Rajavartiolaitoksen organisaatio- ja henkilöstörakenne
Rajavartiolaitokseen kuuluvat hallintoyksikköinä Rajavartiolaitoksen esikunta, neljä rajavartiostoa, kaksi merivartiostoa, Vartiolentolaivue sekä Raja- ja merivartiokoulu. Rajavartiolaitoksen sisäinen järjestys on sotilaallinen. Rajavartiolaitoksen henkilöstörakenne kuvataan sukupuolittain vuosittain Rajavartiolaitoksen tilinpäätöksessä. Henkilöstöä on vuoden 2025 joulukuun alussa 3 157 (aktiiviset ja lepäävät virkasuhteet). Naisten osuus henkilöstöstä on 16 %. Osuus on pysynyt samalla tasolla kuin edellisessä suunnitelmassa. Rajavartiolaitoksen tilinpäätöksen 2025 mukaisesti henkilöstön keski-ikä oli 41 vuotta. Miesten keski-ikä oli 41 vuotta ja naisten puolestaan 42 vuotta. (Rajavartiolaitoksen tilinpäätös 2025, 41.) Rajavartiolaitoksen henkilöstön sukupuolijakauma on esitetty kuviossa Naisten ja miesten osuus henkilöstöstä.
Rajavartiolaitoksen sisäinen järjestys on sotilaallinen, mistä syystä 85 % viroista on sotilasvirkoja (kuvio Henkilöstö sotilas- ja siviiliviroissa). Tämä selittää osaltaan myös henkilöstön matalampaa keski-ikää, sillä sotilaseläkkeisiin liittyen sotilasviranhoitajien eläkeikä on matalampi.
Rajavartiolaitoksen tehtävät ovat jakautuneet selkeästi sukupuolittain. Raja- ja merivartijoista 10 prosenttia ja upseereista 4 prosenttia on naisia. Naisten osuus sotilasviroista on kasvanut 0,4 prosenttiyksikköä vuoteen 2023 verrattuna. Vuonna 2023 naisten osuus sotilasviroissa oli 8,3 prosenttia, kun vuoden 2025 joulukuun alussa se on 8,7 prosenttia. Voidaankin todeta, että tasa-arvon kannalta suunta on oikea, sillä naisten osuus sotilasviroissa on jo useamman vuoden peräkkäin ollut nousujohteinen.
Rajavartiolaitoksen strategiaan 2027 oli kirjattu tavoitteeksi naisten osuuden lisääminen rajavartijoissa 10 prosenttiin (Rajavartiolaitoksen strategia 2027, 11). Vuonna 2023 naisten osuus rajavartijoista oli noin 9,7 prosenttia, kun vuonna 2025 se on 10,0 prosenttia, kun tarkastellaan sekä aktiivisia että lepääviä henkilöitä. Jos tarkastellaan ainoastaan aktiivisessa palvelussuhteessa olevia henkilöitä, naisten osuus rajavartijoista on 9,4 %. Elokuussa 2024 Maanpuolustuskorkeakoulusta valmistui Rajavartiolaitokseen kaksi naisupseeria ja elokuussa 2025 yhteensä kolme naisupseeria.
Suurin osa Rajavartiolaitoksen siviilitehtävistä on tuki- ja hallintotehtäviä. Vartiostojen esikunnissa ja Rajavartiolaitoksen esikunnan erilaisissa suunnittelu- ja asiantuntijatehtävissä on naisia ja miehiä. Siviilitehtävien osalta sukupuolijakauma poikkeaa Rajavartiolaitoksen kokonaisjakaumasta naisten osuuden ollessa 59,6 %.
Tukitoimintojen keskittäminen on lisännyt siviilihenkilöstön etenemistä urallaan ja avannut enemmän asiantuntija- ja esihenkilötehtäviä siviilihenkilöille. Siviilihenkilöstöä on rekrytoitu upseereiden ja rajavartijoiden aikaisemmin hoitamiin johto-, asiantuntija- ja hallinnollisiin tehtäviin. Näin sotilasvirassa olevia rajavartiomiehiä vapautetaan operatiivisten tehtävien hoitamiseen ja samalla mahdollistetaan siviilihenkilöstölle aikaisempaa paremmat mahdollisuudet sekä horisontaaliseen että vertikaaliseen uralla etenemiseen Rajavartiolaitoksen sisällä. Tehtävän mukaisella koulutuksella tuetaan siviilihenkilöstön työssä kehittymistä. Lisäksi siviilitehtävissä omaa osaamista on mahdollista kehittää hakeutumalla tehtäväkiertoon sisäministeriön hallinnonalalle tai muualle valtionhallintoon.
Osana Rajavartiolaitoksen tasa-arvosuunnitelmaa tilinpäätöksen toimintakertomuksessa seurataan henkilöstön perhevapaiden käyttöä ja koulutukseen pääsyä sukupuolittain jaoteltuna (Rajavartiolaitoksen tilinpäätös 2025, 45). Mikäli perhevapaiden käytön tai koulutukseen pääsyn seurantaa ei tehdä tilinpäätöksen toimintakertomuksessa, niin jatkossa seuranta tehdään osana tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa.