Ulkopuolisista rahoituslähteistä saatava rahoitus täydentää valtion talousarviosta Rajavartiolaitoksen toiminnan rahoittamiseksi saatavaa määrärahaa. Ulkopuolista rahoitusta voi hakea EU:n rahoitusinstrumenteista, kansainvälisistä tai kansallisista rahastoista, säätiöistä, järjestöiltä tai toisilta valtion virastoilta.
Ulkopuolisista rahoituslähteistä Sisäisen turvallisuuden rahasto on rahoituskaudella 2014–2020 ollut Rajavartiolaitokselle keskeisin rahoitusinstrumentti.
Muita Rajavartiolaitoksen käyttämiä ulkoisia rahoituslähteitä ovat muun muassa
ENI (European Neighbourhood Instrument)
FP7 tutkimuksen puiteohjelma/Horizon 2020
EMKR (Euroopan meri- ja kalatalousrahasto)
IBA (Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyön rahasto).
EU:n sisäasioiden rahastoilla tuetaan nimensä mukaisesti sisäasiain hallinnonalan kehitystoimia ja tarpeita. Rahoitusvälineet noudattavat EU:n monivuotista budjettikehystä (MFF, Multiannual Financial Framework), joten rahoitusohjelman toimintakausi on aina seitsenvuotinen.
Ohjelmakaudella 2014–2020 Rajavartiolaitos on saanut tukea Sisäisen turvallisuuden rahastosta (ISF, Internal Security Fund) ja käynnissä olevalla ohjelmakaudella 2021–2027 Rajavartiolaitokselle keskeisin rahoituslähde on Yhdennetyn rajaturvallisuuden - ja viisumipolitiikan rahoitustukiväline (BMVI, Border management & Visa Instrument).
EU-rahoitusohjelmakaudella 2014–2020 sisäasioiden rahastoja on ollut kaksi:
Sisäisen turvallisuuden rahasto ISF (Internal Security Fund), jonka ulkorajat- ja viisumipolitiikka -rahoitusväline (ISF-Borders) on ollut Rajavartiolaitokselle keskeisin rahoitusväline. Poliisitoimintaa on rahoitettu ISF-Police rahoitusvälineestä.
Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto AMIF (Asulym, Migration and Integration Fund).
Suomen osuus sisäisen turvallisuuden rahaston ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineestä (ISF-B) on noin 64,8 miljoonaa euroa, josta noin 6 miljoonaa on kohdistettu viisumipolitiikkaan ja loput 56 miljoonaa euroa rajavalvontaan. ISF-B-rahoitusvälineestä on rahoitettu muun muassa maa- ja merirajatekniikan sekä rajatarkastuksiin liittyvien prosessien, laitteiden ja tietojärjestelmien kehittämistä, ajoneuvojen hankintaa, rajaturvallisuuskoulutusta ja yhdysmiestoimintaa.
Yhdennetyn rajaturvallisuuden- ja viisumipolitiikan rahoitusväline (BMVI) 2021–2027
Ohjelmakaudella 2021–2027 EU:n sisäasioiden rahoitusvälineitä on kolme:
Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto AMIF
Sisäisen turvallisuuden rahasto ISF
Rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukiväline BMVI
Rajavartiolaitokselle keskeisimmällä BMVI-rahoitusvälineellä tuetaan EU:n yhdennetyn rajavalvontajärjestelmän toimeenpanoa sekä yhteistä viisumipolitiikkaa. Käytännön tavoitteina on muun muassa rajaturvallisuuden vahvistaminen, laittoman maahanmuuton estäminen ja toisaalta laillisen sujuvoittaminen, EU:n tietojärjestelmien ja niiden yhteentoimivuuden toimeenpano sekä viisuminmyöntöprosessin kehittäminen.
BMVI-rahoitustukivälineen Suomen rahoitusosuus ohjelmakaudella 2021–2027 on noin 78 miljoonaa euroa.
Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa on rahoituskaudella 2014–2020 kaksi Rajavartiolaitoksen tehtäviä koskevaa painopistettä: yhdennetyn meripolitiikan ja yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanon edistäminen.
Meripolitiikan rahoituksella pyritään edistämään kansallisen meripolitiikan vaikuttavuutta suuntaamalla rahoitusta eri viranomaissektoreiden välisen yhteistyön edistämiseen.
Rajavartiolaitokselle on myönnetty rahoitusta ohjelmakaudella 2014-2020 seuraaviin meripolitiikkahankkeisiin:
Ohjelmakaudelle 2021‒2027 rahaston nimi on päivitetty muotoon Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahasto (EMKVR). Ohjelman painopistealueet ovat kalastuksessa aina kestävästä kalastuksesta jalostukseen ja kauppaan. Rahastosta rahoitetaan kuitenkin myös meripolitiikan toimia, kalastuksen valvontaa sekä kalatalouden tiedonkeruuohjelmaa.
Rajavartiolaitokselle keskeiset teemat ja rahoitustarpeet sisältyvät meripolitiikan toimintalinjaan, jonka tavoitteena on kansainvälisen valtamerten hallinnoinnin vahvistaminen sekä turvallisten, turvattujen, puhtaiden ja kestävästi hoidettujen merten ja valtamerten mahdollistaminen. Meripolitiikan alla rahoitettavat toimet tähtäävät meritiedon parantamiseen, merialueiden valvontaan sekä rannikkovartiostoyhteistyöhön.
Rajavartiolaitokselle on myönnetty rahoitusta ohjelmakaudella 2021‒2027 seuraaviin meripolitiikkahankkeisiin:
Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa on rahoituskaudella 2014–2020 kaksi Rajavartiolaitoksen tehtäviä koskevaa painopistettä: yhdennetyn meripolitiikan ja yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanon edistäminen.