Omavalvontasuunnitelmalla tarkoitetaan lääkinnällisen varotoiminnan terveydenhuollon palveluyksikön asiakirjaa, jossa kuvataan keskeiset riskit sekä miten palveluntuottaja ja henkilöstö valvovat palveluyksikköön kuuluvien palvelujen laatua, asianmukaisuutta, turvallisuutta ja asiakas- ja potilastyöhön osallistuvan henkilöstön riittävyyttä. 

Rajavartiolaitoksen lääkinnällisen varotoiminnan omavalvontasuunnitelman sisältö:

1.1    Palveluyksikköä ja toimintaa koskevat tiedot

Rajavartiolaitoksen lääkinnällisen varotoiminnan terveydenhuollon palveluyksikön tuottama terveydenhuolto perustuu lakiin terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa (29.3.1987/322). Työpisteet tarjoavat palveluita ainoastaan lääkinnällisen varotoiminnan toimintaympäristöissä. 

Lääkinnällistä varotoimintaa suorittaessaan terveydenhuollon ammattihenkilö pääsääntöisesti osallistuu sotilaalliseen harjoitukseen, jolloin hätätilannepalvelut ovat saavutettavissa ympärivuorokauden, harjoituksen ajan. Ajoittain harjoitukset toteutetaan tuntiperusteisesti, jolloin terveydenhuollon ammattihenkilön tarve on määritelty tehdyssä riskienarvioinnissa. Jokaiseen sotilaallisen maanpuolustuksen taisteluampumaharjoitukseen tehdään erillinen riskienarviointi, jonka suunnitteluun lääkinnällisen pelastustoimen johtaja osallistuu. Lisäksi taisteluampumaharjoituksiin laaditaan lääkinnällisen pelastustoiminnan suunnitelma, joka koulutetaan jokaiselle harjoitukseen osallistujalle. 

Palveluyksikkö tuottaa pääsääntöisesti palveluita kahden hallintoyksikön alueella: Kaakkois-Suomen rajavartiosto ja Suomenlahden merivartiosto. 

Kaakkois-Suomen rajavartiosto
Kolme laillistettua terveydenhuollon ammattihenkilöä

Suomenlahden merivartiosto
Yksi laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö

Yksikössä ei tuoteta lääkäritasoisia palveluita, tuotettavat palvelut ovat perustason tai laajennetun perustasoisen ensihoidon palveluita.

1.1.1    Palveluntuottajan perustiedot

Rajavartiolaitoksen esikunta
Vilhonvuorenkatu 6, 00500 Helsinki
Palveluntuottajan vastuulääkäri on Rajavartiolaitoksen ylilääkäri Tomi Wuorimaa.

1.1.2    Palveluyksikön perustiedot

Lääkinnällisen varotoiminnan palveluyksikkö. Valvontalain 10 § 4 momentin mukainen vastuuhenkilö: kenttäsairaanhoidon ja ensiavun asiantuntija Rami Niemelä

Palveluyksikön toimipisteiden sijainnit ja käyntiosoitteet

Toimintaa ei ole sidottu kiinteisiin toimipisteisiin. 

1.1.3    Palvelut, toiminta-ajatus ja toimintaperiaatteet

Tällä omavalvontasuunnitelmalla katetaan lääkinnällisen varotoiminnan terveydenhuollon toimintayksikön tuottamista palveluista

  • avoterveydenhuollon palvelut
  • lääkinnällisen varotoiminnan ensihoitopalvelut

Palveluita tuotetaan läsnäpalveluina. Etäpalvelut eivät sovellu lääkinnälliseen varotoimintaan. 

Epidemiologisissa asioissa tukeudutaan Puolustusvoimien epidemiologiin ja ympäristöterveydenhuollon sekä elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden selvittelyssä tukeudutaan Puolustusvoimien lääkintätiedustelun ympäristöterveydenhuollon eläinlääkäreihin. 

Toimintayksikön vastuulle kuuluu vuosittain noin 200 varusmiestä, reserviläistä tai Rajavartiolaitoksen virkamiestä (osallistuessaan sotilaallisen maanpuolustuksen taisteluammuntoihin). 

Toimintayksikkö ei tuota alihankintana palveluita toisella palveluntuottajalle tai palvelunjärjestäjälle. Toimintayksikkö ostaa palveluita alueensa hyvinvointialueelta. Pääsääntöisesti terveyspalvelut hankintaan hyvinvointialueelta perustuen Puolustusvoimien ja hyvinvointialueiden tekemiin sopimuksiin. 

Palveluyksikössä ei työskentele lääkäreitä. Hätätilanteessa palveluyksikössä työskentelevät terveydenhuollon ammattihenkilöt pyytävät hoito-ohjeita hyvinvointialueen ensihoitolääkäriltä tai Finhemss ensihoitolääkäriltä, riippuen tilanteesta. 

1.2    Asiakas ja potilasturvallisuus

1.2.1. Palveluiden laadulliset edellytykset

Terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annetun lain (23.3.1987/322) mukaan Puolustusvoimien terveydenhuoltovastuulla ovat asevelvollisuuslain (452/1950) ja naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) nojalla Puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksessa palvelevat palvelusaikanaan sekä sotilasvirkaan koulutettavat opiskelijat. Lain (29.3.198/322) mukaan puolustusvoimien terveydenhuollon ylinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluu pääesikunnalle. 

Toiminnassa noudatetaan Puolustusvoimien ohjeita ja määräyksiä, liittyen asevelvollisten terveydenhuoltoon sekä lääkinnälliseen varotoimintaan. Keskeinen palveluiden laatua määrittävä asiakirja on Yleinen palvelusohjesääntö, joka märittää palveluiden tasoista ja niiden saatavuudesta. Lisäksi lääkinnällisen varotoiminnan osalta toinen keskeinen asiakirja on Logistiikan varomääräys D 7.7, lääkinnällinen varotoiminta ammunnoissa, joka määrittää tarpeellisen henkilöstön ja varautumisen tason. 

Toimintayksikössä seurattavia laatumittareita ovat:

  • Kertausharjoituspalautteiden seuranta
  • Muistutusten systemaattinen seuranta
  • Haitta- ja vaaratapahtumien, lääkepoikkeaminen ja lääkinnällisen laitteiden aiheuttamien vaarailmoitusten seurata, analysointi ja reagointi
  • Potilasasiakirjamerkintöjen asianmukaisuus (siirryttäessä sähköiseen kirjaukseen)
  • Infektiot ja epidemiat

Rajavartiolaitos ottaa syksyllä 2025 käyttöön TURVA-ilmoitusjärjestelmän erityisesti terveydenhuollon haitta- ja vaaratapahtumiin, lääkepoikkeamiin sekä lääkinnällisten laitteiden aiheuttamiin vaaratilanteisiin liittyen. 

Konkreettiset toimet yksikössä potilasturvallisuuden hallintaan ovat:

  • Havainnoista ilmoittaminen ja niistä oppiminen -toimintamalli
  • Lääkehoitosuunnitelma
  • Lääkehoidon osaamisen varmistaminen
  • Täydennyskoulutus

1.2.2. Vastuu palveluiden laadusta

Jokaisella terveydenhuollon ammattilaisella on vastuu omasta työstä ja siitä, että noudattaa työssään annettuja ohjeita, määräyksiä sekä lakeja. Palveluyksikössä työskentelevien terveydenhuollon ammattihenkilöiden esimiehenä toimii linjaorganisaation mukainen esimies. Palveluyksikön omavalvonnan vastuuhenkilönä toimii kenttäsairaanhoidon ja ensiavun asiantuntija. Vastuullisena lääkärinä toimii Rajavartiolaitoksen ylilääkäri, jolla on lääketieteellinen toimialajohtajuus yksikköön.

Yksikön henkilöstö koostuu rajavartiomiehistä, jotka toimivat omassa organisaatiossaan rajavartiomiehen tehtävissä. Tehdessään lääkinnällisiä varotehtäviä, he toimivat tämän palveluyksikön alaisuudessa.

Yksikössä ylläpidetään kulttuuria, että palveluiden edellytyksistä keskustellaan ja niissä havaituista ongelmista raportoidaan nopeasti eteenpäin vastuuhenkilölle. 

1.2.3 Asiakkaan ja potilaan asema ja oikeudet

Toimintayksikön asiakkailla on YLPALVO:n mukainen velvollisuus ilmoittaa tarpeesta päästä terveydenhuollon piiriin ja heillä on siihen oikeus. 

Vastaanottotilanteet tapahtuvat lähitapaamisina, jolloin asiakas saa tiedon omista asioistaan suoraan terveydenhuollon ammattihenkilöltä. Terveydenhuollon palveluissa annettuja hoidollisia ja lääketieteellisiä päätöksiä ohjaa tieteellinen tieto ja näyttöön perustuvat käytänteet, mutta ne tulee tehdä yhteistyössä potilaan kanssa. Palvelushelpotukset ovat YLPALVO:n mukaan pakottavia, eikä potilas voi niitä omatoimisesti muuttaa. Tällä turvataan mahdollisuus terveydenhuollon ammattihenkilön määrittämään lepoon ja kuntoutukseen. 

Potilailla on mahdollisuus tehdä muistutus tai kantelu saamastaan kohtelusta, kantelu tehdään Rajavartiolaitoksen esikunnan kirjaamoon. 

Palveluita tarjotaan maastossa sekä tilapäisissä toimitiloissa, jolloin ei ole mahdollista pitää seinätaulua muistutuksen toimittamisen mahdollisuudesta tai potilasvastaava yhteystiedoista. Työskentelevillä terveydenhuollon ammattihenkilöillä on ym. tiedot paperimuodossa annettavissa potilaalle tarvittaessa. 

Toimintayksikössä ei tehdä potilaan itsemääräämisoikeutta rajoittavia toimia. 

Yksikössä tuotettaan avosairaanhoitoa ja ensihoitopalveluita, osana tilanteessa toimiva terveydenhuollon ammattihenkilö laatii hoitosuunnitelmaan ja toteutuneen hoidon kuvauksen erilliselle lomakkeelle, joka toimitetaan potilaan mukana hyvinvointialueen ensihoitopalvelulle. Vuonna 2026 yksikössä otetaan käyttöön sähköinen potilastietojen kirjaaminen, samaan järjestelmään kuin minne asevelvollisten toimintayksikössä tiedot kirjataan. 

Toimintayksikössä ei ole tarvetta laatia pitkäkestoisia hoito- tai palvelusuunnitelmia, vaan kyseessä on avosairaanhoitotyyppisesti palveluntarpeen arviointi, sen toteutus ja seuranta. 

Toimintayksikön vastuuhenkilö tekee satunnaisotantaperusteisesti hoitotietojen tarkastamista ja pyytää niihin tarvittaessa ylilääkärin kannanoton. 

Potilasvastaavan yhteystiedot (sopimuksen laadinta vielä kesken):
Etelä-Karjalan hyvinvointialue, potilasvastaava ElinaTikka, [email protected], p. 050 555 8553 klo 9-12. 

1.2.4 Muistutusten käsittely

Potilas voi tehdä muistutuksen itse, terveydenhuollon ammattihenkilön avustamana tai potilasvastaavan avustamana. Muistutus tehdään aina kirjallisesti ja se osoitetaan Rajavartiolaitoksen kirjaamoon, jossa se kirjataan saapuneeksi ja toimitetaan Rajavartiolaitoksen ylilääkärille. Ylilääkäri voi käsitellä muistutuksen suoraan tai toimittaa se edelleen ko. yksikön esimiehelle tai omavalvonnan vastuuhenkilölle tai suoraan asiaa koskettavalle terveydenhuollon ammattihenkilölle. 

Muistutusten käsittely on keskitetty ylilääkärille ja kaikki muistutuksen kirjataan saapuneiksi, jolla varmistetaan niiden asianmukainen käsittely ja vastaus. 

Mikäli muistutus aiheuttaa tarpeen huomioida epäkohta tai puute yksittäisen terveydenhuollon ammattilaisen toimesta, ohjataan asia toimintayksikön vastuuhenkilölle ja ammattihenkilön linjaorganisaation mukaiselle esimiehelle. Mikäli asia on sen laatuinen, että se koskettaa toimipisteen toimintaa tai sillä voisi olla laajempaa vaikutusta, asian keskeiset havainnot ja korjaamissuunnitelma käsitellään tarpeellisessa kokouksessa. Mikäli havainto antaa aihetta hallinnollisille toimenpiteille käynnistetään RVLPAK A.26 työnjohdolliset ja virkamiesoikeudelliset toimenpiteet Rajavartiolaitoksessa, mukaiset hallinnolliset toimenpiteet. Mikäli tilanne on sellainen, että se antaa aihetta tehdä ilmoituksen valvontaviranomaiselle on esimies ja omavalvonnan vastuuhenkilöt sekä ylilääkäri velvollisia sen tekemään. Myös yksittäinen virkamies saa tehdä ilmoituksen valvontaviranomaiselle. 

1.2.5 Henkilöstö

Palveluyksikössä ei ole henkilökuntaa kuin tarvittaessa. Tällä tarkoitetaan sitä, että toimiessaan lääkinnällisen pelastustoimen johtajina tai lääkinnällisinä varohenkilöinä terveydenhuollon ammattihenkilöt toimivat tämän yksikön tuottaman terveydenhuollon alaisuudessa. Tällä hetkellä rajavartiomiehiä, joilla on taustalla terveydenhuollon ammattihenkilön tutkinto sekä riittävä koulutus ja osaaminen on yhteensä viisi (4). Linjaorganisaation mukaisesti henkilöt työskentelevät Kaakkois-Suomen rajavartiostossa sekä Suomen Lahden merivartiostossa. 

Palveluyksikön omavalvonnan vastuuhenkilönä toimii laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, virkapaikkana Helsinki. Lääketieteellisestä toiminnasta vastaa Rajavartiolaitoksen ylilääkäri, virkapaikka Helsinki. 

Terveydenhuollon ammatinharjoittamisoikeudet varmistetaan vuosittain, sekä tarvittaessa Valviran tuottamasta Julkiterhikki -palvelusta. 

Toimintayksikön terveydenhuollon ammattihenkilönä toimivat rajavartiomiehet, joilla on laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilön tutkinto. Koulutusvaatimus on vähintään sairaanhoitajan tutkinto ja sitä vastaava laillistus. Lisäksi lääkehoidon osaaminen varmistetaan viiden vuoden välein suoritettavilla lääkehoidon täydennyskoulutuksilla sekä osaamisen näytöillä. Kaikilta lääkinnällisiin varotehtäviin osallistuvilta edellytetään lisäksi Puolustusvoimien lääkinnällisen pelastustoiminnan kurssin suorittamista. 

Lääkinnälliseen varotoimintaan osallistuva henkilöstö osallistuu vuosittain työnkiertoon ja ammattitaidon päivitykseen siten, että suorittaa 3-5 päivän työskentelyjakson hyvinvointialueen ensihoidon tai akuuttihoidon palvelupisteessä. 

Henkilöstön perehdyttäminen perustuu nykyisellään Rajavartiolaitoksen perehdyttämissuunnitelmaan. Asia on tunnistettu ja perehdyttämissuunnitelman toimintayksikkökohtaistaminen on lähitulevaisuuden kehittämiskohde. 

Ammatillinen täydennyskoulutus suunnitellaan kehityskeskusteluiden yhteydessä, noudattaen yksikön antamaa ohjeistusta ja suuntaviivoja. 

Yksikössä ei työskentele opiskelijoita laillistetun sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävissä. 

Yksikön henkilöstön saamista ja työskentelyn asianmukaisuutta seurataan palavereilla sekä kahdenvälisillä keskusteluilla, lisäksi vastuuhenkikö voi käydä tarkastamassa taisteluammuntoja, joissa lääkinnällistä varotoimintaa järjestetään. 

Yksikön henkilöstö on turvallisuusselvitettyä, eikä työskentelyssä edellytetä lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämistä, koska kaikki asiakkaat ovat aikuisia. 

1.2.6 Asiakas- ja potilastyöhön osallistuvan henkilöstön riittävyyden seuranta

Lähtökohtaisesti toimintayksikkö vastaa tiettyinä, ennalta sovittuina aikoina järjestettyjen taisteluammuntojen lääkinnällisen varotoiminnan, eli ensihoidon järjestelyistä. Mikäli taisteluammunnoissa ei ole varomääräyksen edellyttämää henkilökuntaa, ei taisteluammuntoja varomääräyksen mukaisesti voida järjestää. 

1.2.7 Monialainen yhteistyö ja palvelun koordinointi

Potilaita lähetetään pääsääntöisesti hyvinvointialueen ensihoitopalvelun piiriin. Tarvittaessa potilaita voidaan lähettää myös hyvinvointialueen sairaalaan tai terveyskeskukseen. Lähetettäessä potilas eteenpäin, tarpeelliset hoitotiedot lähetetään kirjallisesti potilaan mukana. 

1.2.8 Toimitilat ja välineet

Toimintayksikössä ei steriloida instrumentteja. Lääkkeet ja hoitotarvikkeet säilytetään lääkehoitosuunnitelman määrittelemässä paikassa. 

Toimintayksikön luonteen vuoksi (ensihoito) yksiköllä ei ole erillistä toimipistettä, vaan toimipiste perustetaan lähtökohtaisesti ambulanssiin tai tukeutuen harjoitusalueen infraan. 

Toimintayksikössä ei tehdä kliinisen mikrobiologian toimintaa. 

1.2.9 Lääkinnälliset laitteet, tietojärjestelmät ja teknologian käyttö

Palveluyksikköön tulee vuonna 2026 käyttöön Puolustusvoimien ylläpitämä potilastietojärjestelmä, jossa noudatetaan Puolustusvoimien tietosuojaselostetta ja toimintatapamallia. 

Erilaiset lääkinnälliset laitteet tarkastetaan kerran vuodessa LOGL/2. logistiikkarykmentin/lääkintävarikon toimesta tai erillisen ulkopuolisen toimijan toimesta, valmistajan määrittämän aikataulun mukaisesti. 

Toimintayksikössä otetaan vuonna 2025 käyttöön terveydenhuollon haitta- ja vaaratapahtumien, lääkinnällisten laitteiden vaaratilanne sekä lääkehoidon poikkeamailmoitusjärjestelmä. Asiasta on erillinen asiakirja, jossa asiaa on ohjeistettu tarkemmin.

1.2.10 Lääkehoitosuunnitelma

Palveluyksiköllä on tällä hetkellä yksi voimassa oleva lääkehoidon suunnitelma ja se kattaa Kaakkois-Suomen rajavartioston henkilöstön osalta toiminnan. Suomenlahden merivartioston osalta lääkehoitosuunnitelmaa ei ole vielä laadittu. Lääkehoidon vastuuhenkilöt on määritelty vartiostoittain. 

1.2.11 Asiakas ja potilastietojen käsittely ja tietosuoja

Asiakastietolain 7 §:n mukainen palveluyksikön asiakastietojen ja siihen liittyvästä ohjauksesta vastaava johtaja on Rajavartiolaitoksen ylilääkäri. 

1.2.12 Säännöllisesti kerättävän ja muun palautteen huomioiminen 

Potilailta ei kerätä systemaattista palautetta pelkästään terveydenhuoltoon liittyen. Kaikista kertausharjoituksista kerätään loppupalaute, johon asiakas voi antaa palautetta myös saamastaan terveydenhuollosta tai sen saatavuuteen liittyvistä asioista. 

Palautteet analysoidaan ja niiden tuottama tieto käsitellään työyksikkö kokouksissa kaksi kertaa vuodessa tai tarvittaessa. 

Rajavartiolaitoksen ylilääkäri Tomi Wuorimaa

Kenttäsairaanhoidon ja ensiavun asiantuntija Rami Niemelä

Asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu asianhallintajärjestelmässä. Rajavartiolaitos 16.09.2025 klo 15:27. Alkuperäinen asiakirja on saatavilla kirjaamosta: [email protected]

RVL2539102, RVLDno-2024-1778