Länsi-Suomen merivartioston työntäyteinen vuosi 2020

21.1.2021 16.28
Tiedote

Yli kaksi miljoonaa sisärajatarkastusta tartuntataudin leviämisen estämiseksi ja merellä laivaluokan onnettomuuksien pelastustöitä

Lähdettäessä vuoteen 2020 Länsi-Suomen merivartioston tavoitteena oli edistää etenkin meriturvallisuuden eteen tehtävää työtä muun muassa merellisen ympäristövahinkojen torjunnan saralla. Suunnitelmissa oli myös jatkaa uusien valvontavälineiden (esimerkiksi miehittämättömät ilma-alukset) tuomien mahdollisuuksien hyödyntämistä enenevissä määrin ja kansainvälisen yhteistyön tiivistämistä raja- ja meriturvallisuuden edistämiseksi. Vuodesta tuli koronan johdosta luonnollisesti hyvin erilainen, kuin suunnitelmissamme oli. Siitä huolimatta vuotta 2020 voi pitää menestyksekkäänä merivartiostomme näkökulmasta.

Merivartiosto harjoitteli monipuolisesti vuonna 2020, vaikka COVID-19 -pandemiasta johtuen osa harjoituksista jouduttiin perumaan tai siirtämään. Meripelastuksen ja ympäristövahinkojen torjunnan lisäksi merivartiosto harjoitteli muun muassa yhteistoiminnassa poliisin kanssa matkustaja-alukseen kohdistuvaa erityistilannetta.

Kansainvälistä merellistä yhteistyötä jatkettiin vuonna 2020 koronasta huolimatta. Merivartioston partiovene osallistui Frontex-operaatioon Kreikan saaristossa Egeanmerellä. Operaation keskeisimpänä päämääränä on tukea Kreikkaa laittomaan maahantuloon liittyvissä tehtävissä. 

Länsi-Suomen merivartiosto sai käyttöönsä kolmeksi kuukaudeksi Euroopan meriturvallisuusviraston (EMSA) kautta keskiraskaan RPAS-järjestelmän. Järjestelmää käytettiin Saaristomerellä, Ahvenanmerellä sekä Merenkurkussa. Järjestelmä tulee Rajavartiolaitoksen käyttöön uudestaan vuonna 2021. Järjestelmää käytetään niin, että se tukee myös Viron ja Ruotsin merellistä valvonta- ja muuta toimintaa.

Länsi-Suomen merivartioston merivartiokoiria käytetään aktiivisesti merivartioston tehtävissä, ja erityisesti alustarkastuksissa. Kaikki Länsi-Suomen merivartiokoirat ovat koulutettu henkilöetsintään, jonka lisäksi ne osaavat muun muassa etsiä huumeita. Länsi-Suomen merivartioston koiranohjaaja ja merivartiokoira osallistuivat Frontexin koordinoimaan operaatioon Espanjassa. Operaation aikana koirapartiomme löysi muun muassa huumausaineita sekä piiloutuneen laittoman maahantulijan. Kyseinen merivartiokoira nimettiin Rajavartiolaitoksen vuoden 2020 rajakoiraksi.

Rajakoira seisoo veneen edessä.
Kuva: Koirakuvat.fi/Jukka Pätynen

Sukellustoiminnan saralla merivartioston omien vedenalaisten tehtävien lisäksi tuettiin myös Poliisin, Tullin, Suomen ympäristökeskuksen, Onnettomuustutkintakeskuksen, Puolustusvoimien ja Museoviraston toimintaa. Sukellustoimintamme painopiste on merialueella, mutta sukeltajamme operoivat myös sisämaan joilla ja järvillä, mikäli se on tarpeen esimerkiksi rikoksen selvittämiseksi.
Merivartioston aluskalusto kehittyi vuonna 2020 ajanmukaisemmaksi. Länsi-Suomen merivartiosto vastaanotti vuonna 2020 uusia NV-sarjan veneitä sekä ensimmäisen uuden rannikkovartioveneen, joka sijoitettiin Vallgrundin merivartioasemalle.

Länsi-Suomen merivartiosto huolehti rajatarkastusten toteuttamisesta lentoliikenteen osalta yhdeksällä ja vesiliikenteen osalta kahdella kansainvälisellä rajanylityspaikalla. Vuonna 2020 vartioston vastuulla olevilla rajanylityspaikoilla ulkorajaliikenteen rajatarkastusten lukumäärä lähes puoliintui, mutta vastaavasti sisärajatarkastuksia toteutettiin ennätyksellisiä määriä tartuntataudin leviämisen estämiseksi.

Ulkorajaliikenteen tarkastuksia toteutettiin eniten Turun lentoasemalla, jossa lennot Pohjois-Makedonian Skopjesta jatkuivat rajoitetusti myös COVID-19 -epidemian aikaan. Lennot saivat valtakunnallista julkisuutta koronatilanteesta johtuen.

Valtioneuvosto päätti 17.3.2020 rajavalvonnan väliaikaisesta palauttamisesta sisärajoille sekä eräiden rajanylityspaikkojen väliaikaisesta sulkemisesta ja liikenteen rajoittamisesta 19.3.2020 alkaen COVID-19- epidemian vuoksi. Sittemmin päätöksiä tarkastettiin moneen otteeseen. Merivartiostolla oli ja on edelleen sisärajavalvonnan väliaikaisessa palauttamisessa toimeenpanevan viranomaisen rooli. Hallituksen tahtotila rajoituksista päättäessä ja merivartioston päätavoite päätösten toimeenpanossa oli toimia kansalaisten terveyden suojaamiseksi ja keskeisimmän perusoikeuden – oikeuden elämään – turvaamiseksi. Tässä hengessä sisärajoille komennetut rajavartijat ovat opastaneet ja neuvoneet kansalaisia noudattamaan hallituksen matkustamisesta antamia suosituksia. Rajoitukset ovat voimassa edelleen – tämän hetken tiedon mukaan maahantulon rajoituksia jatketaan 9.2.2021 asti.

Rajavartiolaitoksen auto satamassa. Taustalla matkustaja-alus.
Kuva: Rajavartiolaitos

Sisärajatarkastusten palauttamisen johdosta merivartiosto vastaanotti useita kanteluita Rajavartiolaitoksen toiminnasta sisärajoilla, erityisesti merivartioston vastuualueella Torniossa. Merivartiosto otti huomioon laillisuusvalvojien tärkeän ja oikeusvaltiossa välttämättömän palautteen myöhempien päätösten perusteluissa, rajavartijoiden toimintaohjeissa ja viestinnässä – palautteessa korostui erityisesti neuvontavelvollisuus ja se, että siihen kuuluu se, että suomalaisen rajanylitys kuuluu lopulta jokaisen omaan valinnanvapauteen.

Suurimmat muutokset sisärajaliikennemäärien osalta koettiin:

  • Tornion rajanylityspaikalla, jossa kuukausittainen liikennemäärä laski normaalista 1 miljoonasta huhtikuun reiluun 33 000:een rajanylittäjään. 
  • Turun satamassa, jossa kuukausittainen liikennemäärä laski normaalista 190 000:sta huhtikuun 940:een rajanylittäjään. 
  • Maarianhaminan satamassa, jossa kuukausittainen liikennemäärä laski normaalista 141 000:sta huhtikuun 35:een rajanylittäjään. 
  • Eckerön satamassa, jossa kuukausittainen liikennemäärä laski normaalista 59 000:sta kesäkuun hieman yli 835:een rajanylittäjään. 

Sisärajavalvonnalla aikaan saatu rajat ylittävän liikenteen merkittävä supistuminen on vähentänyt koronatartuntojen leviämistä, ja auttanut Suomea selviämään kriisistä. 

Meripelastuksen osalta vuosi 2020 oli tehtävämäärää tarkasteltaessa tavanomainen, joskin tehtävien jakautuminen vuoden aikaan nähden oli poikkeuksellinen. Lämmin ja jäätön kevät sekä Valtioneuvoston asettamat suositukset ja päätökset liikkumisrajoituksista johtivat erityisesti lounaisessa Suomessa siihen, että mökkikausi saaristossa alkoi tavanomaista aikaisemmin, mikä näkyi tilastoissa tehtävämäärän nousuna verraten aikaisempiin vuosiin. 

Vaativimman meripelastustoimen tehtävät ajoittuivat kuitenkin loppuvuoteen. M/S Amorella sai pohjakosketuksen Ahvenanmaan saaristossa 20.9.2020, jonka jälkeen aluksen päällikkö ohjasi aluksen matalikolle estääkseen aluksen uppoamisen pohjakosketuksesta aiheutuneiden vuotojen takia. Toinen suurempi onnettomuus sattui Viking Gracelle 21.11.2020, kun se ajautui Maarianhaminan sataman edustalla rantaan erittäin kovan ja puuskittaisen tuulen seurauksena. Tässä tapauksessa onnettomuudessa selvittiin verrattain vähällä, koska alus ei saanut pohjakosketuksessa runkoonsa sellaisia vaurioita, jotka olisivat aiheuttaneet esimerkiksi vuodon alukseen. Molemmissa tapauksissa pelastustoimet ja mahdollisiin ympäristövahinkojen torjuntaan varautuminen aloitettiin välittömästi, ja viranomaisten, eri meripelastustoimen toimijoiden ja varustamon kanssa tehty yhteistyö onnistui erinomaisesti ja henkilövahingoilta vältyttiin. Onnettomuuksista saatiin tärkeää oppia varautumisemme kannalta, ja se otetaan huomioon kuluvan vuoden harjoitustoiminnassa ja pelastussuunnitelmien päivitystyössä.

Viking Linen karilleajo kuvattuna ilmasta.
Kuva: Rajavartiolaitos.

Alusöljy- ja kemikaalivahinkojen torjunnan kannalta vuosi 2020 oli rauhallinen, eikä mittavampiin torjuntatöihin jouduttu kertaakaan merivartioston toimesta. Ympäristörikostutkintoja avattiin noin 20% enemmän kuin vuonna 2019, mutta toisaalta varmistettuja öljypäästöhavaintoja oli 40% vähemmän kuin vuonna 2019. Tämä kertoo osaltaan tutkintaorganisaation kehittymisestä, mutta myös siitä, että ympäristörikosten valvontaan ja tutkintaan on syytä panostaa myös tulevaisuudessa toimialueellamme.

Koronaviruksesta johtuen merivartioston kriisivalmiuden ja sotilaallisen maanpuolustuksen harjoitustoimintaa jouduttiin vuoden aikana uudelleenorganisoimaan ja merivartiosto sopeutti merkittävästi osallistumistaan Puolustusvoimien harjoitustoimintaan ja joukkotuotantoon menneen vuoden aikana. Harjoituksiin osallistuvien joukkojen tavoite oli yhteinen, vaikka joukot toimivat eriytetysti. Poikkeuksellisista oloista huolimatta paikallista yhteistoimintaa Puolustusvoimien joukko-osastojen kanssa kyettiin harjoittelemaan ja sitä kautta ylläpitämään korkeaa valmiutta reagoida toimintaympäristön muutoksiin. Esimerkkinä voidaan mainita osallistuminen yhteistoiminnassa Merivoimien kanssa Maavoimien paikallispuolustusharjoituksiin keväällä ja syksyllä.

Varusmies liiikkuu saaristossa. Taustalla Rajavartiolaitoksen partiovene.
Kuva: Rajavartiolaitos.
Raja - tiedote