Hyppää sisältöön

Kansalaispalvelua poikkeusoloissa

14.1.2021 14.08
Uutinen
Kaksi rajavartijaa maskit kasvoillaan rajatarkastusasemalla. Kuvassa on myös Rajavartiolaitoksen partioauto ja linja-auto, jonka matkustusasiakirjoja toinen rajavartijoista tarkastaa.

Valtakunnallinen neuvontapalvelu on osoittanut toimivuutensa ja tarpeellisuutensa.

Tutkijoiden jo pitkään ennustama pandemia muuttui abstraktista epämääräisestä kauhukuvasta totiseksi todeksi alkuvuodesta 2020 koronapandemian levittyä ympäri maailman, myös Suomeen.

Sain puhelinsoiton maaliskuisena maanantaina ehdittyäni olla sotilaseläkkeelläni reilut kaksi kuukautta. ”Tuletko huomenna takaisin töihin?” minulta kysyttiin. Saatuani hämmästykseltäni selvitettyä, mistä oli kyse, vastasin että voin tullakin. Sen enempää kuin soittaja en itsekään tuolloin voinut edes kuvitella, mitä tulisin seuraavat yhdeksän kuukautta tekemään.

Töihin tulo tuttuun ympäristöön, joskin täysin uusiin töihin viestintäyksikössä, oli helppoa. Nostan hattua ja kumarran syvään niille valmisteluille, jotka puolestani oli tehty ja näin saatu paluuni äärimmäisen joustavaksi. Toimisto, tietokoneet, kulkuoikeudet ja puhelin – kaikki oli valmiina. Ryhdyin heti selvittämään minulle suunnitellun tehtävän sisältöä tietämättä, että seuraava päivä muuttaisi taas kaiken.

Valtioneuvosto palautti sisärajavalvonnan 19.3.2020 ja rajoitti ulkorajaliikennettä. Toisena työpäivänäni 18.3. päätettiin perustaa neuvontapuhelin, jossa vastattaisiin seuraavana päivänä voimaan tulevien päätösten aiheuttamiin kysymyksiin. Puhelinpäivystys ikään kuin tipahti syliini, eikä se ole toistaiseksi irti lähtenyt. Alussa vallalla oli narratiivi, jonka mukaan puhelinpalvelun tarve hiipuu muutamassa päivässä, kun ihmiset saavat tietoja matkustusrajoitusten merkityksestä. Tähän itsekin uskoin pari päivää. Kuinka väärässä saatoimmekaan olla! Tiedon tarve jatkuu pohjattomana niin kauan kuin poikkeusjärjestelyjä on voimassa.

Matkustusrajoitukset herättävät kysymyksiä

Mikä ihmisiä sitten matkustamisessa askarruttaa? Yksinkertaisesti voi sanoa, että kaikki. Saanko, voinko, uskallanko? Saanko matkustaa Ruotsiin, Espanjaan, Itävaltaan? Voinko hakea koiranpennun Venäjältä, Ruotsista, Suomesta? Uskallammeko matkustaa lomamatkalle Itävaltaan? Saammeko matkustaa Suomeen hautajaisiin? Saanko matkustaa seurustelukumppanini luokse Suomeen? Voimmeko matkustaa Suomen kautta Norjaan, Venäjälle, Kiinaan?

Hallituksen matkustusrajoitukset muuttuivat muutaman viikon välein, ja tiedotustilaisuuksien jälkeiset päivät näkyivät rajuina piikkeinä yhteydenottojen määrissä. Tiedotustilaisuudet herättivät poikkeuksetta enemmän kysymyksiä kuin antoivat vastauksia, ja sama on jatkunut aina näihin päiviin saakka. Puheluita riitti maaliskuun puolivälistä heinäkuun loppuun keskiarvolla 86 puhelua/päivä.

Rajavartiolaitoksen esikunnan kansalaispalvelupuhelin ei ollut Rajavartiolaitoksen ainoa palvelupiste. Myös LänsiSuomen ja Suomenlahden merivartiostot sekä Kaakkois-Suomen ja Lapin rajavartiostot saivat huomattavan määrän puheluita ja sähköpostikysymyksiä. Valtioneuvoston päätösten käytännön seuraukset paljastuivat puhelinpalvelussa.

Keväällä tehty päätös laivamatkustamisen pysäyttämisestä hankaloitti monen suomalaisen elämää. Matkustusrajoitukset olivat jo ennen tätä päätöstä varsin tiukat, eikä laivoilla matkustettu Suomeen kevein perustein. Rajoituspäätöksen johdosta kymmenet iäkkäät Suomen kansalaiset soittivat ja kertoivat palauumatkansa vaikeutuneen jo ostettujen laivalippujen käytyä kelpaamattomiksi reitillä Travemünde–Helsinki. Nämä usein jopa 80-vuotiaat ikäihmiset joutuivat Suomeen päästäkseen ajamaan Espanjasta palatessaan Tanskan ja Ruotsin läpi ja kiertämään Haaparannan ja Tornion kautta kotimatkallaan. Samanlainen haitta muodostui myös varsin suurelle joukolle Suomessa työskenteleviä virolaisia sairaanhoitajia ja lääkäreitä. Suomen suuntaan ei voinut matkustaa laivalla, eikä lentoja juuri ollut.

Kuuma linja antaa vastauksia

Jo varhaisessa vaiheessa oli havaintoja siitä, että palvelutasomme ja antamamme vastaukset kansalaisten kysymyksiin eivät aina olleet yhteismitallisia. Heinäkuussa COVID-19-poikkeustilanne tehtiin lopulta päätös kaikkien yhteydenottojen keskittämisestä Rajavartiolaitoksen esikuntaan ja valtakunnallisen viestintäryhmän perustamisesta.

Ryhmä aloitti toimintansa 3.8.2020. Sen tavoitteena oli yhtenäisen ja koordinoidun viestin välittäminen tiedon tarvitsijoille. Ryhmään koottiin 13 virkamiestä Kaakkois-Suomen rajavartiostosta, Suomenlahden ja Länsi-Suomen merivartiostoista ja Rajavartiolaitoksen esikunnasta. Toiminta alkoi kahden kuukauden kokeiluna. Palvelua tuotetaan virka-aikana, minkä voidaan katsoa riittävän hyvin. Palvelua on tuotettu keväästä asti suomen, ruotsin ja englannin kielellä. Ryhmä on saavuttanut sen toiminnalle asetetut tavoitteet.

Samat murheet jatkuvat edelleen, ja ihmisten tarve matkustaa on melkoinen. Vaikka Suomeen suuntautuvat turistimatkat eivät ole sallittuja, on ihmisillä monia hyväksyttäviä syitä matkustaa tänne. Rajavartiolaitos on palvellut matkustajien tietotarpeita koko matkustusrajoitusajan maaliskuulta alkaen julkaisemalla nettisivuillaan uusia ohjeita matkustamisesta Suomeen sitä mukaa, kun muutoksia on tullut. Rajoitukset ovat Schengen-maista lievempiä kuin kolmansista maista. Säännökset ovat tulkinnanvaraisia, joten ei ole ihme, ettei soittaja ole aina ymmärtänyt lukemaansa. Monesti soittaja ei ole edes lukenut ohjeita.

Muutaman päivän kestoiseksi oletettu palvelu on osoittanut toimivuutensa ja tarpeellisuutensa. Valtakunnallisessa viestintäryhmässä työskentelee motivoitunut ja ammattitaitoinen joukko rajavartijoita. Palvelua jatketaan vuoden loppuun ja tarpeen vaatiessa myös pidempään.

Kirjoittaja majuri Ilkka Herranen on tehnyt pitkän uran Rajavartiolaitoksen esikunnassa rajaturvallisuusasiantuntijana. Artikkeli on julkaistu alun perin Rajamme vartijat 4/2020 -lehdessä. Lue koko lehti Rajavartiolaitoksen verkkosivuilta.

Raja - uutinen