU Restricted). Kumppaneilta saatu tieto  täydentää omaa meritilannekuvaa ja mahdollistaa parempien analyysien muodostamisen.&lt;/li&gt;
 &lt;li&gt;Jokainen toimija voi käyttää omia tietojärjestelmiä ja ohjelmistoja, joihin kumppaneilta saatu tieto tulee CISE:n välityksellä. &lt;/li&gt;
 &lt;li&gt;CISE-tiedonvaihto edistää lainvalvontaviranomaisten ja sotilastoimijoiden yhteistyötä EU alueen merellisestä turvallisuudesta ja rannikkovartiostotoiminoista vastaavien alueellisten viranomaisten ja organisaatioiden sekä EU-virastojen kesken.&lt;/li&gt;
 &lt;li&gt;CISE-chat mahdollistaa nopean, kohdennetun ja turvallisen tiedonvaihdon sekä tiedostojen jakamisen.&lt;/li&gt;
&lt;/ol&gt;
&lt;h2&gt;Ulkopuolinen rahoitus Suomen kansainvälisen meritilannekuvan kehittämisen tukena&lt;/h2&gt;
&lt;p&gt;Euroopan unionin osarahoittama Kansainvälisen meritilannekuvan kehittäminen 2 -hanke saa rahoitusta Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta. EMKVR:n rahoituksen avulla parannetaan muun muassa merien turvallisuutta tukemalla aloitteita, jotka lisäävät merialueiden valvontaa ja turvaavat niiden kestävää käyttöä.  Rajavartiolaitokselle osoitetun 1,4 miljoonan euron EMKVR-rahoituksen turvin suunnitellaan ja rakennetaan CISE-tiedonvaihtoympäristö, jossa jaetaan ja vastaanotetaan merelliseen turvallisuuteen liittyviä tietoja EU-jäsenmaiden välillä.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt; &lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;/p&gt;]]&gt;</description>
      <pubDate>Tue, 14 Apr 2026 12:22:00 GMT</pubDate>
      <guid isPermaLink="false">https://raja.fi/-/merellinen-turvallisuus-ja-cise-tiedonvaihto</guid>
      <dc:creator />
      <dc:date>2026-04-14T12:22:00Z</dc:date>
    </item>
    <item>
      <title>Rajavartiolaitos hankkii vastadroonijärjestelmän – 5 miljoonan euron investointi vahvistaa Suomen rajaturvallisuutta</title>
      <link>https://raja.fi/-/rajavartiolaitos-hankkii-vastadroonijarjestelman-5-miljoonan-euron-investointi-vahvistaa-suomen-rajaturvallisuutta</link>
      <description>&lt;![CDATA[&lt;p&gt;Hankinta parantaa merkittävästi Suomen rajavalvonnan suorituskykyä ja turvallisuutta miehittämättömien ilma-alusten muodostamia uhkia vastaan. Investointi on noin viisi miljoonaa euroa, ja Euroopan unioni rahoittaa siitä 90 %.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Sen lisäksi, että hankinta kehittää Suomen kykyä droonitorjuntaan, se tukee hyvällä tavalla myös Euroopan komission tuoreen drooniuhkaa käsittelevän toimintasuunnitelman tavoitteita. Haaste on yhteinen, Euroopan laajuinen, Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö kontra-amiraali &lt;strong&gt;Tom Hanén&lt;/strong&gt; korostaa hankinnan merkitystä osana laajempaa eurooppalaista turvallisuuskehitystä. &lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Uutta vastadroonijärjestelmää käytetään rajaturvallisuuden ylläpitämisessä, Rajavartiolaitoksen omien kohteiden ja toiminnan suojaamisessa, rikosten ennalta estämisessä ja selvittämisessä, meripelastuksessa sekä alueellisen koskemattomuuden turvaamisessa. Järjestelmä havaitsee, paikantaa, tunnistaa ja tarvittaessa häiritsee luvattomasti tai vihamielisesti toimivia drooneja. Teknillisen osaston päällikkö kenraalimajuri&lt;strong&gt; Jari Tolppanen&lt;/strong&gt; huomauttaa, että kehitys jatkuu.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Hankinta on tärkeä, mutta kehittäminen tulee jatkumaan vuosia. Valmistelemme parhaillaan usean kymmenen miljoonan euron lisäinvestointeja droonitorjuntaan. Olemme mielellämme kehittämässä turvallisuusteknologiaa ja ekosysteemejä yhdessä teollisuuden kanssa. Teknologiasuvereniteetti ja huoltovarmuus ovat tärkeitä, Tolppanen kertoo.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Järjestelmän toimittava Sensofusion Oy on pitkän linjan edelläkävijä luvattoman droonitoiminnan havaitsemisessa ja torjunnassa. &lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Yhteistyömme historia ulottuu aina Sensofusionin tarinan alkuvuosiin ja Rajavartiolaitoksen rooli on siten ollut yrityksemme kehityksessä merkittävä, Sensofusion Oy:n toimitusjohtaja &lt;strong&gt;Tuomas Rasila&lt;/strong&gt; toteaa. &lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Rajavartiolaitoksen ja Sensofusion Oy:n välinen sopimus allekirjoitettiin 24.3.2026. &lt;/p&gt;
&lt;figure class="image"&gt;
 &lt;figcaption&gt;
  Kontra-amiraali Tom Hanén ja Sensofusion Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Rasila.
 &lt;/figcaption&gt;
&lt;/figure&gt;]]&gt;</description>
      <pubDate>Tue, 24 Mar 2026 11:48:00 GMT</pubDate>
      <guid isPermaLink="false">https://raja.fi/-/rajavartiolaitos-hankkii-vastadroonijarjestelman-5-miljoonan-euron-investointi-vahvistaa-suomen-rajaturvallisuutta</guid>
      <dc:creator />
      <dc:date>2026-03-24T11:48:00Z</dc:date>
    </item>
    <item>
      <title>Rajavartiolaitos viettää 107. vuosipäiväänsä 21.3.2026</title>
      <link>https://raja.fi/-/rajavartiolaitos-viettaa-107.-vuosipaivaansa-21.3.2026</link>
      <description>&lt;![CDATA[&lt;h2&gt;Henkilöstön ylennykset ja palkitseminen&lt;/h2&gt;
&lt;p&gt;Tasavallan presidentti on ylentänyt 36 Rajavartiolaitoksen virkamiestä. Lisäksi 25 Rajavartiolaitoksen virkamiestä ylennettiin reservissä. &lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Rajavartiolaitoksessa ylennetään 21.3.2026 kommodoriksi komentaja Jani Järäinen.&lt;/p&gt;
&lt;h2&gt;Vuoden 2025 Rajamme Vartija on yliluutnantti Sami Lappi&lt;/h2&gt;
&lt;p&gt;Yliluutnantti Sami Lappi palvelee Lapin rajavartiostossa. Yliluutnantti Lappi on aktiivinen ja ammattitaitoinen työntekijä, joka on sekä pidetty ja arvostettu asiantuntija että esihenkilö.  &lt;/p&gt;
&lt;h2&gt;Ansioristit, -mitalit ja -levykkeet sekä virka-ansiomerkit&lt;/h2&gt;
&lt;p&gt;Sisäministeri on myöntänyt Rajavartiolaitoksen henkilöstölle Rajavartiolaitoksen ansioristejä (6 kpl) ja ansiomitaleita (66 kpl). Rajavartiolaitoksen päällikkö on myöntänyt henkilöstölle Rajavartiolaitoksen ansiolevykkeitä (3 kpl). Tasavallan presidentti on lisäksi myöntänyt 77:lle Rajavartiolaitoksen virkamiehelle valtion virka-ansiomerkin.&lt;/p&gt;
&lt;h2&gt;Rajavartiolaitoksen henkilöstön lisäksi on palkittu yhteistyötahoja seuraavasti&lt;/h2&gt;
&lt;p&gt;Sisäministeri on myöntänyt seuraaville henkilöille Rajavartiolaitoksen hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä Rajavartiolaitoksen ansioristin 21.3.2026:&lt;/p&gt;
&lt;ul&gt;
 &lt;li&gt;kehittämispäällikkö Artsi Alanne &lt;/li&gt;
 &lt;li&gt;suurlähettiläs Piritta Asunmaa&lt;/li&gt;
 &lt;li&gt;pääjohtaja Egert Belitšev&lt;/li&gt;
 &lt;li&gt;johtaja Alexander Fritsch&lt;/li&gt;
 &lt;li&gt;tulosaluejohtaja Vesa Halonen&lt;/li&gt;
 &lt;li&gt;johtaja Henri Hansson&lt;/li&gt;
 &lt;li&gt;kunnanjohtaja Erno Heikkinen&lt;/li&gt;
 &lt;li&gt;kaupunginjohtaja Tomas Häyry&lt;/li&gt;
 &lt;li&gt;pelastusjohtaja Peter Johansson&lt;/li&gt;
 &lt;li&gt;alivaltiosihteeri Satu Keskinen&lt;/li&gt;
 &lt;li&gt;hallitusneuvos Kari Klemm&lt;/li&gt;
 &lt;li&gt;toimitusjohtaja Kari Kosonen&lt;/li&gt;
 &lt;li&gt;apulaispoliisipäällikkö Seppo Kujala&lt;/li&gt;
 &lt;li&gt;prikaatikenraali Ari Laaksonen &lt;/li&gt;
 &lt;li&gt;kenraaliluutnantti Jari Mikkonen&lt;/li&gt;
 &lt;li&gt;oikeudellinen neuvonantaja Juha Rainne&lt;/li&gt;
 &lt;li&gt;kansliapäällikkö Olli-Pekka Rantala&lt;/li&gt;
 &lt;li&gt;kaupunginjohtaja Tuomo Sallinen&lt;/li&gt;
 &lt;li&gt;valtiosihteeri Jukka Salovaara&lt;/li&gt;
 &lt;li&gt;merenkulkujohtaja Sanna Sonninen&lt;/li&gt;
 &lt;li&gt;kontra-amiraali Tuomas Tiilikainen&lt;/li&gt;
 &lt;li&gt;apulaispäällikkö Jonna Turunen&lt;/li&gt;
 &lt;li&gt;suurlähettiläs Teemu Turunen&lt;/li&gt;
 &lt;li&gt;kenraalimajuri Jarmo Vähätiitto&lt;/li&gt;
&lt;/ul&gt;
&lt;p&gt;Sisäministeri on myöntänyt seuraaville henkilöille Rajavartiolaitoksen hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä Rajavartiolaitoksen ansiomitalin 21.3.2026&lt;/p&gt;
&lt;ul&gt;
 &lt;li&gt;ylikomisario Juha Hietala&lt;/li&gt;
 &lt;li&gt;apulaisosastopäällikkö Niklas Karlman &lt;/li&gt;
 &lt;li&gt;rikosylikonstaapeli Seppo Kemppainen &lt;/li&gt;
 &lt;li&gt;turvallisuuspäällikkö Pekka Nevalainen &lt;/li&gt;
 &lt;li&gt;ensihoitopäällikkö Tomi Nieminen &lt;/li&gt;
 &lt;li&gt;lääkäri Marko Pohjanpaju &lt;/li&gt;
 &lt;li&gt;tuotantopäällikkö Petri Saarinen&lt;/li&gt;
 &lt;li&gt;tietohallintopäällikkö Ari Takkinen&lt;/li&gt;
 &lt;li&gt;vastaava ohjaaja Olli Vesivalo&lt;/li&gt;
&lt;/ul&gt;
&lt;p&gt;Rajavartiolaitoksen päällikkö on myöntänyt seuraaville oman henkilöstön ulkopuolisille henkilöille, yksiköille ja yhteisöille Rajavartiolaitoksen ansiolevykkeen ansiokkaasta toiminnasta Rajavartiolaitoksen hyväksi 21.3.2026:&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Pronssinen ansiolevyke:&lt;/p&gt;
&lt;ul&gt;
 &lt;li&gt;SOTE Turvallisuus ja valmiuspäällikkö Mikko Aaltonen&lt;/li&gt;
 &lt;li&gt;kapteeniluutnantti Kaarlo Bang&lt;/li&gt;
 &lt;li&gt;Finavia Oyj, Helsinki Airport Operations Centre&lt;/li&gt;
 &lt;li&gt;kapteeni Lasse Lahikainen&lt;/li&gt;
 &lt;li&gt;ylivartija Roger Lanndér&lt;/li&gt;
 &lt;li&gt;Pohjois-Karjalan aluetoimisto&lt;/li&gt;
 &lt;li&gt;ylikomisario Hannu Rönkkö&lt;/li&gt;
 &lt;li&gt;rikoskomisario Kimmo Tuulenkari&lt;/li&gt;
 &lt;li&gt;everstiluutnantti (evp) Pasi Tyystjärvi&lt;/li&gt;
&lt;/ul&gt;]]&gt;</description>
      <pubDate>Fri, 20 Mar 2026 06:59:00 GMT</pubDate>
      <guid isPermaLink="false">https://raja.fi/-/rajavartiolaitos-viettaa-107.-vuosipaivaansa-21.3.2026</guid>
      <dc:creator />
      <dc:date>2026-03-20T06:59:00Z</dc:date>
    </item>
    <item>
      <title>Rajavartiolaitos korvaa meripelastushelikopterit HVX-hankkeessa</title>
      <link>https://raja.fi/-/rajavartiolaitos-korvaa-meripelastushelikopterit-hvx-hankkeessa</link>
      <description>&lt;![CDATA[&lt;p&gt;Hankkeen tehtävänä on korvata nykyiset meripelastushelikopterit yhdellä monitoimihelikopterityypillä 2030-luvulla. Tehtävänä on myös selvittää tarpeet ja mahdollisuudet korvata pienemmät helikopterit myöhemmin samalla helikopterityypillä näin erikseen päätettäessä. Lisäksi hankkeessa huomioidaan muiden viranomaisten ja sidosryhmien tarpeet.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Rajavartiolaitoksella on Itämeren alueen suorituskykyisin meripelastushelikopterijärjestelmä.  Se on osoittanut voimansa myös muuttuneessa turvallisuusympäristössä, jossa korostuu toimintavalmius, resurssien joustava käyttö ja viranomaisyhteistyö. Rajavartiolaitoksen minimitavoite on korvata nykyinen suorituskyky. Valvontakykyä, vaikuttamiskykyä, verkottumista ja suojaa on välttämätöntä kehittää. Olemme myös tunnistaneet helikopterijärjestelmän kustannustehokkuuden parantamisessa useita mahdollisuuksia”, toteaa HVX-hankkeen hankejohtaja kenraalimajuri &lt;strong&gt;Jari Tolppanen&lt;/strong&gt;.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Parhaillaan on käynnissä tietopyyntövaihe potentiaalisten toimittajien kanssa, joita ovat Airbus, Bell, Leonardo ja Sikorsky. Rajavartiolaitos kartoittaa tietopyynnössä helikopterityyppien soveltuvuuden, riskit, helikopterivalmistajien toimitusvalmiuden sekä kustannusvaikutukset. HVX-hanke tapasi toimittajat tällä viikolla.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Helikopterivalmistajat saivat tapaamisissa tarkentavaa informaatiota tietopyynnön yksityiskohdista. Tapaamisilla varmistettiin, että tietopyyntövastaukset tulevat olemaan mahdollisimman laadukkaita ja vertailukelpoisia. Hankeryhmään on nimetty Rajavartiolaitoksen kärkiosaajia, joten voin viedä hanketta eteenpäin turvallisin mielin”, kertoo hankepäällikkö komentaja &lt;strong&gt;Kimmo Ahvonen&lt;/strong&gt;.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Helikopterivalmistajat vastaavat tietopyyntöön viimeistään huhtikuussa 2026. Rajavartiolaitos valmistelee vastausten perusteella helikopterijärjestelmän tavoitetilan sekä hyödyntää tiedot aikaan käynnistettävässä tarjouspyynnössä. Meripelastushelikopterien korvaaminen tulee seuraavan hallituksen ratkaistavaksi.&lt;/p&gt;]]&gt;</description>
      <pubDate>Fri, 13 Mar 2026 12:13:00 GMT</pubDate>
      <guid isPermaLink="false">https://raja.fi/-/rajavartiolaitos-korvaa-meripelastushelikopterit-hvx-hankkeessa</guid>
      <dc:creator />
      <dc:date>2026-03-13T12:13:00Z</dc:date>
    </item>
    <item>
      <title>Puolan rajavartiolaitoksen päällikkö vieraili Rajavartiolaitoksella</title>
      <link>https://raja.fi/-/puolan-rajavartiolaitoksen-paallikko-vieraili-rajavartiolaitoksella</link>
      <description>&lt;![CDATA[&lt;p&gt;Puolan rajavartiolaitoksen päällikölle esiteltiin kattavasti Rajavartiolaitoksen toimintaa. Vierailuun kuuluivat tutustuminen Suomenlahden merivartiostoon, Raja- ja merivartiokouluun, vartiolentolaivueeseen sekä perehtyminen itärajan tilanteeseen ja rajavalvontaan Kaakkois-Suomen rajavartiostossa. &lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Rajapäälliköt totesivat, että Suomen ja Puolan rajavartiolaitosten yhteistyö on hyvällä tasolla. Tiivis yhteistyö ja tietojenvaihto on välttämätöntä niin rajat ylittävän rikollisuuden torjunnassa kuin raja- ja meriturvallisuuteen liittyvän tilannekuvan ylläpitämisessä.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Puolan delegaation kuuluivat myös Puolan rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö prikaatikenraali &lt;strong&gt;Grzegorz Niemiec&lt;/strong&gt; sekä kontra-amiraali &lt;strong&gt;Andrzej Prokopski&lt;/strong&gt; Puolan merivartiostosta. Vierailtujen hallintoyksiköiden komentajat sekä Rajavartiolaitoksen esikunnan osastopäällikkö prikaatikenraali &lt;strong&gt;Mika Rytkönen&lt;/strong&gt; osallistuivat myös vierailuun.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;br&gt;  &lt;/p&gt;]]&gt;</description>
      <pubDate>Fri, 06 Mar 2026 11:49:00 GMT</pubDate>
      <guid isPermaLink="false">https://raja.fi/-/puolan-rajavartiolaitoksen-paallikko-vieraili-rajavartiolaitoksella</guid>
      <dc:creator />
      <dc:date>2026-03-06T11:49:00Z</dc:date>
    </item>
    <item>
      <title>Ihmissalakuljetustapaukset keskittyivät sisärajaliikenteeseen vuonna 2025</title>
      <link>https://raja.fi/-/ihmissalakuljetustapaukset-keskittyivat-sisarajaliikenteeseen-vuonna-2025</link>
      <description>&lt;![CDATA[&lt;p&gt;Sisärajaliikenteen osalta arviot lukumääristä perustuvat Suomesta turvapaikkaa hakeneiden haastatteluihin. Arviossa on huomioitu vain niiden henkilöiden kertomukset, jotka ovat ottaneet itse yhteyttä viranomaisiin, esimerkiksi hakeakseen turvapaikkaa.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Määrä on siis todennäköisesti jonkun verran alakanttiin. Sisärajoilla monessa tapauksessa ei tiedetä, mistä ja koska ihminen on tullut Suomeen. Niistä laittomasti maahan saapuvista henkilöistä, jotka eivät itse ilmoittaudu viranomaisille, emme pääsääntöisesti tiedä paljoakaan, komentaja &lt;strong&gt;Juho Vanhatalo&lt;/strong&gt; Rajavartiolaitoksen esikunnasta kertoo. Hän toimii rikostorjuntayksikön yksikön päällikkönä Rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisella osastolla.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Suomen rikoslain mukaan ihmissalakuljetus on laittoman maahantulon järjestämistä. Rajavartiolaitos tutkii Suomessa yli 90 % havaituista ihmissalakuljetustapauksista. Vuonna 2025 Rajavartiolaitos havaitsi 71 epäiltyä laittoman maahantulon järjestämisrikosta, joista kolmasosassa katsottiin olevan syytä epäillä törkeää laittoman maahantulon järjestämistä. Törkeästä tekomuodosta on kyse muun muassa silloin, jos teko epäillään tehdyksi osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Vanhatalon mukaan valtaosassa Suomessa paljastuvissa ihmissalakuljetustapauksista laittomasti maahan tuodut ovat ylittäneet Schengen-ulkorajan jonkun toisen jäsenvaltion alueella. Sen jälkeen heidät on salakuljetettu Suomeen tai Suomen läpi sisärajojen kautta. Näin tapahtui viime vuonna noin 70 %:ssa tapauksista.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Kyse on kokonaan piilorikollisuudesta. Se tarkoittaa, että käytännössä yhtään tapausta ei tule viranomaisten tietoon niin, että joku tekisi rikosilmoituksen. Sen sijaan tapaukset havaitaan ja paljastetaan viranomaisten omassa valvonnassa tai tiedonhankinnassa.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Rajavartiolaitoksen havaintojen mukaan on melko yleistä, että laittomasta matkasta Suomeen on maksettu salakuljettajille jopa kymmenentuhatta euroa ylittäviä summia. &lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Nämä ovat köyhistä oloista tuleville ihmisille isoja rahoja. Lisäksi on vaara, että samalla on jääty velkaa salakuljettajalle. Tämä nostaa riskiä päätyä joko rikosten uhriksi tai itse tekemään rikoksia, Vanhatalo kuvaa ihmissalakuljetuksen vaikutuksia salakuljetetuille.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Osa lentoliikenteessä paljastuneista tapauksista havaitaan lähtevässä liikenteessä. Vuonna 2025 havaittiin viidessä tapauksessa yhteensä kahdeksan salakuljetettavaa henkilöä. He jäivät kiinni yrittäessään lentää Helsinki-Vantaalta Iso-Britanniaan ja Irlantiin. Matkustamisessa käytettiin muun muassa Japanin ja Hongkongin passeja, jotka todettiin rajalla väärennetyiksi. Rajavartiolaitos tutkii nyt toista tapauksista törkeänä laittoman maahantulon järjestämisenä ja törkeänä ihmiskauppana.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Lentokentän lähtevässä rajatarkastuksessa havaitut ihmiskaupan uhrit olivat saapuneet Suomeen myös sisärajan kautta. Vanhatalon mukaan viranomaisilla on puutteellinen tilannekuva Schengen-sisärajaliikenteestä ja viranomaisten mahdollisuudet puuttua rikollisten matkoihin sisärajojen yli ovat rajalliset. &lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;br&gt;  &lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Ihmissalakuljetukseen ja siihen liittyvään salakuljetettavien hyväksikäyttöön liittyy maailmalla kovaa kansainvälistä järjestäytynyttä rikollisuutta. Suomessa paljastuvat ihmissalakuljetustapaukset ovat tyypillisesti ulkomaisten rikollisryhmien tekoja, jotka ulottuvat Suomeen vain osin − esimerkiksi niin, että Suomen kautta yritetään salakuljettaa ihmisiä muualle Eurooppaan. &lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Vanhatalo toteaa, että Suomessa tehtyjen tutkintojen ja Euroopan viranomaisten yhteisoperaatioiden perusteella tiedetään, että esimerkiksi Kaakkois-Aasian ja Afrikan maista tuodaan ihmisiä laittomasti Eurooppaan. Osa tuoduista päätyy parituksen uhreiksi, pakkotyöhön tai muihin ihmisarvoa alentaviin olosuhteisiin.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Osa laittomasti maahan tuoduista on salakuljettajien maksavia asiakkaita. Näihin tapauksiin ei liity muuta hyväksikäyttöä kuin matkan korkea hinta. Mitä enemmän laittomasti Suomeen tuodulla ihmisellä on rahaa, sen paremmassa asemassa hän on.  &lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Sen sijaan huonoimmassa asemassa olevat joutuvat Suomessa ja Euroopassa olosuhteisiin, joihin kenenkään ihmisen ei pitäisi joutua. Olennaisinta olisi havaita juuri nämä kaikkein huonoimmassa asemassa olevat ihmiset, Vanhatalo tiivistää ihmissalakuljetuksen ongelman.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;em&gt;Rajavartiolaitos ylläpitää Suomessa rajaturvallisuutta. Sillä tarkoitetaan kotimaassa ja ulkomailla suoritettavia toimenpiteitä, joilla pyritään estämään valtakunnanrajan ja ulkorajan ylittämisestä annettujen säännösten rikkominen ja rajat ylittävästä henkilöliikenteestä yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle aiheutuvat uhat, torjumaan rajat ylittävää rikollisuutta sekä varmistamaan rajanylityksen turvallisuus.&lt;/em&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;em&gt;Rajavartiolaitos suorittaa myös poliisi- ja tullitehtäviä, etsintä-, pelastus- ja ensihoitotehtäviä, johtaa meripelastusta, huolehtii pelastustoiminnasta Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä tapahtuneissa alusöljyvahingoissa ja aluskemikaalivahingoissa, sovittaa yhteen niihin varautumista sekä osallistuu sotilaalliseen maanpuolustukseen.&lt;/em&gt;&lt;/p&gt;]]&gt;</description>
      <pubDate>Thu, 05 Mar 2026 13:31:00 GMT</pubDate>
      <guid isPermaLink="false">https://raja.fi/-/ihmissalakuljetustapaukset-keskittyivat-sisarajaliikenteeseen-vuonna-2025</guid>
      <dc:creator />
      <dc:date>2026-03-05T13:31:00Z</dc:date>
    </item>
    <item>
      <title>Rajavartiolaitos luopuu vartiolaiva Tursaasta</title>
      <link>https://raja.fi/-/rajavartiolaitos-luopuu-vartiolaiva-tursaasta</link>
      <description>&lt;![CDATA[&lt;p&gt;Rajavartiolaitos luovutti vartiolaiva Tursaksen Puolustusvoimille tammikuussa 2026. Alus luovutettiin huollettuna Rannikkolaivastolle. Yhteistyössä tehty ratkaisu on sekä taloudellisesti että vastuullisesti kestävä. Merivoimat suunnittelee aluksen jatkokäytön tulevaisuuteen. &lt;/p&gt;
&lt;p&gt;– Siirto on valtion edun mukaista ja tarkoituksenmukaisin ratkaisu. Aluksen kustannustehokas käyttö Rajavartiolaitoksen tehtäviin ei ole enää mahdollista, kertoo alusyksikön päällikkö &lt;strong&gt;Ville Puustinen&lt;/strong&gt; Rajavartiolaitoksen esikunnasta. &lt;/p&gt;
&lt;h2&gt;Tilalle uudet ulkovartiolaivat - monitoimialukset vaiheittain käyttöön&lt;/h2&gt;
&lt;p&gt;Rajavartiolaitoksella on käynnissä hanke, jossa rakennetaan kaksi uutta Turva-luokan ulkovartiolaivaa vastaamaan Rajavartiolaitoksen merellisistä tehtävistä. Uusien vartiolaivojen suorituskyvyllä kyetään vastaamaan muuttuneen toimintaympäristön asettamiin vaatimuksiin, sekä sen mukanaan tuomiin haasteisiin. Hankkeella tuotetaan Rajavartiolaitokselle toimintakykyä merellisiin tehtäviin tuleville vuosikymmenille.&lt;/p&gt;]]&gt;</description>
      <pubDate>Mon, 02 Mar 2026 07:58:00 GMT</pubDate>
      <guid isPermaLink="false">https://raja.fi/-/rajavartiolaitos-luopuu-vartiolaiva-tursaasta</guid>
      <dc:creator />
      <dc:date>2026-03-02T07:58:00Z</dc:date>
    </item>
    <item>
      <title>Itärajan este kattaa jo yli sata kilometriä Kaakkois-Suomen rajaosuudesta</title>
      <link>https://raja.fi/-/itarajan-este-kattaa-jo-yli-sata-kilometria-kaakkois-suomen-rajaosuudesta</link>
      <description>&lt;![CDATA[&lt;h3&gt;110 kilometriä suojaa luvattomilta rajanylityksiltä&lt;/h3&gt;
&lt;p&gt;Kaakkois-Suomen rajavartioston alueella esteaita on noussut jo yli 110 kilometrin matkalle. Valmistuessaan rakenteita on Kaakkois-Suomen alueella jopa 141 kilometriä. Kaakkois-Suomen rajavartioston komentaja, eversti Jaakko Olli, arvioi, että itärajan este on välttämätön nykyisessä turvallisuustilanteessa. Hän johtaa rajavalvontaa Suomen ja Venäjän välisellä, aiemmin eniten liikennöidyllä maarajan osuudella. &lt;/p&gt;
&lt;p&gt;–Esteaita parantaa oleellisesti rajavalvonnan tehokkuutta, tilannekuvaa ja partioiden liikkuvuutta, eversti Olli kertoo.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Itärajan este koostuu vankasta aidasta, nykyaikaisesta tekoälyä hyödyntävästä teknisestä valvontajärjestelmästä sekä aidan vieressä kulkevasta tiestä. Esteaita rakennetaan riskianalyysin perusteella alueille, joissa sen operatiivinen tarve on suurin.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;–Välineellistetyn laittoman maahantulon tilanteessa ja suurten, väkivaltaisestikin käyttäytyvien ihmisjoukkojen hallinnassa itärajan esteaita on täysin välttämätön. Se lisää myös rajamiesten ja -naisten työturvallisuutta, eversti Olli kertoo.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;–Yksittäisten rajanylittäjien osalta esteaita estää luvattomia rajanylityksiä ja tietenkin merkittävästi lisää rajat ylittävän rikollisuuden kiinnijäämisriskiä, hän lisää.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Kaakkois-Suomen rajavartioston alueelle jää myös kohtia, jonne itärajan esteaitaa ei toistaiseksi rakenneta, muun muassa suurille vesistöille tai alueille, joissa rajalla on jokin muu luonnollinen maastoeste. Itärajan pohjoisemmassa osassa rajanläheinen asutus, tiet ja helppokulkuiset maastot vähenevät, samoin fyysisen esteaidan tarve.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt; &lt;/p&gt;
&lt;figure class="image"&gt;
 &lt;figcaption&gt;
  Vanhaa piikkilanka-aitaa itärajalla
 &lt;/figcaption&gt;
&lt;/figure&gt;
&lt;h3&gt;Tekninen valvonta kattavammaksi&lt;/h3&gt;
&lt;p&gt;Itärajan esteaidan myötä myös teknisen valvonnan kattavuus paranee itärajalla merkittävästi. Esteaita muodostaa raja-alueelta reaaliaikaisen tilannekuvan ja hälyttää normaalista poikkeavasta toiminnasta välittömästi. &lt;/p&gt;
&lt;p&gt;–Voimme kohdentaa partioita entistä nopeammin ja kustannustehokkaammin rikollisen toiminnan estämiseksi ja rikoksesta epäiltyjen kiinniottamiseksi, eversti Olli kertoo. &lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Hänen mukaansa esteen tuoma sähköverkko ja tietoliikenneyhteydet mahdollistavat myös nopeasti kehittyvän valvontatekniikan lisäämisen:&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;–Valmistelemmekin parhaillaan muun muassa radioteknisen valvonnan järjestelmän ja vastadroonijärjestelmän hankintaa. Itärajan valvontakyky kehittyy nyt hyvällä ja tilanteen vaatimalla tavalla, kuvaa Olli.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Alkuvuodesta rakenteilla oleva esteaita on pysäyttänyt jo kaksi luvatonta rajanylitystä Kaakkois-Suomessa. Toisessa tapauksessa rajavartiosto sai kiinni vakavista rikoksista muualla Suomessa epäiltyjä ja etsittyjä henkilöitä.&lt;/p&gt;]]&gt;</description>
      <pubDate>Thu, 26 Feb 2026 13:30:00 GMT</pubDate>
      <guid isPermaLink="false">https://raja.fi/-/itarajan-este-kattaa-jo-yli-sata-kilometria-kaakkois-suomen-rajaosuudesta</guid>
      <dc:creator />
      <dc:date>2026-02-26T13:30:00Z</dc:date>
    </item>
    <item>
      <title>Rajavartiolaitos kumppanuusjäseneksi Euroopan santarmistojoukkoon</title>
      <link>https://raja.fi/-/rajavartiolaitos-kumppanuusjaseneksi-euroopan-santarmistojoukkoon</link>
      <description>&lt;![CDATA[&lt;p&gt;Liittyminen hyväksyttiin Portugalin Cascais:ssa pidetyssä EUROGENDFORin joulukuisessa korkean tason päätöksentekokokouksessa yksimielisesti. Hyväksymistä edelsi syksyn aikana suoritettu yksityiskohtainen arviointi Rajavartiolaitoksen soveltuvuudesta eurooppalaisen santarmistojoukon osaksi. EUROGENDFOR:n kansainvälisen arviointiryhmän loppuraportin perusteella Rajavartiolaitos täytti asetetut edellytykset erinomaisesti.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Kumppanuusjäsenyys mahdollistaa Rajavartiolaitoksen yhteistoiminnan tiivistämisen EUROGENDFOR- organisaation sekä kahdenvälisesti eurooppalaisten santarmistojoukkojen kanssa. Kumppanuuden myötä Rajavartiolaitos voi ottaa osaa EUROGENDFORin kokouksiin, koulutus- ja kehittämistoimintoihin, tiedonvaihtoon sekä asettaa henkilöstöä kansainvälisiin operaatioihin. Rajavartiolaitos asettaa alkuvuoden 2026 aikana myös yhteysupseerin EUROGENDFORin esikuntaan Italian Vicenzaan.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Eurooppalainen santarmistoyhteistyö tukee Rajavartiolaitoksen valmiuden ja suorituskykyjen rakentamista ja ylläpitoa. Yhteistyöllä kehitetään myös Rajavartiolaitoksen kansainvälistä koulutus- ja harjoitusyhteistyötä. Yhteistyö tuo Suomea lähemmäksi Euroopan isoja lainvalvonta- ja sotilasorganisaatioita. Tiiviit yhteistoimintasuhteet mahdollistavat myös nopean tuen saamisen Rajavartiolaitokselle tai muille kansallisille turvallisuusviranomaisille kriisitilanteissa.&lt;/p&gt;
&lt;figure class="image"&gt;
 &lt;figcaption&gt;
  Rajavartiolaitoksen Partner-jäsenyyden merkiksi Suomen lippu asetettiin muiden jäsenvaltioiden lippujen joukkoon.
 &lt;/figcaption&gt;
&lt;/figure&gt;
&lt;p&gt;Aiempi uutinen aiheesta: &lt;br&gt; &lt;a href="https://raja.fi/-/rajavartiolaitos-kaynnistamassa-eurooppalaisen-santarmisto-yhteistyon"&gt;Rajavartiolaitos käynnistämässä eurooppalaisen santarmisto -yhteistyön (29.10.2025)&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;/p&gt;]]&gt;</description>
      <pubDate>Fri, 02 Jan 2026 15:51:00 GMT</pubDate>
      <guid isPermaLink="false">https://raja.fi/-/rajavartiolaitos-kumppanuusjaseneksi-euroopan-santarmistojoukkoon</guid>
      <dc:creator />
      <dc:date>2026-01-02T15:51:00Z</dc:date>
    </item>
    <item>
      <title>Poliisi tutkii yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa Suomenlahdella tapahtunutta kaapelirikkoa</title>
      <link>https://raja.fi/-/poliisi-tutkii-yhteistyossa-muiden-viranomaisten-kanssa-suomenlahdella-tapahtunutta-kaapelirikkoa</link>
      <description>&lt;![CDATA[&lt;p&gt;Elisa havaitsi aikaisin aamulla 31.12.2025 omistamassaan tietoliikennekaapelissa vian Helsingin ja Tallinnan välillä. Elisa ilmoitti asiasta Rajavartiolaitoksen johtokeskukseen. Rajavartiolaitoksen johdolla aloitettiin välittömästi selvittämään vedenalaisen kriittisen infrastruktuurin vaurioitumista.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Rajavartiolaitos paikansi aluksen, jonka epäillään toiminnallaan aiheuttaneen kaapelin vaurioitumisen. Elisan ilmoittama kaapelin vaurioitumispaikka sijaitsee Viron talousvyöhykkeellä. Epäilty alus tavattiin Rajavartiolaitoksen vartiolaiva Turvan ja helikopterin toimesta Suomen talousvyöhykkeellä. Aluksen ankkuriketjun havaittiin olevan meressä. Rajavartiolaitos pyysi alusta pysähtymään sekä nostamaan ankkuriketjun ylös. Rajavartiolaitos pyysi alusta siirtymään turvalliselle ankkuripaikalle Suomen aluevesille.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Suomen viranomaiset ovat ottaneet aluksen haltuun yhteisoperaationa. Tapauksen johtovastuu on siirtynyt Suomenlahden merivartiostolta Helsingin poliisilaitokselle.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Poliisi on ollut yhteydessä valtakunnansyyttäjäntoimistoon ja valtakunnansyyttäjä on antanut asiaa koskevan syytemääräyksen. Poliisi tutkii tapahtumia tässä vaiheessa rikosnimikkeillä epäilty törkeä vahingonteko, epäilty törkeän vahingonteon yritys ja epäilty törkeä tietoliikenteen häirintä. &lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Asian selvittämiseksi tehdään tiivistä kansainvälistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa erityisesti Viron viranomaisten kanssa. &lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Poliisi selvittää tapahtunutta yhteistyössä useiden eri kotimaisten ja ulkomaisten viranomaisten kanssa ja asiasta tiedotetaan lisää heti, kun se on mahdollista. &lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Operaatiossa on mukana poliisin ja Rajavartiolaitoksen lisäksi Puolustusvoimat, Tulli, Traficom, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes ja Finngrid. &lt;/p&gt;]]&gt;</description>
      <pubDate>Wed, 31 Dec 2025 11:15:00 GMT</pubDate>
      <guid isPermaLink="false">https://raja.fi/-/poliisi-tutkii-yhteistyossa-muiden-viranomaisten-kanssa-suomenlahdella-tapahtunutta-kaapelirikkoa</guid>
      <dc:creator />
      <dc:date>2025-12-31T11:15:00Z</dc:date>
    </item>
    <item>
      <title>Rajamme Vartijat 4/2025 on julkaistu – tunnustettua osaamista</title>
      <link>https://raja.fi/-/rajamme-vartijat-4-2025-on-julkaistu-tunnustettua-osaamista</link>
      <description>&lt;![CDATA[&lt;p&gt;Osaaminen Rajavartiolaitoksessa on monisyistä. Se on jokaisen osaamista omassa tehtävässään, kehittämiskohteiden huomaamista ja niihin tarttumista. Henkilöstömme hankkii osaamista jatko-opinnoista, työkierrosta tai työssä oppien. Kerran hankittua osaamista on päivitettävä maailman muuttuessa. Rajalla on malli osaamisen johtamiseen. Osaajat esille siis tässä lehdessä! Rajamme Vartijat on vuosikymmenten ajan tuonut esiin Rajavartiolaitoksen osaamista.&lt;/p&gt;
&lt;h2&gt;Neljästä kahteen – tämä on viimeinen nelosnumero&lt;/h2&gt;
&lt;p&gt;Ensi vuodesta alkaen painettu lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa neljän numeron sijaan. Lehden sisältö siirtyy entistä enemmän verkossa ensin julkaistavaksi. &lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Toivotamme kaikki lukijamme tervetulleiksi raja.fi-sivuille seuraamaan jatkossakin ajankohtaisia artikkeleita rajaturvallisuuden kehittymisestä!&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;a href="https://rajamedia.raja.fi/documents/77115609/81630493/4-25-rajamme-vartijat.pdf/4db8d6b3-aaee-6e5f-0355-c1d106e20d56/4-25-rajamme-vartijat.pdf?t=1766142925580" target="_blank"&gt;Avaa lehti PDF-tiedostona. &lt;/a&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;a href="https://raja.fi/web/rajamedia/rajamme-vartijat" target="_blank"&gt;Lue aiempia Rajamme Vartijat -lehtiä Rajamedia-sivustolta.&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;]]&gt;</description>
      <pubDate>Fri, 19 Dec 2025 13:03:00 GMT</pubDate>
      <guid isPermaLink="false">https://raja.fi/-/rajamme-vartijat-4-2025-on-julkaistu-tunnustettua-osaamista</guid>
      <dc:creator />
      <dc:date>2025-12-19T13:03:00Z</dc:date>
    </item>
    <item>
      <title>EES-rajanylitystietojärjestelmän käyttöönotto etenee Lapin lentoasemilla</title>
      <link>https://raja.fi/-/the-introduction-of-the-entry-exit-system-ees-is-underway-at-lapland-airports</link>
      <description>&lt;![CDATA[&lt;div class="overflow-auto portlet-msg-info"&gt;
 Suosittelemme, että kaikki Suomeen matkustavat EU:n ulkopuolisten maiden kansalaiset tutustuvat uuteen järjestelmään &lt;a href="https://travel-europe.europa.eu/ees"&gt;EES:n virallisella verkkosivustolla&lt;/a&gt;.
&lt;/div&gt;
&lt;div class="overflow-auto portlet-msg-info"&gt;
 EES-rajanylitystietojärjestelmän käyttöönotto ei vaikuta Suomen tai muiden EU-kansalaisten rajatarkastuksiin.
&lt;/div&gt;
&lt;h1&gt;Käyttöönotto on alkanut valmisteluvaiheella&lt;/h1&gt;
&lt;p&gt;Lapin lentoasemilla on käynnissä valmisteluvaihe EES:n käyttöönottoa varten. Valmisteluvaiheessa EES:n mukaiset rajatarkastukset tehdään vain osalle matkustajista, eikä niitä tehdä järjestelmällisesti kaikille saapuvien lentojen matkustajille.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Valmisteluvaiheen tarkoituksena on mahdollistaa järjestelmän testaaminen ja rajavartijoiden kouluttaminen uusiin toimintatapoihin, kuten biometristen tietojen keräämiseen. Pyydämme matkustajia olemaan kärsivällisiä, mikäli toimenpiteet pidentävät rajatarkastuksen kestoa hetkellisesti.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Valmisteluvaiheen tavoitteena on varmistaa rajatarkastusten turvallisuus ja sujuvuus. Pyydämme matkustajia kiinnittämään huomiota lentoasemilla esillä oleviin ohjeisiin. Ne neuvovat kuinka matkustajat voivat omalla toiminnallaan sujuvoittaa rajatarkastusta.&lt;/p&gt;
&lt;h1&gt;Systemaattinen käyttöönotto alkaa tammikuussa 2026&lt;/h1&gt;
&lt;p&gt;EES:n systemaattinen käyttöönotto ja kaikkien saapuvien matkustajien biometristen tietojen kerääminen on suunniteltu aloitettavaksi tammikuussa 2026 alla olevan aikataulun mukaisesti.&lt;/p&gt;
&lt;ul&gt;
 &lt;li&gt;Ivalon lentoasema – viikko 1&lt;/li&gt;
 &lt;li&gt;Enontekiön lentoasema – viikko 2&lt;/li&gt;
 &lt;li&gt;Kittilän lentoasema – viikko 3&lt;/li&gt;
 &lt;li&gt;Rovaniemen lentoasema –viikko 4&lt;/li&gt;
&lt;/ul&gt;
&lt;p&gt;EES:n systemaattinen käyttöönotto alkaa yhdellä saapuvalla lennolla päivässä. EES:n mukaisia rajatarkastuksia lisätään vähitellen kohti täyttä käyttöönottoa kauden loppuun mennessä, jolloin kaikkien saapuvien ja lähtevien matkustajien rajatarkastukset tehdään EES:n mukaisesti.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Jos Lappiin saapuva matkustaja on jo rekisteröity EES:ään jossain muualla Schengen-alueella, matkustajan biometriset tiedot tarkistetaan jo rekisteröidyn EES-tiedoston biometristen tietojen avulla.&lt;/p&gt;
&lt;h1&gt;Lapin lentoasemilla ei käytetä rajatarkastusautomatiikkaa&lt;/h1&gt;
&lt;p&gt;Lapin lentoasemilla ei ole käytössä itsepalvelukioskeja eikä eGate-rajatarkastusautomaatteja (ABC). Travel to Europe -sovellus ei myöskään ole toistaiseksi käytössä Suomessa. Kaikki matkustajat käyvät läpi manuaalisen rajatarkastuksen.&lt;/p&gt;]]&gt;</description>
      <pubDate>Fri, 19 Dec 2025 10:36:00 GMT</pubDate>
      <guid isPermaLink="false">https://raja.fi/-/the-introduction-of-the-entry-exit-system-ees-is-underway-at-lapland-airports</guid>
      <dc:creator />
      <dc:date>2025-12-19T10:36:00Z</dc:date>
    </item>
    <item>
      <title>Rajavartiolaitokselle kolme uutta ilmatyynyalusta</title>
      <link>https://raja.fi/-/rajavartiolaitokselle-kolme-uutta-ilmatyynyalusta</link>
      <description>&lt;![CDATA[&lt;p&gt;Rajavartiolaitos on solminut hankintasopimuksen kolmesta ilmatyynyaluksesta  joulukuussa 2025. Hankinnasta käytiin avoin EU-laajuinen kilpailutus. Ilmatyynyalukset toimittaa Griffon Marine Ltd Iso-Britanniasta. &lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Uusien ilmatyynyalusten mallityyppi on Griffon 2000TD. Alusten pituus on noin 12,7 metriä ja leveys leijunnassa noin 6,2 metriä. Aluksen hyötykuorma on noin 2 000 kg. Alukset toimitetaan vuosien 2026−2027 aikana.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Ilmatyynyaluksien korvaaminen on osa Rajavartiolaitoksen merellisen suorituskyvyn varmentamista. Hankinta perustuu hallitusohjelmaan ja lisätalousarviossa myönnettyyn rahoitukseen toimintakyvyn turvaamiseksi ja kehittämiseksi.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;− Nyt hankittavien ilmatyynyalusten tarkoituksena on korvata käytössä olevat ilmatyynyalukset, jotka ovat tulleet teknisen elinkaarensa päähän. Hankinta turvaa Rajavartiolaitoksen lakisääteisten tehtävien suorittaminen kaikkina vuodenaikoina ja olosuhteissa, joissa perinteisen aluskaluston tai ilma-aluksen käyttö ei ole mahdollista, kertoo Rajavartiolaitoksen teknillisen osaston osastopäällikkö kenraalimajuri&lt;strong&gt; Jari Tolppanen&lt;/strong&gt;.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Rajavartiolaitos käyttää ilmatyynyaluksia rajojen valvontaan, meripelastukseen sekä muiden tehtäviensä tukena. Aluksilla kyetään myös tukemaan muiden viranomaisten kuten poliisin ja pelastuslaitosten toimintaa.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;− Rajavartiolaitoksen kelirikkoajan suorituskyky, erityisesti ilmatyynyalukset, ovat erittäin merkittävässä roolissa kaikkien saariston turvallisuustehtävien hoitamisessa, korostaa meriturvallisuusjohtaja &lt;strong&gt;Mikko Hirvi&lt;/strong&gt; Rajavartiolaitoksen esikunnasta.&lt;/p&gt;]]&gt;</description>
      <pubDate>Wed, 17 Dec 2025 11:00:00 GMT</pubDate>
      <guid isPermaLink="false">https://raja.fi/-/rajavartiolaitokselle-kolme-uutta-ilmatyynyalusta</guid>
      <dc:creator />
      <dc:date>2025-12-17T11:00:00Z</dc:date>
    </item>
    <item>
      <title>Rajavartiolaitokselle EU-lisärahoitusta itärajan valvontakyvyn vahventamiseen</title>
      <link>https://raja.fi/-/rajavartiolaitokselle-eu-lisarahoitusta-itarajan-valvontakyvyn-vahventamiseen</link>
      <description>&lt;![CDATA[&lt;h2&gt;EU-lisärahoitus tukee rajavalvonnan pitkäjänteistä kehittämistä&lt;/h2&gt;
&lt;p&gt;Suomi sai Euroopan Unionilta vuonna 2024 50 miljoonaa euroa lisärahoitusta itärajan valvontakyvyn vahventamiseen. Euroopan unionin tuki Suomelle ja Rajavartiolaitokselle on rajavalvonnan ja rajaturvallisuuden kannalta merkittävä. Rajavartiolaitos ylläpitää itärajan valvontakyvyn vahventamisella myös koko Euroopan unionin rajaturvallisuutta, koska Euroopan unionin pisin itäraja on Suomessa.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Nyt toimeenpanossa olevat hankkeet ovat ensimmäinen vaihe lisärahoituksen kohdentamiseksi itärajan valvontakyvyn vahventamiseen. Hankkeiden myötä lisärahoituksella parannetaan Rajavartiolaitoksen kykyjä muodostaa rajatilannekuvaa ja kehitetään rajojen valvonnan suorituskykyä. Parempi rajatilannekuva ja rajojen valvonnan suorituskyky auttavat kohdentamaan valvontaa entistä tehokkaammin. &lt;/p&gt;
&lt;h2&gt;Rahoitetut hankkeet&lt;/h2&gt;
&lt;p&gt;Ensimmäisessä hankkeessa Rajavartiolaitos sai rahoitusta radioteknisen valvonnan (RTV) toteutusvaihtoehtojen markkinakartoitukseen, testaamiseen ja pilotointiin. Radiotekninen valvonta täydentää Rajavartiolaitoksen rajatilannekuvaa. Hankkeessa hankitaan myös miehittämättömien ilma-alusten havaitsemiseen tarkoitettuja järjestelmiä. Hankkeen EU-rahoitusosuus on n. 4,4 miljoonaa euroa. &lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Toisessa hankkeessa Rajavartiolaitos hankkii uusia radiojärjestelmiä. Hankkeella parannetaan Rajavartiolaitoksen tiedonsiirtokykyjä maalla, merellä ja ilmassa. Hankkeen EU-rahoitusosuus on n. 8,1 miljoonaa euroa.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Kolmannessa hankkeessa hankitaan miehittämättömän ilmailun järjestelmiä (Unmanned Aircraft System, UAS). Hanke parantaa rajatilannekuvan muodostamista. Hankkeessa parannetaan lisäksi Rajavartiolaitoksen satelliittipaikannusjärjestelmien (Global Navigation Satellite System, GNSS) häiriöiden sietoa. Hankkeen EU-rahoitusosuus on n. 6,8 miljoonaa euroa.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Neljännessä hankkeessa parannetaan Rajavartiolaitoksen partioiden operatiivista liikkuvuutta. Rajavartiolaitos hankkii kaikkiaan n. 60 kappaletta uusia, modulaarisempia partioajoneuvoja sekä maastoajoneuvoja, joilla varmistetaan kyky partioida haastavissa maasto- ja keliolosuhteissa. Hankkeen EU-rahoitusosuus on n. 4,2 miljoonaa euroa.&lt;/p&gt;
&lt;h2&gt;Itärajan valvontakyvyn vahventaminen jatkuu vuonna 2026&lt;/h2&gt;
&lt;p&gt;EU:n lisärahoituksella toteutettavaa itärajan valvontakyvyn vahventamista viedään suunnitellusti eteenpäin vuonna 2026, jolloin toteutetaan muun muassa tämän vaiheen tulosten perusteella Radioteknisen valvonnan järjestelmähankinnat. Tähän vaiheeseen tullaan hakemaan EU-rahoitusta jäljellä olevasta 50 miljoonan lisärahoituksesta.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;a href="https://intermin.fi/-/194055633/suomi-saa-50-miljoonaa-euroa-lisarahoitusta-itarajan-valvonnan-vahvistamiseen" target="_blank"&gt;Sisäministeriön uutinen Suomelle myönnetystä 50 miljoonan euron lisärahoituksesta&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;a href="https://eusa-rahastot2021.fi/etusivu" target="_blank"&gt;Lisätietoja Euroopan sisäasioiden rahastojen rahoitetuista hankkeista: EUSA-rahastot 2021-2027&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;/p&gt;]]&gt;</description>
      <pubDate>Wed, 26 Nov 2025 09:00:00 GMT</pubDate>
      <guid isPermaLink="false">https://raja.fi/-/rajavartiolaitokselle-eu-lisarahoitusta-itarajan-valvontakyvyn-vahventamiseen</guid>
      <dc:creator />
      <dc:date>2025-11-26T09:00:00Z</dc:date>
    </item>
    <item>
      <title>Rajavartiolaitos toteuttaa kyselyn harvaan asuttujen alueiden asukkaille sekä rajanylittäjille</title>
      <link>https://raja.fi/-/rajavartiolaitos-toteuttaa-kyselyn-harvaan-asuttujen-alueiden-asukkaille-seka-rajanylittajille</link>
      <description>&lt;![CDATA[&lt;p&gt;Rajanylityspaikkakyselyt toteutetaan Helsinki-Vantaan, Rovaniemen ja Kuusamon lentoasemilla.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Kyselyiden tuloksia hyödynnetään Rajavartiolaitoksen toiminnan ja palvelujen kehittämiseen.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Tutkimuksen toteuttaa Rajavartiolaitoksen toimeksiannosta puolueeton tutkimusyhtiö Innolink Research Oy.&lt;/p&gt;]]&gt;</description>
      <pubDate>Thu, 20 Nov 2025 13:22:00 GMT</pubDate>
      <guid isPermaLink="false">https://raja.fi/-/rajavartiolaitos-toteuttaa-kyselyn-harvaan-asuttujen-alueiden-asukkaille-seka-rajanylittajille</guid>
      <dc:creator />
      <dc:date>2025-11-20T13:22:00Z</dc:date>
    </item>
    <item>
      <title>Rajavartiolaitoksen merenkulku on turvallista</title>
      <link>https://raja.fi/-/rajavartiolaitoksen-merenkulku-on-turvallista</link>
      <description>&lt;![CDATA[&lt;p&gt;Rajavartiolaitoksen alusyksiköt ajavat ympäri vuoden jatkuvasti vaikeissa olosuhteissa ja vaativissa tehtävissä. Merialueella ihmisten hengen ja haavoittuvan ympäristön turvaamiseksi tekemämme työ on riskialtista ja vaatii erittäin hyvää toiminnan suunnittelua, kalustoa, varusteita, varautumista, koulutusta ja jatkuvaa harjoittelua. Ehdoton edellytys toiminnallemme on merenkulkumme turvallisuus, johon olemme panostaneet erittäin paljon viimeisten vuosikymmenien aikana. Merellinen työturvallisuus on meillä tuplavarmistettu työturvallisuusjärjestelmällä ja erillisellä meriturvallisuusjärjestelmällä. Ne edellyttävät jatkuvaa riskien arviointia ja ennalta ehkäisevää turvallisuustyötä. Rajavartiolaitos huomioi turvallisuuden kaiken toimintansa suunnittelussa, alusten ja varusteiden hankinnassa ja huollossa, ohjeissaan ja määräyksissään sekä annettavassa perus- ja täydennyskoulutuksessa. Rajavartiolaitos myös kehittää toimintaansa jatkuvasti, turvallisuus keskeisimpänä lähtökohtanaan. Lisäksi Rajavartiolaitoksen koulutus on Kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n konvention mukaista eli STCW-auditoitua koulutusta, ja sitä edellytetään kaikissa Rajavartiolaitoksen merellisissä tehtävissä.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Rajavartiolaitoksen esikunta perehtyy huolella käräjäoikeuden päätökseen ja arvioi sen vaikutuksia toimintaamme. Kuten käräjäoikeuskin toteaa, Rajavartiolaitoksen sisäisiä määräyksiä ja työjärjestyksiä toimintatavoista, vaarojen arvioinnista ja selvittämisestä on jo täsmennetty aiemmin.&lt;/p&gt;]]&gt;</description>
      <pubDate>Fri, 14 Nov 2025 13:11:00 GMT</pubDate>
      <guid isPermaLink="false">https://raja.fi/-/rajavartiolaitoksen-merenkulku-on-turvallista</guid>
      <dc:creator />
      <dc:date>2025-11-14T13:11:00Z</dc:date>
    </item>
    <item>
      <title>Rajavartiolaitos valitsi Trackfire ARES Remote Weapon Station -järjestelmän</title>
      <link>https://raja.fi/-/rajavartiolaitos-valitsi-trackfire-ares-remote-weapon-station-jarjestelman</link>
      <description>&lt;![CDATA[&lt;p&gt;Rajavartiolaitos tulee olemaan Suomen toinen Trackfire RWS -operaattori, mutta ensimmäinen uuden Trackfire ARES (Aerial Response) RWS:n operaattori. ARES-versio on varustettu drooneja tehokkaasti torjuvalla ratkaisulla.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;”&lt;em&gt;Rajavartiolaitos kehittää jatkuvasti suorituskykyjään muuttuvan turvallisuusympäristön vuoksi. Uusia teknologioita ja järjestelmiä tarvitaan esimerkiksi CUAS-suorituskykyjen parantamiseks&lt;/em&gt;i”, toteaa Rajavartiolaitoksen esikunnan teknillisen osaston päällikkö, kenraalimajuri Jari Tolppanen.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;“&lt;em&gt;Olemme ylpeitä siitä, että Rajavartiolaitos on valinnut Trackfire ARES Remote Weapon Stationin osaksi heidän operatiivista toimintaansa. Odotamme innolla, että pääsemme jatkamaan RWS:n matkaa yhdessä heidän kanssaan Suomessa. Rajavartiolaitos on uuden Trackfire ARES RWS:n ensimmäinen asiakas, ja tulemme tekemään kaikkemme täyttääksemme tämän tärkeän sitoumuksen.&lt;/em&gt;” sanoo Saab NCS:n UTAAS ja Trackfire -tuoteyksikön päällikkö Lena Öström. &lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Trackfire RWS -järjestelmä tarjoaa poikkeuksellisen vaikuttamistarkkuuden minimoiden ampumatarvikkeiden käytön sekä oheisvauriot. Järjestelmällä on kyky ampua liikkeellä olleessaan asennettuna merellisiin aluksiin ja maakulkuneuvoihin, sekä myöskin asennettuna kiinteisiin kohteisiin.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;br&gt;  &lt;/p&gt;]]&gt;</description>
      <pubDate>Fri, 14 Nov 2025 10:00:00 GMT</pubDate>
      <guid isPermaLink="false">https://raja.fi/-/rajavartiolaitos-valitsi-trackfire-ares-remote-weapon-station-jarjestelman</guid>
      <dc:creator />
      <dc:date>2025-11-14T10:00:00Z</dc:date>
    </item>
    <item>
      <title>Rajavartiolaitos käynnistämässä eurooppalaisen santarmisto -yhteistyön</title>
      <link>https://raja.fi/-/rajavartiolaitos-kaynnistamassa-eurooppalaisen-santarmisto-yhteistyon</link>
      <description>&lt;![CDATA[&lt;p&gt;Santarmistolla tarkoitetaan sotilaallisesti järjestynyttä toimivaltaista lainvalvontaviranomaista, jonka tehtäviin kuuluvat sisäisen turvallisuuden tehtävät. Näitä tehtäviä ovat esimerkiksi rajaturvallisuus, lainvalvonta ja rikostorjunta. Santarmistolla on lisäksi sotilastehtäviin liittyvät tiedot, taidot ja tehtävät. &lt;/p&gt;
&lt;h2&gt;Euroopan santarmisto -organisaatio tukee lainvalvontaa&lt;/h2&gt;
&lt;p&gt;EUROGENDFOR on Euroopan unionin jäsenmaiden santarmistoviranomaisista koostuva organisaatio. Organisaatioon liittyneet viranomaiset ovat erikoistuneet lainvalvontaviranomaisten toimintaan normaali- ja kriisiajan ympäristöissä. Sen tehtäväkenttään kuuluu muun muassa yleisen turvallisuuden palauttaminen, järjestyksen ylläpito, rikollisuuden torjunta ja lainvalvontaviranomaisten organisaatioiden kehittäminen kriisialueilla.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Rajavartiolaitoksen näkökulmasta santarmistoyhteistyöstä on saatavilla useita hyötyjä. Yhteistyö tuo Suomea lähemmäksi Euroopan isoja jäsenmaita turvallisuusviranomaisten toimintojen osalta. Tiiviit yhteistoimintasuhteet voivat kriisitilanteessa mahdollistaa myös nopean tuen saamisen Rajavartiolaitokselle tai muille kansallisille turvallisuusviranomaisille. &lt;/p&gt;
&lt;figure class="image"&gt;
 &lt;figcaption&gt;
  Carabinierin päällikkö kenraali Luongo ja Rajavartiolaitoksen päällikkö tapasivat Carabinierin esikunnassa Roomassa. 
 &lt;/figcaption&gt;
&lt;/figure&gt;
&lt;h2&gt;Kumppanuusjäsenyys käsittelyssä&lt;/h2&gt;
&lt;p&gt;Rajavartiolaitos on tavannut keskeisiä eurooppalaisia viranomaisia ja santarmistojoukkoja. Saatujen havaintojen perusteella Rajavartiolaitoksen edellytykset liittymiselle osaksi EUROGENDFOR-organisaatiota näyttävät hyviltä. Rajavartiolaitos valmistelee liittymistä kumppanijäseneksi (partner) EUROGENDFOR-organisaatioon. Kumppanijäsenyyden myötä Rajavartiolaitos voi osallistua EUROGENDFORin koulutuksiin ja kehittämistyöhön, tiedonvaihtoon, sekä mahdollisiin kansainvälisiin operaatioihin. Rajavartiolaitos valmistelee myös yhteysupseerin lähettämistä EUROGENDFORin esikuntaan, Italian Vicenzaan. &lt;/p&gt;
&lt;h2&gt;Suomen rajavalvonta ja sotilaallinen maanpuolustus säilyvät ennallaan&lt;/h2&gt;
&lt;p&gt;Santarmistoyhteistyön kehittäminen ei vaikuta Rajavartiolaitoksen sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviin, tai Rajavartiolaitoksen toimintojen kehittämiseen osana kansallista puolustusjärjestelmää. Santarmistoyhteistyö mahdollistaa rajaturvallisuustehtävien kansainvälisen koulutus- ja harjoitusyhteistyön kehittämisen Rajavartiolaitoksen maa-, meri- kuin ilmaoperaatioiden osalta. Sen kautta kyetään myös kehittämään ymmärrystä turvallisuusympäristöstä. Yhteistyö kehittää niitä Rajavartiolaitoksen suorituskykyjä, jotka säilyvät kaikissa oloissa Rajavartiolaitoksen vastuulla ja joiden tehokkaalla toteutuksella luodaan edellytyksiä yhteiskunnan kriittisten toimintojen turvaamiselle sekä puolustusjärjestelmän toimivuudelle. &lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Lisää tietoa EUROGENDFOR:sta:&lt;br&gt; &lt;a href="https://eurogendfor.org/" target="_blank"&gt;The European Gendarmerie Force is a multinational police force with military status to provide police capabilities in crisis management operations.&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;]]&gt;</description>
      <pubDate>Wed, 29 Oct 2025 08:41:00 GMT</pubDate>
      <guid isPermaLink="false">https://raja.fi/-/rajavartiolaitos-kaynnistamassa-eurooppalaisen-santarmisto-yhteistyon</guid>
      <dc:creator />
      <dc:date>2025-10-29T08:41:00Z</dc:date>
    </item>
    <item>
      <title>Rajamme Vartijat 3/2025 ilmestynyt – teemana sotilaallinen maanpuolustus</title>
      <link>https://raja.fi/-/rajamme-vartijat-3-2025-ilmestynyt-teemana-sotilaallinen-maanpuolustus</link>
      <description>&lt;![CDATA[&lt;p&gt;Asevelvollisten koulutus on yksi Rajan tehtäviä. Varusmiespalvelus Rajalla on vaativa koulutus, johon on tulossa kiinnostavia muutoksia. OmaIntti tarjoaa uusia palveluita myös Rajan reserviläisille.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Rajavartiolaitoksen toiminnan painopiste on siirtynyt itärajan sulun aikana rajatarkastuksista maastorajan valvontaan maarajoilla. Samanaikaisesti kehitämme vahvasti rajavalvonnan tekniikkaa. Strategiset hankkeemme itärajan esteaita sekä ilma-alusten hankinta etenevät Suomen rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi ja rajavalvonnan kehittämiseksi.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Lehdessä muun muassa seuraavat artikkelit: &lt;/p&gt;
&lt;ul&gt;
 &lt;li&gt;Yli 100 vuotta sotilaallista maanpuolustusta&lt;/li&gt;
 &lt;li&gt;Asevelvollisten koulutus Rajavartiolaitoksessa&lt;/li&gt;
 &lt;li&gt;Rajatarkastuksista maastorajan valvontaan&lt;/li&gt;
 &lt;li&gt;Kohti älykästä ja kattavaa rajavalvontatekniikkaa&lt;/li&gt;
 &lt;li&gt;MVX-hanke etenee vauhdilla &lt;/li&gt;
 &lt;li&gt;HVX-hanke uusista helikoptereista &lt;/li&gt;
 &lt;li&gt;Itärajan esteaidan työmaa laajenee &lt;/li&gt;
&lt;/ul&gt;
&lt;p&gt;&lt;a href="/documents/77115609/81630493/3-25-rajamme_vartijat.pdf/507ead9b-be50-a13b-57cc-0af87b441f71?t=1760598017097" target="_blank"&gt;Avaa lehti PDF-tiedostona&lt;/a&gt;. &lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;a href="/web/rajamedia/rajamme-vartijat" target="_blank"&gt;Lue aiempia Rajamme Vartijat -lehtiä Rajamedia-sivustolta&lt;/a&gt;.&lt;/p&gt;]]&gt;</description>
      <pubDate>Thu, 16 Oct 2025 08:18:00 GMT</pubDate>
      <guid isPermaLink="false">https://raja.fi/-/rajamme-vartijat-3-2025-ilmestynyt-teemana-sotilaallinen-maanpuolustus</guid>
      <dc:creator />
      <dc:date>2025-10-16T08:18:00Z</dc:date>
    </item>
    <item>
      <title>Rajavartiolaitos osallistuu Tanskan ilmatilan turvaamiseen</title>
      <link>https://raja.fi/-/rajavartiolaitos-osallistuu-tanskan-ilmatilan-turvaamiseen</link>
      <description>&lt;![CDATA[&lt;p&gt;Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen henkilöstöstä muodostettu miehittämättömien ilma-alusten valvontaan ja torjuntaan (CUAS) kykenevä osasto tukee Tanskan viranomaisia Kööpenhaminassa 1.–2.10.2025 järjestettävien EU-kokousten turvaamisessa.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Osasto on siirtynyt Tanskaan ja aloittanut operatiivisen toiminnan. Osasto toimii operaatiossa Tanskan viranomaisten johdossa. &lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Suomen osaston toiminnan ulkoisesta tiedottamisesta vastaa puolustusministeriö. &lt;/p&gt;]]&gt;</description>
      <pubDate>Wed, 01 Oct 2025 12:12:00 GMT</pubDate>
      <guid isPermaLink="false">https://raja.fi/-/rajavartiolaitos-osallistuu-tanskan-ilmatilan-turvaamiseen</guid>
      <dc:creator />
      <dc:date>2025-10-01T12:12:00Z</dc:date>
    </item>
  </channel>
</rss>
